"Jos pääsykokeet poistataan, vain L-rivillä pääsee yliopistoihin" Paskapuhetta! Suurin osa opiskelijoista on muita, kuin L:n ylioppilaita!

Vierailija kirjoitti:

Pudän uudistusta huonona. Yliopistoissa on edelleen aloja, joilla menestymistä lukio- tai ylioppilasmenestys ei mittaa tai tue. Opintomenestys lukiossa ei takaa menestystä yliopistossa monellakaan alalla. Tämä näkyy esim. omalla alalla yliopistossa. Aikaisemmin valinta tehtiin pääsykokeella (+todistuksella) ja opiskelijat olivat aidosti motivoituneita ja kykeneviä opintoihin. Nyt kun todistusvalintaa on lisätty, tenttien hylkäysprosentit ovat kolminkertaistuneet ja tutkinnon keskeyttämiset lisääntyneet. Monelle tekee myös hyvää hengähtää lukion jälkeen.

Kyllähän opintoihin kannattaisi keskittyä jo lukiossa, eikä vain limboilla läpi, niin että tarvitsee sitten opettaa samat asiat uudestaan yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Heitä on muitakin kuin ne juuri tuona vuonna kirjoittaneet.

Mutta ne aiemmin L:n kirjoittaneethan ovat jo aiemmin päässeet L:n papereillaan sisään yliopistoon, eikö niin?

Ei ole. Sen sijaan nyt kun tulee tuo muutos, heitä rynnii sinne ennenkuin tilanne tasaantuu

AP:n täytyy ymmärtää, että muutoksen jälkeen arvosanat nousevat ensisijaiseksi ajatuksesi. Silloin numerot nousevat ja käy juuri niin, että eivät älykkäimmät, vaan parhaimman ulkomuistin omaavat täyttävät yliopistot. Muutos on älytön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Todellakin. Veljellä on 5L ml pitkät matikat ja äidinkielet. Olisi hakenut heti lääkikseen, muttei sinne oteta Wanhoja papereilla.

yo 2000.

Vierailija kirjoitti:

Pudän uudistusta huonona. Yliopistoissa on edelleen aloja, joilla menestymistä lukio- tai ylioppilasmenestys ei mittaa tai tue. Opintomenestys lukiossa ei takaa menestystä yliopistossa monellakaan alalla. Tämä näkyy esim. omalla alalla yliopistossa. Aikaisemmin valinta tehtiin pääsykokeella (+todistuksella) ja opiskelijat olivat aidosti motivoituneita ja kykeneviä opintoihin. Nyt kun todistusvalintaa on lisätty, tenttien hylkäysprosentit ovat kolminkertaistuneet ja tutkinnon keskeyttämiset lisääntyneet. Monelle tekee myös hyvää hengähtää lukion jälkeen.

Ja molemmat edellä mainitut tenteissä epäonnistuminen ja tutkinnon keskeyttäminen pidentävät valmistusmisaikoja, opiskelijoille kertyy enemmän opintovelkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Niin, suurin osa saa c:n, mites ajattelit että nämä pääsevät opiskelemaan kun edella on e:t ja l:t kirjoittaneet

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluun varmasti pääsee ilman L:n papereita, sillä amk luetaan korkeakouluksi. Yliopistoon pääsy onkin sitten vaikeampaa keskinkertaisilla papereilla.

Ja ne jotka kritisoivat tätä opiskeluvalintauudistusta ovat nimenomaan huolissaan yliopistoon pääsystä. Se tulee todella vaikeaksi kun valintokokeet poistetaan.

Näen tässä opintojen pidentymisen riskin. Mennään amk:hen lukion jälkeen ja haetaan useampana vuonna yliopistoon tai kauppakorkeaan.

Paineet lukiossa lisääntyvät. Lukion mennessään pitää varmuudella tietää minne tulee hakemaan jatko-opintopaikkaa.

Siis onko joskus ollut tilanne, että lukion voi tuosta vain sluibailla läpi miten nyt sattuu ajattelematta lainkaan jatko-opintojaan? Itse kirjoitin viime vuosituhannen puolella ja kyllä silloinkin lukiossa tehdyillä valinnoilla oli kauaskantoisia seuraamuksia jatko-opintojen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pudän uudistusta huonona. Yliopistoissa on edelleen aloja, joilla menestymistä lukio- tai ylioppilasmenestys ei mittaa tai tue. Opintomenestys lukiossa ei takaa menestystä yliopistossa monellakaan alalla. Tämä näkyy esim. omalla alalla yliopistossa. Aikaisemmin valinta tehtiin pääsykokeella (+todistuksella) ja opiskelijat olivat aidosti motivoituneita ja kykeneviä opintoihin. Nyt kun todistusvalintaa on lisätty, tenttien hylkäysprosentit ovat kolminkertaistuneet ja tutkinnon keskeyttämiset lisääntyneet. Monelle tekee myös hyvää hengähtää lukion jälkeen.

Kyllähän opintoihin kannattaisi keskittyä jo lukiossa, eikä vain limboilla läpi, niin että tarvitsee sitten opettaa samat asiat uudestaan yliopistossa.

Entä jos lukio ja yliopisto-opinnoissa ei ollut mitään samaa? Asia voi olla eri, jos esim. matematiikka tai kielet näyttelevät tutkinnossa suurta roolia.

Tässä ketjussa: ihmisiä jotka ovat löysäilleet koko lukion ja nyt on huoli housussa :))))

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa yo-kokeita saa myös rajatta ja tämä mahdollisuushan on kaksi kertaa vuodessa. Valintakokeeseen suosituimmilla yliopistoaloilla "pääsee" vain kerran vuodessa.

..siis saa rajatta uusia :D

Eikö hyväksyttyä saa edelleen korottaa vain kerran tai muuten pitää vetää koko tutkinto uusiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Olenko niin sanonut? Että yhtäkkiä tulee massoittain? Mielestäni en. Ihan selvää on, että ajan myötä, varmaan jo viiden vuoden sisällä on nähtävissä kehitys, että arvosanat ja sitä kautta pisterajat nousee. Se on ihan looginen seuraus. Kun pääsykokeilla ei enää kilpailla, niin sitten ruvetaan kilpailemaan tosissaan kirjoitusten arvosanoilla. Asian ydintä ei muuta se, jos arvosanat vedetään siten, että L:n saa aina vain parhaimmat 5%. Kilpailu tekee sen, että vaatimustaso nousee, ja arvosanan eteen joutuu tekemään enemmän ja enemmän töitä. Stressi kasvaa koko ajan. Enää ei riitä että on johonkin alalle motivoitunut tai kiinnostunut, täytyy yltää parhaimpaansa kaikissa niissä aineissa, joiden arvosanat katsotaan korkeakouluun haettaessa. Ja koska se, mitä aineita haussa painotetaan milloinkin on poliittinen kysymys, olen aivan varma, että se tulee vuosien aikana aina muuttumaan ja vaihtumaan. Eli jos varman päälle haluaa pelata, on pakko panostaa kaikkeen. Ei kyllä käy kateeksi tulevia sukupolvia. 

Jatkossa saa uusia rajatta

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa: ihmisiä jotka ovat löysäilleet koko lukion ja nyt on huoli housussa :))))

Tarvitsee lepsuilla vain 1-2 aineessa ja tulee jo ongelmia. Ihminen kehittyy ja voi olla myöhemmin ihan mitä vain siitä huolimatta mitä teki lukiossa. Tai ennen pystyi.

Pääsykoe on tärkeä motivaation varmistaja. Joutuu jo omaksumaan haetun alan tietoa, ja pääsykokeissa voi huomata, että ei tää nyt ehkä kiinnostakaan tai että tää on oma juttu. Pidän myös tärkeänä, että omalla ahkeruudella voi päästä opiskelemaan, vaikka lukio olisi syystä tai toisesta mennyt huonommin.

Pidän huonona yleisesti sitä trendiä että kuvitellaan että nuoret osaavat heti alusta lähtien valkata sen parhaan alansa, pääsevät sinne heti kerralla sisään, eivät muuta mieltään ekan opiskeluvuoden jälkeen ja valmistuvat oletusajassa.

Varsinkin kun tuosta välistä ollaan tekemässä mielenmuuttaminen opiskelualasta, epäonnistuminen pääsykeissa (vielä pahempi olisi päästä sisään kokonaan väärään ohjelmaan), opiskeluajan rajoitus mm. opintotukea rajoittamalla ja muut eri keinot joilla tuo minimiaika koitetaan pakottaa kaikille.

Pääsykokeiden poisto on osittain samaa sarjaa eli nyt se putki alkaakin sitten jo lukion alusta.

Mitähän näitä muutoksia haluava porukka oikein ajattelee? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

L:n papereita on muillakin kuin sinä vuonna valmistuneilla.

Niin luulet että ne useamman laudaturin kirjoittaneet aktivoituvat parinkymmenenkin vuoden takaa taas hakemaan yliopistopaikkaa. Voin kyllä luvata ainakin itseni puolesta että en ajatellut niin tehdä, kyllä mulle yksi ylempi korkeakoulututkinto riittää.

Sinähän et sinne todistuksellasi enää pääsisikään. Eli sinulle ainoa keino on sitten se pääsykokeella pääsevien kiintiö.

Todistushaku koskee vain niitä joilla ei ole jo yliopistotutkintoa tai opiskelupaikkaa yliopistossa.

Koskeeko? Sekin on epäreilua.

Ainakin mihin olen hakemassa niin:

todistusvalinnassa 20, joista 14 ensikertalaista.

- koepisteiden perusteella 40, joista 28 ensikertalaista.

Ehkä alakohtaisia rajoituksia? Mutta tuonne pääsee papereilla, vaikka on jo korkeakoulututkinto suoritettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa yo-kokeita saa myös rajatta ja tämä mahdollisuushan on kaksi kertaa vuodessa. Valintakokeeseen suosituimmilla yliopistoaloilla "pääsee" vain kerran vuodessa.

..siis saa rajatta uusia :D

Eikö hyväksyttyä saa edelleen korottaa vain kerran tai muuten pitää vetää koko tutkinto uusiksi?

Asiaan tulee muutos syksyllä 2019:

https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/blogitekstit/687-Miten_…

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa: ihmisiä jotka ovat löysäilleet koko lukion ja nyt on huoli housussa :))))

Nah, laitetaan sinne hakukokeeseen sitten suora ÄO testi hukatuille miehille. Jää ulkoaopetelijat kyykkimään sinne lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Olenko niin sanonut? Että yhtäkkiä tulee massoittain? Mielestäni en. Ihan selvää on, että ajan myötä, varmaan jo viiden vuoden sisällä on nähtävissä kehitys, että arvosanat ja sitä kautta pisterajat nousee. Se on ihan looginen seuraus. Kun pääsykokeilla ei enää kilpailla, niin sitten ruvetaan kilpailemaan tosissaan kirjoitusten arvosanoilla. Asian ydintä ei muuta se, jos arvosanat vedetään siten, että L:n saa aina vain parhaimmat 5%. Kilpailu tekee sen, että vaatimustaso nousee, ja arvosanan eteen joutuu tekemään enemmän ja enemmän töitä. Stressi kasvaa koko ajan. Enää ei riitä että on johonkin alalle motivoitunut tai kiinnostunut, täytyy yltää parhaimpaansa kaikissa niissä aineissa, joiden arvosanat katsotaan korkeakouluun haettaessa. Ja koska se, mitä aineita haussa painotetaan milloinkin on poliittinen kysymys, olen aivan varma, että se tulee vuosien aikana aina muuttumaan ja vaihtumaan. Eli jos varman päälle haluaa pelata, on pakko panostaa kaikkeen. Ei kyllä käy kateeksi tulevia sukupolvia. 

No sillä pisterajojen nousulla on peloteltu jo vuosikausia, mutta eipä ole toteutunut. Varsinkin ruotsin kielessä ylioppilasarvosanojen pisterajat ovat suorastaan naurettavan alhaalla ja vuosien saatossa vain laskeneet. Eli ainakin osalle oppiaineista se pisterajojen nousu olisi ihan tervettäkin. Joissakin aineissa kun nykyään pääsee läpi jo apukoulutason tiedoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otahan hieman logiikkaa peliin mukaan. Tietenkään 2016 ei ole L:n kirjoittaneita vielä massoittain, koska nuoret ovat panostaneet pääsykokeisiin, eikä epäonnistuminen kirjoituksissa ole vielä katastrofi tulevaisuuden kannalta. Tottakai tämä muuttuu, kun pääsykokeita ei enää ole, tai niiden kautta otetaan vain pieni osuus sisään. Se pääsykoestressi vain siirtyy kirjoituksiin ja lukioon. Ne nuoret, jotka eivät hoksaa ajoissa panostaa lukioon kunnolla, tai joilla ei ole vanhempia potkimassa hoksaamaan ajoissa, jäävät auttamatta paitsioon. Onko se sitten parempi vai huonompi asia kuin pääsykokeet (joissa jollain aloilla valmennuskursseja ostamalla on voinut parantaa asemiaan), riippuu varmasti alasta ja siitä, mistä vinkkelistä asiaa pohtii. Mutta tuo, että L-arvosanojen määrä 2016 jotenkin kertoisi korkeakoulupaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa ei kyllä pidä paikkaansa. 

Ylioppilaskirjoituksissa L:n saa kussakin aineessa 5% parhaiten kirjoittaneista. Miten siis luulet, että niitä L:n ylioppilaita yhtäkkiä tulisi massoittain?

Niin, suurin osa saa c:n, mites ajattelit että nämä pääsevät opiskelemaan kun edella on e:t ja l:t kirjoittaneet

Edelleenkin. Edes kaikki L:n, E:n ja M:n ylioppilaat yhteensä eivät riitä täyttämään läheskään kaikkia opiskelupaikkoja. Eli paikkoja tulee riittämään helposti myös C:n ylioppilaille.