Sienet säteilevät yhä Tsernobylin jäljiltä Helsingissä. Uskaltaako edes syödä?

HELSINGISSÄ myynnissä olevat sienet säteilevät yhä radioaktiivista cesiumia Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksen jäljiltä. Tämä käy ilmi Helsingin ympäristöpalvelujen syksyllä 2018 tekemästä kartoituksesta.

Ympäristöpalvelut tutki lyijyn, kadmiumin sekä radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia suppilovahveroissa, kantarelleissa ja mustissa torvisienissä. Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet tutkituissa 21 näytteessä olivat vähäiset, ympäristöpalvelut kertoo maanantaina julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa.

Kahden sieninäytteen säteilymäärä oli korkea. Torilla myynnissä ollut korkeimman radioaktiivisuuden antanut suppilovahveronäyte oli poimittu Hyvinkäältä. Näytteestä saatiin 1 300 becquerelin (Bq) arvo kilosta, kun ceciumin pitoisuus myytävissä luonnontuotteissa ei Euroopan komission suosituksen mukaan ei saa ylittää 600 Bq:tä kilossa.

RADIOAKTIIVINEN cecium on peräisin tuolloisessa Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa vuonna 1986 räjähtäneestä Tšernobylin ydinvoimalan reaktorista. Tšernobylista kulkeutui radioaktiivista cesiumia myös Suomeen.

Toiset korkean 970 Bq:n näytteen sienet oli poimittu Pälkäneeltä. Kiintoisaa on ehkä, että Pälkäne kuuluu Bq-arvoasteikolla 1–5 laskeuma-alueelle 4, kun Hyvinkää kuuluu alueelle 2.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta peräisin olevan laskeuman merkittävin aine on pitkäikäinen 137 cesium. Sen puoliintumisaika on 30 vuotta. Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla on esitetty Suomen laskeuma kunnittain.

CESIUMIA voi vähentää liottamalla tai keittämällä sieniä vedessä, jolloin suuri osa cesiumista siirtyy veteen, ympäristöpalvelut toteaa tiedotteessaan. Sienten kuivaaminen sen sijaan ei vähennä radioaktiivisen cesiumin määrää.