Mies joka jää ilman poikalasta..jättääkö katkeraksi?
Minun isällä on siis neljä tyttöä. Minä olen nuorin, hänen silmäterä. Olen nyt yli parikymppinen ja jotenkin isän jutut välillä ihmetyttää...Puhuu minulle paljon mm.autostaan ja jankuttaa minulle ajokorttiin liittyvistä asioista. Olen miettinyt oirehtiiko hän tätä pojan puuttumista vai mitä tämä on? En ymmärrä miesten mieltä yhtään. Lisäksi ihmetyttää tuo elämääni puuttuminen näinkin mitättömässä asiassa. Sen sijaan kantaa ei ole ikinä ottanut oikeisiin ongelmiin. Kyllä rasittaa.. Mitä neuvoja?
Kommentit (25)
Mikä tuossa on autoa? Stereotypisesti voisi ajatella että miehiä kiinnostaa autot, isäsi on mies. Jos hän siksi haluaa jutella sinulle ko. asioista? Kyllä minullekin oma isäni puhui aina tällaisiin "miesten juttuihin" liittyvistä asioista mutta koskaan ei tullut mieleen ajatella että hän haluaisi minun olevan poika. :D
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vähän vähemmän, kuin nainen joka jää ilman tytärtä. Miehillä ei tunnu olevan yhtä usein päähänpinttymää siitä, että täytyy saada lapsi joka tiettyä sukupuolta. Ainakaan vähemmän uskonnollisissa länsimaissa.
Argh, ettäs kehtaat sanoa näin. Minulla on kaksi poikaa, enkä minä koe ”jääväni ilman tytärtä”. Rakastan lapsiani äärettömän paljon. Jos kolmas tulisi, olisi edelleen ihan sama, tulisiko tyttö vai poika. Mut ehkä minulta puuttuu jokin osa aivoista, kun en koe jääväni mistään paitsi.
Kuinka paljon luulet poikien stressaavan ja ottavan kompleksia ja tuntevan itsensä riittämättömäksi siksi, ettei äitinsä saanut tytärtä?
Outoa on tuo jatkuva jankuttaminen. Minulla on muitakin ongelmia kuten fyysinen sairaus ja ongelmia ihmissuhteissa. Niissä hän ei auta millään tavalla mutta jatkuvasti jankuttaa ajokorttiin liittyvistä asioista. Minulla oli siis tilanne etten saanut pitkäaikaista korttia, kun tuli kaikennäköisiä ongelmia. En viitsisi kaikkea avata. Ei vaan tunnu näkevän mikä on tärkeää. Ja hänen rahoja ei ole käytetty tuohon autokouluun..
Ap
Jättää.
Kiinassa on oiva ratkaisu tähänkin fiilikseen.
Mulla on kaksi veljeä, ja täytyy kyllä sanoa että minä puolestani olisin loukkaantunut, jos isäni ei olisi huolehtinut ajokorttini hankkimisesta yhtä paljon kuin veljeni.
Luulen että jos olisin jäänyt ilman omaa poikaa, olisin katkera. Olen nainen. Eli koittakaa nyt tajuta että ihmiset on erilaisia.
Kyllä jättää syvät arvet sieluun.
Isäni on toivonut vain tyttäriä ka saanut vain tyttäriä. Tapauskohtaista. On muuten säälittävää upittaa.
Minäkään en ajattele, että aloittajan isä pojan puuttumista oireilee tai en tekisi niin suoraviivaista diagnoosia siitä, että hän tarinoi "miesten asioita". Minunkin isäni lätisee minulle (nuorelle naiselle) mm. energiatekniikasta vaikken siitä juuri ymmärrä, ryyppyreissuistaan ja kavereidensakin reissuista ja jopa inttiajoistaan. Ja minulla on kyllä velikin, jota ehkä voisi kiinnostaa. Uskon, että aloittajan isä on myös ihminen ja tykkää keskustella itseään kiinnostavista aiheista.
Vähän ohiksena itse toivoin saavamme tyttöjä ja poikia ja onneksi saimmekin, mutta enpä usko, että olisin suuremmin surrut vaikka olisivat sitten olleet kaikki poikia tai tyttöjä.
Monet miehet jäävät kokonaan lapsettomiksi.
Jos mulla olisi vaan yksi lapsi, sukupuolella ei olisi mitään väliä. Ärsyttää myöntää, että mua häiritsisi, jos mulla olisi vaikka neljä tytärtä, koska silloin moni olettaisi meidän yrittäneen poikaa ja luulisi mun olevan hirveän pettynyt. Ja oikeasti lapsen sukupuolella ei siis ole mulle merkitystä.
Miehet aina puhuu tyttäristään ja ne on niille äärettömän tärkeitä.
Pari on sanonutkin, että ei niistä pojista niin väliä, ne pärjää itsekin.
Ainakaan minun isäni ei ollut katkera, ei ainakaan näyttänyt sitä meille tytöille.
Minä vanhimpana olin isän tyttö ja isä piti tärkeänä kiertää "tontin" rajat ja veden pääkatkaisijat minun kanssani. Luultavasti olisin jäänyt tuosta paitsi, jos isällä olisi ollut poika, mutta tosiaan en koskaan kokenut, että olin huonompi vaihtoehto.
Usein tuli tunne, että parempi, minulle voi puhua tunteista ja vaikeistakin asioista.
Vierailija kirjoitti:
Outoa on tuo jatkuva jankuttaminen. Minulla on muitakin ongelmia kuten fyysinen sairaus ja ongelmia ihmissuhteissa. Niissä hän ei auta millään tavalla mutta jatkuvasti jankuttaa ajokorttiin liittyvistä asioista. Minulla oli siis tilanne etten saanut pitkäaikaista korttia, kun tuli kaikennäköisiä ongelmia. En viitsisi kaikkea avata. Ei vaan tunnu näkevän mikä on tärkeää. Ja hänen rahoja ei ole käytetty tuohon autokouluun..
Ap
Ehkä isäsi ei vain osaa auttaa tai koe asiakseen edes ottaa kantaa aikuisen tyttären parisuhdekriiseihin. Itse otan hyvin varovasti kantaa edes kavereiden parisuhdetilanteisiin, tehkööt omat ratkaisunsa, en halua, että jällkkäteen minun sanomiseni ovat vaikuttaneet suuntaan tai toiseen + parisuhdeasioihin voi olla kiusallista ottaa kantaa jos olisi neuvonut vaikka jättämään miehen jo aika päiviä sitten tai jos sinä oletkin se pässi... tukeakaan ei välttämättä osaa + sinulla on 3 siskoa, ehkä isä ajattlee että voit purkaa heille tuntojasi luontevammin.
Tuosta sairaudesta - sama juttu. On varmasti vaikeaa kun oma lapsi sairastaa eikä siinä voi välttämättä kauhesti auttaa/osaa olla tukena ja voi olla vain helpompaa keskittyä muihin aiheisiin
En edelleenkään uskalla, että juuri mainitsemasi asiat kertovat pojan kaipuusta. Mutta voihan niinkin olla kun teitä lapsia on niin "monta". Minulla oli työkaveri (nainen) joka kertoi, että kolmesta lapsesta "kahtena viimeisenä yritettiin poikaa" -olivat siis tyttöjä. Ajattelin, että saahan sitä yrittää jos kuitenkin tyttökin kelpaa eikä syntyvä lapsi tunnu "väärältä".
Minä olen pettynyt, etten tule koskaan saamaan tytärtä. Poikani on rakas, mutta olisin toivonut MYÖS tyttären.
Kenen nimi selässä lukee? Ja teille jotta ette ikinä unohda mitä teitte.
Isän tyttö ikuisesti
Varmaan vähän vähemmän, kuin nainen joka jää ilman tytärtä. Miehillä ei tunnu olevan yhtä usein päähänpinttymää siitä, että täytyy saada lapsi joka tiettyä sukupuolta. Ainakaan vähemmän uskonnollisissa länsimaissa.