"Jos pääsykokeet poistataan, vain L-rivillä pääsee yliopistoihin" Paskapuhetta! Suurin osa opiskelijoista on muita, kuin L:n ylioppilaita!

Minulka on C:n paperit ja huolettaa, pääsenkö koskaan yliopistoon. Olen jo pari kertaa yrittänyt.

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Pudän uudistusta huonona. Yliopistoissa on edelleen aloja, joilla menestymistä lukio- tai ylioppilasmenestys ei mittaa tai tue. Opintomenestys lukiossa ei takaa menestystä yliopistossa monellakaan alalla. Tämä näkyy esim. omalla alalla yliopistossa. Aikaisemmin valinta tehtiin pääsykokeella (+todistuksella) ja opiskelijat olivat aidosti motivoituneita ja kykeneviä opintoihin. Nyt kun todistusvalintaa on lisätty, tenttien hylkäysprosentit ovat kolminkertaistuneet ja tutkinnon keskeyttämiset lisääntyneet. Monelle tekee myös hyvää hengähtää lukion jälkeen.

Entä jos ei lukio kiinnosta mutta yliopisto kiinnostaa? Kirjoitin B:n paperit lukiosta, mutta pääsin kuitenkin lääkikseen ja kaikista kiitettävät arvosanat yliopistossa.

Kirjoitin vuonna 2005 B & C -täyteisen rivin ja sekä Turun yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen AMK päästivät sisään ekalla yrittämällä. Tampereen Yliopistoon jäin pisteen päähän. Lukiopaperit on ollu koulu- & työ-uralla kuin persettä pyyhkis.

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Heitä on muitakin kuin ne juuri tuona vuonna kirjoittaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Sinähän et sinne todistuksellasi enää pääsisikään. Eli sinulle ainoa keino on sitten se pääsykokeella pääsevien kiintiö.

Todistushaku koskee vain niitä joilla ei ole jo yliopistotutkintoa tai opiskelupaikkaa yliopistossa.

Itse en lukenut ylppäreihin ja sain yhden L:n. Jos yliopistoon olisi ollut todistusvalinta, olisi panostus ollut toinen ja olisin lähtenyt uusimaan kokeita tarpeen vaatiessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Heitä on muitakin kuin ne juuri tuona vuonna kirjoittaneet.

Heitä rangaistaan ensikertalaisuus-kiintiöillä. Mikä sekin on väärin muuttuvassa maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Sinähän et sinne todistuksellasi enää pääsisikään. Eli sinulle ainoa keino on sitten se pääsykokeella pääsevien kiintiö.

Todistushaku koskee vain niitä joilla ei ole jo yliopistotutkintoa tai opiskelupaikkaa yliopistossa.

Koskeeko? Sekin on epäreilua.

Osa niistä muista kuin ällän kirjoittaneista on ruotsinkielisiä. Heillehän on ihan eri säännöt kuin suomenkielisille.

Lääketieteessä todistusvalinta koskee vain ensikertalaisia, mutta sinne on halukkaita muutenkin. Loput joutuvat valintakokeeseen.

Jatkossa yo-kokeita saa myös rajatta ja tämä mahdollisuushan on kaksi kertaa vuodessa. Valintakokeeseen suosituimmilla yliopistoaloilla "pääsee" vain kerran vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Sinähän et sinne todistuksellasi enää pääsisikään. Eli sinulle ainoa keino on sitten se pääsykokeella pääsevien kiintiö.

Todistushaku koskee vain niitä joilla ei ole jo yliopistotutkintoa tai opiskelupaikkaa yliopistossa.

Juu, tiedän tämän. Yritin vähän implikoida että tuota riskiä että männävuosien L:n ylioppilaat tulevat sitten rynnimään opiskelupaikoille vastakirjoittaneiden nenän edestä ei juurikaan ole, sillä kyseiset henkilöt ovat mitä todennäköisimmin jo ne opintonsa opiskelleet tai ainakin opiskelemassa. Se on kuitenkin vain se 5% kirjoittaneista jotka sen laudaturin saavat eikä kenelläkään ole mitään intressejä tätä muuttaa, joten hiusten raastaminen tämän asian kohdalla on turhaa. Ja jäähän sinne tosiaan se pääsykoekin niitä huonosti kirjoittaneita mutta muuten paikan ansaitsevia varten.

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa yo-kokeita saa myös rajatta ja tämä mahdollisuushan on kaksi kertaa vuodessa. Valintakokeeseen suosituimmilla yliopistoaloilla "pääsee" vain kerran vuodessa.

..siis saa rajatta uusia :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Heitä on muitakin kuin ne juuri tuona vuonna kirjoittaneet.

Mutta ne aiemmin L:n kirjoittaneethan ovat jo aiemmin päässeet L:n papereillaan sisään yliopistoon, eikö niin?

Korkeakouluun varmasti pääsee ilman L:n papereita, sillä amk luetaan korkeakouluksi. Yliopistoon pääsy onkin sitten vaikeampaa keskinkertaisilla papereilla.

Ja ne jotka kritisoivat tätä opiskeluvalintauudistusta ovat nimenomaan huolissaan yliopistoon pääsystä. Se tulee todella vaikeaksi kun valintokokeet poistetaan.

Näen tässä opintojen pidentymisen riskin. Mennään amk:hen lukion jälkeen ja haetaan useampana vuonna yliopistoon tai kauppakorkeaan.

Paineet lukiossa lisääntyvät. Lukion mennessään pitää varmuudella tietää minne tulee hakemaan jatko-opintopaikkaa.