Vuorotyö alkaa, pelottaa mitkä kaikki muuttuu
Tähän asti on kumpikin olleet päivätöissä. Kotona viim 17.30 töiden jälkeen. Ja aina la-su vapaata
Ilta on mennyt pyykkiä pesten, lenkillä käyden, leffoja katellen, kaupassa käyden, kyläillessä jne normaalia elämää.
Nyt toinen joutui tahtomattaan epäsäännölliseen vuorotyöhön. Pelottaa mitä tapahtuu, mitkä kaikki muuttuu, menetetään.
Ainakaan yhdessä kaupassa käymisestä ei tule mitään. Saati kyäilystä. Leffan katsominen yksin ei ole innostavaa. Entäs pyykinpesu, eipä onnistu 22 jälkeen illalla,
Mitä meille tapahtuu, ei ole enää meitä, on vaan hän ja minä yksinään.
Mitä yhdessä elämää se on, kun toinen on kotona ja toinen töissä. Mies hokee, että ei haittaa jos olet illat töissä........eikö hän yhtäkkiä haluakaan elää tätä elämää minun kanssa????????
Kommentit (10)
Miksi se pyykki pitäisi pestä juuri klo 22 jälkeen? Sen voi pestä myös ennen iltavuoroa tai sitten miehesi voi pestä ne töiden jälkeen.
Noh, edelleen teille jää niitä yhteisiäkin iltoja koska vuorotyö tarkoittaa että joskus olet myös aamuvuorossa ja joskus arkena vapaalla. Kyllä se uusi rytmi löytyy, arkivapaina hoidat pyykit päivällä ellei mies niitä osaa iltaisin pestä.
Pesette pyykit yhdessä? Ymmärrän, että mies on innoissaan kun oot joskus illat muualla. Ikänne?
Epäsäännöllinen vuorotyö tarkoittaa sitä, että ei ole joka ilta töitä. Teette kaikkea yhdessä silloin, kun sinä olet iltavapaalla. Käytte kaupassa yhdessä silloin, kun sinä olet vapaalla ja muuten kumpikin teistä osaa ostaa tarpeellista tavaraa kauppalistan mukaan.
En ymmärrä pyykkiongelmaa. Eikö mies suostu käyttämään pesukonetta yksin? Hanki sellainen, jossa on ajastin, niin voit ajastaa sen pesemään silloin, kun joku ehtii laittaa ne kuivumaan pesun päätyttyä.
Onko sinusta oikeasti normaalia elämää se, että koko ajan kyhnätään toisen kyljessä, ja kai te käytte vessassakin yhdessä? Mistä sinä sellaisen mallin olet saanut, omilta vanhemmilta, isovanhemmilta vai keneltä?
Moni suhde muuttuu ahdistavan ja tukahduttavan kautta toimimattomaksi juuri siitä syystä, että kaikki pitää tehdä yhdessä. Pitää olla liikkumavaraa suuntaan ja toiseen.
No ethän sä millään voi vuorotyötä tehdä, ei ihminen likaisissa kamppeissa voi kulkea ja pyykinpesu on niin vaikea kotityö ettei yksin voi tehdä. Kahdet silmät tarvitaan vahtimaan konetta ettei mikään mene vikaan. Kuolette pian nälkäänkin, kun kauppaan ei voi yksin mennä.
Nyt ryhtiä. Soitat sinne ja sanot ettei onnistu. Ei vaan onnistu, se on myönnettävä.
Vaikeaa on ollut meilläkin, onneksi unentarpeemme on pieni niin voimme yhdessä öisin pestä pyykkiä ja kaupat on onneksi nykyisin pitkään auki.
Vähän mun työnantaja kyllä sanoo, että mies ja lapset vois telkkaria katsoa kotonakin. Kuulemma mun pitäis iltavuorossa tehdä muutakin kuin istua päiväsalin sohvalla katsomassa kaunareita yhdessä miehen kanssa. Ihan hullua, ikäänkuin mies pystyis yksin katsomaan. Ei pysty, me katsomme aina telkkaria yhdessä, sitäpaitsi meidän osaston telkkari on ihan uusi.
terveisin sh
Molempien oma aika lisääntyy, joka on teidän tapauksessanne loistava asia.
Täällä on oltu vuorotyön eri muodoissa suurin osa työurasta ja on siinä puolensa. Yhteiset vapaat viikonloput on välillä harvassa, mutta välillä molemmilla osuu pitkät vapaat samaan aikaan ja on sitä yhteiseloa sitten. Viihdyn hyvin yksinkin kotona ja kotityöt, kaupassakäynnit sun muut hoitaa se joka ehtii ja jaksaa, välillä yhdessä. Kunhan tuohon vaihteluun tottuu ja keksii omat systeemit arjen pyöritykseen niin se on toisaalta ihan mukavaakin. Meillä elämää on helpottanut se että molemmat on vuorotyössä ja ymmärtää sen että yövuoron aikana toinen on väsyneempi eikä pikkuasioista motkoteta.
Kuulostat läheisriippuvaiselta.