Säästättekö lastenleluja ja tarvikkeita mahdollisia lastenlapsia varten?

Jätä ihmeessä jotain jälkipolvillekin!🙂

On se hyvä että on mummolassa lelut valmiina. Meillä kaikki mummot ja pappaasuvat 300km päässä niin ei tarvii leluja raahata, kun käydään pojan kanssa

Nimenomaan nuo Brion puiset lelut on ajattomia. Oma äitini säästänyt, ja niillä leikkii nyt taaperoni.

Mitään muovileluja tai pehmoleluja en säästäisi, kirjat siinä ja siinä.

Meillä vanhemmat säästi juuri noita ajattomia Brion leluja, duploja, jotain kirjoja ja pelejä, pari vanhaa nukkeani sekä muutamat barbit. Nyt on ollut mukava, kun mummulassa on lapselle leluja valmiina.

No eikös niillä voi leikkiä kylässä käyvät lapsivieraat jo ennen mahdollisia lapsenlapsia? Siis jos on juuri tuollaista kestävää tavaraa, palikoita yms.

Kyllä meillä on kirjat, legot, barbit, nukkekoti ja videot kovassa käytössä. Jos on tilaa niin säilytä ihmeessä.

Äitini oli säilyttänyt muutamia siskoni ja minun lempivaatteita ja joitakin leluja, kuten esimerkiksi Legot, nuket, nukenrattaat ja pelejä. Myös ihan kaikki Aku Ankat vuosilta 1976-1990 löytyvät. Lapseni ovat leikkineet leluilla siellä ollessaan, lukeneet Akkareita ja pukeneet päälleen vaatteita. Nyt meillä on tallessa myös paljon hyviä leluja ja vaatteita odottamassa lapsenlapsia, kymmenen vuoden päästä niitä saattaa ollakin jo pari.

Riippuu monesti ihan siitä, asuuko pienessä kaupunkiasunnossa vai omakotitalossa. Jonnekin omalle vintille voi kerätä vaikka mitä talteen, kun taas kerrostalon häkkivarastoa ei voi täyttää vuosikymmenten ajan.

Itselläni on säästössä vain tärkeimpiä muistoja jopa jo omasta lapsuudestani. Varsinkin kirjoja kannattaa säilyttää.

Jos on tilaa niin säästä. Me asutaan kerrostalossa rajallisten säilytystilojen kanssa, joten ei säilytetä yhtään mitään sellaista, jolle ei lähitulevaisuudessa ole käyttöä. En muutenkaan oikein ole tavaroihin kiintyvä; myyn eteen päin jos ei just nyt ole tarvetta ja ostan, kun tarvitsen (mieluiten kirpparilta). Mutta, jos ei ahdista säilytellä vuosikymmeniä mahdollisia leikkijiä, niin säästä ihmeessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä on kirjat, legot, barbit, nukkekoti ja videot kovassa käytössä. Jos on tilaa niin säilytä ihmeessä.

Näitä olen säästänyt, mutta elektroniikkapelit, sähköjunat ja autoradat eivät ole noita vintiöitä kiinnostaneet.

Ullkakolla odotavat tulevia sukupolvia.

Mea culpa. Kyllä säästän. Jotenkin tuntuu nololta.

No kirjoja kyllä aion säästää, mutta en mä nyt varsinaisesti lapsenlapsia varten... omat lapseni ovat 4 ja 7, joten se on niin kaukana tulevaisuudessa vielä. Säästän kaikki kirjat, joista itse pidän. Voihan niitä sitten vaikka antaa tarvitseville, jos tuntuu, että ovat tiellä eikä käyttäjiä ole.

Meillä on valtava määrä esim. 90-luvun Duploja ja Legoja, joita en ole raaskinut myydä, saati antaa eteenpäin. Ja on paljon muitakin leluja tallessa, joko lapsille rakkaimpia tai sitten juuri jotain klassikkoleluja.

En ole säästänyt mitään. En usko  että lapsenlapsia tulee ja aion konmarittaa omatkin tavarani ennen kuolemaani.

Minä säästäisin, jos olisi tilaa. Asumme vuokralla, omakotitalossa tosin, mutta kaikki paikat on täynnä tavaraa, eikä oikein mitään turhaa tai ylimääräistä roinaa ole, juuri jouluna käytiin kaikki tavarat läpi.

Muutamia Jussilan leluja on tallessa. Ne ovat jo sitten neljättä sukupolvea käytössä jos lapseni saa joskus lapsia.

Ehkä jonkin ihan muutaman jutun voisin säästää, jos niille sillä hetkellä on säilytystilaa. En lapsenlapsia varten, mutta muistoksi itselleni ja lapsille. Noin yleisesti ottaen tykkään laittaa tavaran kiertoon heti, kun sitä ei tarvita.

Olen säästänyt Brion puuleluja ja junaradan sekä Legot.

Myös mun omat 80-luvun Legot on tallessa ja äitini nukkekoti 50-luvulta.

Meillä lapsen lelut ovat lapsen, koska hän on ne lahjaksi saanut. Siksi kaikki ehjät on säästetty. Kauhistuttaa ajatuskin siitä, että lapsi ryhtyisi lajittelemaan minun tavaroitani pois annettaviksi vedoten siihen, että täällä on liikaa tavaraa.

Eli lapsi on säästänyt omia lelujaan eikä niillä leiki lapsivieraat. Nukkekotia on moni katsonut kaihoten, mutta olen sanonut, että sillä ei saa leikkiä.

Me olemme säästäneet kaikki lastemme lelut. Suurin osa omistakin leluistani on minulle säästetty. On mukava esitellä vanhoja leluja, että millaisia niitä joskus on ollutkin. En vielä ole omia lelujani raskinut myydä, vaikka ne ovatkin jo keräilytavaraa.