Lue keskustelun säännöt.
Kannattaa harkita erittäin tarkkaan, kenen kanssa avioituu
14.01.2019 |
Kannattaa oikeasti miettiä niitä taustojakin hieman, siis piolison perhetaustaa, sillä se vaikuttaa tulevan puolison arvoihin vahvasti. "Lika barn leker bäst" pitää paikkansa. Niistä erilaisista taustoista tulee ongelmia, vaikka se aluksi tuntuisikin jännittävältä ja erilaiselta. Lisäksi kannattaa vähän miettiä, haluatteko edes samoja asioita, pidättekö samoista asioista, onko oma arvopohja samanlainen.
Sitten väärin valinneena on ikävää erota ja päätyä esim. yksinhuoltajaksi. Sellaisena elämä on rankkaa ja yksinäistä sekä hieman lohdutontakin, kun ei enää oikein kelpaa kenellekään. Kannattaa tosiaan vakaasti harkita ja myös järjellä - ei vain tunteella.
T. Kantapään kautta asioita vasta aikuisena oppinut
Kommentit (26)
Eikös tämä ole sanomattakin selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli osin ongelmanani naiiviuteni ja kokemattomuuteni sekä äärimmäisen liberaali perhetausta. Odottelin siis "sitä oikeaa" todella vanhaksi ja kun biologinem kelloni alkoi tikittää, piti pitää kiinni siitä kolmikymppisenä viimein löytämästäni, joka olikin aivan toivoton aviopuolisoksi (ainakin hän minulle ja minä hänelle).
Ei ollut oikein vertailupohjaakaan, kun en ollut juurikaan seurustellut tai tapaillut ihmisiä ja tajusin niitä huonoja asioita vasta siinä vaiheessa, kun olimme jo naimisissa. Vanhempani puolestaan eivät osanneet neuvoa minua puolisovalinnoissa ja heille se avioliitto ei ollut niin vakava asia muutenkaan, sillä heille mahdollisen uuden kumppanin löytyminen on ollut mutkatonta ja helppoa (toisin kuin minulle).
Jäin todella inhottavaan limbotilanteeseen, enkä nyt oikein poiskaan pääse tästä nyt. Koko avioliiton loppu ja eron jälkeinen aika on ollut todella vaikeaa. Yksinhuoltajuus on todella äärimmäisen raskasta ja siinä saa kokea aikuisuudesta ja perhe-elämästä vain ne huonoimmat puolet, eikä ole ketään jakamassa arkea ja niitä hyviäkään asioita, ei voi oikein harrastaa mitään ja kulut kaikkiin menoihin ovat valtavat jne. En suosittele kohtaloani kenellekään.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikös tämä ole sanomattakin selvää.
On se periaatteessa, mutta en todella halua, että kukaan joutuisi kärsimään siitä kohtalosta, joka minua kohtasi. Avioliittoni oli aivan kamala ja elämä eronkin jälkeen on ollut kamalaa ja raskasta sekä yksinäistä. En tiedä, miten tällaisesta ansasta pääsee enää räpistelemään poiskaan - ei ilmeisesti oikein mitenkään, kun on lapsiakin syntynyt. Minulle ei kyllä kukaan (=kumpikaan vanhemmistani) teroittanut noita riskejä, kun olin ihastunut ja ajattelin ylioptimistisesti ja hyvin naiivisti. Kunpa voisin itse auttaa muita suojautumaan moisilta asioilta.
T. Ap
Voisin periaatteessa seurustella tyylii akateemisen kanssa,mut sielt esim hulluus on vahvasti korostunutta.henkinen vakivalta voi olla niin salamyhkasta ja vaikeesti naytettavaa,et sellasta kestaa korkeintaan taysin samanlainen ihminen..ton perusteella jo valitsisin duunarin,koska ne on yleensa audompia ja jopa sivistyneempia vaikka ulospain saattais vaikuttaa muulta.ja ite musta tuskin tulee akateemista,ebka pida taustoja minaan isoimpana asiana,arvoja kyllaki.esim lahimmaisen kunnioittaminen,kaikkien ihmisten atvostamineb lahtokohtasesti,sydanellisyys,on mun arvoja.
Tangoon tarvitaan kaksi, tankotanssiin yksi. Sitten kun omat asiat on kunnossa, huomaa että hittojakos miehellä edes tekee...
Kokemukset kasvattaa. Ystävällisyys on tärkeää. Itseä ja muita kohtaan.
Never say never.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeassa olet, mutta asia ei suinkaan ole niin mustavalkoista. Kun on kyse ihmisistä, on kyse aina suurista tunteista. Fiksukin kaveri saattaa sokaistua pahasti ja valita todella väärin. Sitten on vielä näitä "erilaisuus täydentää" ym. keksittyjä fraaseja sekoittamassa päätä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin periaatteessa seurustella tyylii akateemisen kanssa,mut sielt esim hulluus on vahvasti korostunutta.henkinen vakivalta voi olla niin salamyhkasta ja vaikeesti naytettavaa,et sellasta kestaa korkeintaan taysin samanlainen ihminen..ton perusteella jo valitsisin duunarin,koska ne on yleensa audompia ja jopa sivistyneempia vaikka ulospain saattais vaikuttaa muulta.ja ite musta tuskin tulee akateemista,ebka pida taustoja minaan isoimpana asiana,arvoja kyllaki.esim lahimmaisen kunnioittaminen,kaikkien ihmisten atvostamineb lahtokohtasesti,sydanellisyys,on mun arvoja.
Itse olen akateemisesti koulutettu, kuten äitini puolen suku, mutta isäni puolelta on duunareita. Olen ehkä hakeutunut sellaisten seuraan, jotka myöskin ovat itse koulutettuja, mutta joilla on duunaritaustaa suvussa - viihdyn sellaisten seurassa parhaiten, eikä tule vahvoja alemmuuskomplekseja eikä tarvitse hävetä omaa taustaani liikaa. Mutta lisäksi mukaan tulee kaupunki-maaseutu -akseli myös.
Exäni oli maaseudulta ja hänen elämänarvonsa olivat hyvin erilaiset kuin itselläni tai sukulaisillanikaan. Hän oli tavallaan äärimmäisen konservatiivinen pohjimmiltaan, mutta hyvin materialistinen ja nousukashenkinen. Itse puolestaan olen hyvin liberaaleista taustoista, en lainkaan nousukashenkisistä ja ehkä itse olen "vapaaehtoisesti" konservatiivinen. Siinä ikäänkuin (vähintään) kaksi "arvojanaa" leikkasivat toisensa ja juuri vastakkaisiin suuntiin ja se repi avioliittoamme pahasti.
Myönnän itsekin vajavaisuuteni vaimona - mieheni olisi tarvinnut toisenlaisen vaimon. Yritin parhaani, vilpittömästi ja halusin muuttua. Exäni puolestaan oli hyvin tuomitseva, kun en ollut valmiiksi sellainen jollaista hän halusi.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sun pitäs hallita toisten elämii. Vähän epäkunnioittavaa määräillä sillee. Jos haluan syödä skeidaa niin syön skeidaa. Jos se on pahaa niin en syöne enempää.
N44
Esim ainaki ulkonako miehille vaikuttaa siten,et kouluttamattomanki saa miehen esim yliopiston kayneen :Desim miehet ottais,mieluummin tahtityton joka on toissa alepan kassalla,ku yliopiston kayneen naisen joka tienaa 4000 eurii kuussa,jso sen alepan kassab ulkonako ois miehen mielest taydellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi tietää, millainen perhe on kulissien takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna mä lohdutan sua vähän. Jos olet ottanut niin erilaisen puolison, ettei yhteiselämästäkään tullut mitään, olet tod.näk. tarjonnut lapsillesi erittäin laajan geenipoolin, mikä edesauttaa terveyttä ja selviytymistä. Eli olet hyvä äiti, vaikket puoliso ollutkaan.
Esim en ikin ottais mitaa,joka jatkuvasti korostais koulutusta et kuinka sita ja tata.tollanen elama ois mulle vierasta ja tylsaa ja kertii ahdasmielisyydesta,siis jos ois ylimielinen sen takia etta tykkaa istua kirja nenassa kii.tyylii tyoelamas paska,sit koulutus ja jos patee,nii se on siin,en kiinnostu:Djoku normaali on ok,on vaikka taustaa tollasesga,mut ei odita et ihmiset on samanlaisia niin voisin harkita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa myös muistaa, että neuvominen on aina kokemusten jakoa. Vain kokenut osaa neuvoa.
Siksi ihmiset tekee virheensä itse. Jälkiviisaus ei myöskään kaunista sinua, monesti tällaiset ihmiset ovat itse kivenkovaan hakanneet päätään seinään oman ongelmansa kanssa vaikka ympärillä olijat olisivatkin varoittaneet.
Viimeiseksi, erilaisista taustoista tulevat voivat onnistua hyvinkin.
Kaikki muut roolit on jo varattu joten elänpä omana itsenäni... Kun kelpaa itselleen ei edes tarvitse ajatella muita.
Prosessihan se.
Suosittelen ammattikeskusteluapua.. Ois hyvä sulle ja lapsille. Me täällä ei kai oikein jakseta.
Vierailija kirjoitti:
Esim en ikin ottais mitaa,joka jatkuvasti korostais koulutusta et kuinka sita ja tata.tollanen elama ois mulle vierasta ja tylsaa ja kertii ahdasmielisyydesta,siis jos ois ylimielinen sen takia etta tykkaa istua kirja nenassa kii.tyylii tyoelamas paska,sit koulutus ja jos patee,nii se on siin,en kiinnostu:Djoku normaali on ok,on vaikka taustaa tollasesga,mut ei odita et ihmiset on samanlaisia niin voisin harkita
Olen itse akateemisesti koulutettu ja omat vanhemmat on siivoja ja talkkari. Vaikka he olivatkin matalasti koulutettuja ihmisiä, niin tällaisia mutupuheita tai muiden leimaamisia ei heiltä tarvinnut koskaan kuulla. Koska tuosta syntyisi itselleenkin semmoista uhmaista alemmuudentunnetta "siellä ne lukee kirjaa eikä töissä osaa mitään".
Totuus on se, että näitä ihmisiä on kyllä duunareissakin. Lisäksi, ne akateemiset työt on ihan oikeita töitä, se että niitä ei tunne tai ymmärrä on vain ongelma. Ongelma, josta pääsee sillä että ei luule tietävänsä ja kiukuttele siitä sitten.
Avarakatseiset ja arvostavat, empaattiset ihmiset on niitä joista tykkään. Onneksi omat vanhempani olivat hyvällä itsetunnolla varustettuja kaikesta kiinnostuneita uteliaita ihmisiä, jotka eivät luokitelleet ketään.
Vierailija kirjoitti:
Anna mä lohdutan sua vähän. Jos olet ottanut niin erilaisen puolison, ettei yhteiselämästäkään tullut mitään, olet tod.näk. tarjonnut lapsillesi erittäin laajan geenipoolin, mikä edesauttaa terveyttä ja selviytymistä. Eli olet hyvä äiti, vaikket puoliso ollutkaan.
Kiitos tästä. :) Ihan hyvä pointti. :) T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun pitäs hallita toisten elämii. Vähän epäkunnioittavaa määräillä sillee. Jos haluan syödä skeidaa niin syön skeidaa. Jos se on pahaa niin en syöne enempää.
N44
Ajattelin, että kokemuksistani voisi olla jollekin jotain hyötyä. Itse epäonnostuin siinä elämäni tärkeimmässä asiassa ja paluuta tai peruutusnappia ei ole olemassakaan. Täytyy vain jaksaa selvitä, vaikka tein hirvittäviä erehdyksiä. En toivo tällaista kohtaloa kenellekään muulle.
T. Ap
Onneksi en ikinä mennyt naimisiin, jäi sentään asunto.