Lue keskustelun säännöt.
Miehet ja ikuisessa seurusteluvaiheessa roikkuminen
12.01.2019 |
Useimmat varmaan haluavat käydä kumppaninsa kanssa ulkona illanvietoissa, harrastaa seksiä, olla lähekkäin, parantaa maailmaa viinilasin äärellä, harrastaa yhdessä ja yleisesti söpöstellä. Mutta eikö se ole keskenkasvuisuuden merkki, jos tuon lisäksi ei lopulta halua yhdessä asumista, arjen kumppanuutta, perheyhteyttä ja arkista elämää? Vai onko se merkki siitä, ettei kumppani ole oikea, jos noita toiveita ei herää?
Mitä sanoa miehelle, joka haluaa roikkua ikuisesti seurusteluvaiheessa?
Kommentit (23)
Ei. Se ettei halua lapsia ja yhteistä arkea ei ole keskenkasvuisuuden merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo ole aika ihannemies? Useimmat miehet haluavat jumittua siihen arkisohvalle piereksimään töiden jälkeen. Jos en lapsia olisi halunnut, ikuinen seurustelu olisi ollut minunkin valintani.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia Vela meininkiä.
Meillä on töissä tällaisia kolmekympppisiä naisia ja miehiä ilman kummempaa elämäntarkoitusta.
Mikäs on oma elämäntarkoituksesi?
Kaikki eivät vain halua samoja asioita.
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
No vähän hankala kasvattaa lapsia ilman sitoutumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia Vela meininkiä.
Meillä on töissä tällaisia kolmekympppisiä naisia ja miehiä ilman kummempaa elämäntarkoitusta.Mikäs on oma elämäntarkoituksesi?
42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaisuuden ymmärtämättömyys on keskenkasvuisuuden merkki.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia Vela meininkiä.
Meillä on töissä tällaisia kolmekympppisiä naisia ja miehiä ilman kummempaa elämäntarkoitusta.
Ei liity mitenkään velana oloon. Monivela vuosikymmenten avioliitossa. Mistä tiedät työkaverien elämäntarkoituksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
No vähän hankala kasvattaa lapsia ilman sitoutumista.
En halua kasvattaa lapsia?
Arkisuhteita joutuvat sietämään ihmiset, jotka eivät tule omillaan toimeen tai jotka haluavat perheen. Meidän muiden ei tarvitse.
Miehellä on täysi oikeus olla haluamatta kanssasi sitoutumista, mutta olisi kohtuullista kertoa se sinulle jos et ymmärrä ilman rautalankaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on täysi oikeus olla haluamatta kanssasi sitoutumista, mutta olisi kohtuullista kertoa se sinulle jos et ymmärrä ilman rautalankaa.
Miten sitoutuminen tähän liittyy? Eikö parisuhde ole oikea parisuhde, jos siinä ei asuta yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on täysi oikeus olla haluamatta kanssasi sitoutumista, mutta olisi kohtuullista kertoa se sinulle jos et ymmärrä ilman rautalankaa.
Miten sitoutuminen tähän liittyy? Eikö parisuhde ole oikea parisuhde, jos siinä ei asuta yhdessä?
Jos sitoutuminen tarkoittaa sitä, että toinen pidetään suhteessa vaikka se on paskaa, en ole kiinnostunut sitoutumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
No vähän hankala kasvattaa lapsia ilman sitoutumista.
En halua kasvattaa lapsia?
Arkisuhteita joutuvat sietämään ihmiset, jotka eivät tule omillaan toimeen tai jotka haluavat perheen. Meidän muiden ei tarvitse.
Onpa lapsellinen näkemys. Ei kaikki halua juosta niissä kissanristiäisissä edes sinkkuna, miksi siis pariskuntanakaan. Joillekin se kotiarki on juuri sitä mitä elämältä haluaa. Ei tarvitse olla mikään läheisriippuvainen halutakseen elämältä eri asioita kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
No vähän hankala kasvattaa lapsia ilman sitoutumista.
Ei oo yhtään hankalaa. Minä ja mieheni ei asuta vieläkään yhdessä vaikka vauva on 6kk. Asutaan paritalossa, kumpikin omassa puolikkaassaan. Ei aiotakaan muuttaa yhteen, koska se vaan ei toimi niin erilaisten elämänrytmien vuoksi. Meillä menee yleensä työvuorot niin ristiin, että mies nukkuu kun mä oon hereillä ja päinvastoin, mies valvoo kun mun pitäis nukkua. Se on kummallekin parempi, kun on se oma koti eikä toisen tarvi koittaa hiippailla. Silloin kun satutaan olemaan yhtä aikaa vapaalla ollaan jomman kumman luona. Mietittiin, että nyt kun on lapsi niin puhkaistaan asuntojen väliseinään ovi, mistä voi kulkea vapaasti kummankin luona, mutta pidetään ne omat puolikkaat kuitenkin. Kiva sille lapsellekin, kun saa leikkiä vapaasti eikä tarvi olla hiljaa, kun jompi kumpi on nukkumassa joko ennen tai jälkeen työvuoroa.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Se ettei halua lapsia ja yhteistä arkea ei ole keskenkasvuisuuden merkki.
Totta se on vaan itsekkään ja hedonistisen ihmisen merkki. Vedenpaisumus meidän jälkeemme!
Jokainen voi itse päättää miten näihin suhtautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia Vela meininkiä.
Meillä on töissä tällaisia kolmekympppisiä naisia ja miehiä ilman kummempaa elämäntarkoitusta.Ei liity mitenkään velana oloon. Monivela vuosikymmenten avioliitossa. Mistä tiedät työkaverien elämäntarkoituksen?
Ainakin lounaalla käynti, töiden välttely ja vaikeista aiheista puhumisen välttely. Laskuttavat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan kaipaa seurustelun lisäksi mitään muuta. En ymmärrä, mitä iloa on siinä, että tekee suhteesta väkisin arkisemman. Voisiko joku selittää?
No vähän hankala kasvattaa lapsia ilman sitoutumista.
Ei oo yhtään hankalaa. Minä ja mieheni ei asuta vieläkään yhdessä vaikka vauva on 6kk. Asutaan paritalossa, kumpikin omassa puolikkaassaan. Ei aiotakaan muuttaa yhteen, koska se vaan ei toimi niin erilaisten elämänrytmien vuoksi. Meillä menee yleensä työvuorot niin ristiin, että mies nukkuu kun mä oon hereillä ja päinvastoin, mies valvoo kun mun pitäis nukkua. Se on kummallekin parempi, kun on se oma koti eikä toisen tarvi koittaa hiippailla. Silloin kun satutaan olemaan yhtä aikaa vapaalla ollaan jomman kumman luona. Mietittiin, että nyt kun on lapsi niin puhkaistaan asuntojen väliseinään ovi, mistä voi kulkea vapaasti kummankin luona, mutta pidetään ne omat puolikkaat kuitenkin. Kiva sille lapsellekin, kun saa leikkiä vapaasti eikä tarvi olla hiljaa, kun jompi kumpi on nukkumassa joko ennen tai jälkeen työvuoroa.
Suorastaan nerokas systeemi! Tekisin itsekin noin jos olisi parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on täysi oikeus olla haluamatta kanssasi sitoutumista, mutta olisi kohtuullista kertoa se sinulle jos et ymmärrä ilman rautalankaa.
Miten sitoutuminen tähän liittyy? Eikö parisuhde ole oikea parisuhde, jos siinä ei asuta yhdessä?
Jos sitoutuminen tarkoittaa sitä, että toinen pidetään suhteessa vaikka se on paskaa, en ole kiinnostunut sitoutumisesta.
Mutta jos se on kusta, niin sitten kiinnostaa?
Ihan normaalia Vela meininkiä.
Meillä on töissä tällaisia kolmekympppisiä naisia ja miehiä ilman kummempaa elämäntarkoitusta.