Alakoululaisen valinnaisaineista ja kerhoista - onko teistä reilua?

Meillä kunta järjestää ilmaista kerhotoimintaa, koululla on vain läksykerho.

Alueiden ja koulujen välillä on isot erot. Sama jatkuu yläkouluissa ja lukioissa.

Me on shopattu kaikki koulut. Yksikään lapsi ei ole lähikoulussaan.

Meillä 30 000 asukkaan kaupungissa ei tiettävästi ikinä ole ollut valittavana mitään muuta A2-kieltä kuin saksa, enkä ole osannut pitää sitä mitenkään erityisen huonona juttuna. 

Ja tietysti kerhotoiminta on erilaista eri kouluissa. Se kun rakentuu hyvin pitkälti sen varaan, miten innostuneita (lue: nuoria ja vastavalmistuneita) opettajat ovat ja millaista erityisosaamista heillä on. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä 30 000 asukkaan kaupungissa ei tiettävästi ikinä ole ollut valittavana mitään muuta A2-kieltä kuin saksa, enkä ole osannut pitää sitä mitenkään erityisen huonona juttuna. 

Ja tietysti kerhotoiminta on erilaista eri kouluissa. Se kun rakentuu hyvin pitkälti sen varaan, miten innostuneita (lue: nuoria ja vastavalmistuneita) opettajat ovat ja millaista erityisosaamista heillä on. 

Meillä ei opettajat vedä kerhoja, koska niistä ei kunta maksa palkkaa. Kerhot on seurakunnan, yhdistysten jne. järjestämiä, kunta tarjoaa tilat. Ihan kiinni siitä, mikä kulu on antanut vaikka 4H:lle luvan käyttää kotitalousluokkaa tai jumppasalia.

Mitä enemmän valinnaiskielissä on vaihtoehtoja, sitä todennäköisempää on, että ryhmiä ei muodostu.

90-luvun lama tappoi monista kouluista kaikki kerhot ja useat kunnat ovat jatkaneet samalla linjalla kohta 20 vuotta. Koska valtionapurahat eivät ole korvamerkittyjä, niin monissa kunnissa koululle tarkoitetut varat menevät ihan jonnekin muualla.

Kiinan kieltä on turha aloittaa nelosella. Se on niin vaikea kieli että ainoastaan varhennettuna a1-kielenä opiskellen siinä voi saavuttaa jonkinnäköisen tason peruskoulun aikana. Ja sen aloittavat opiskelijat pitää testata. Ei siis sovi a2-kieleksi.

Entä muut valinnaisaineet - ovatko ne kaikkialla samat? Kysyn, koska en tiedä. Meillä ei ole vielä tullut tietoa vaihtoehdoista.

Ja eikö kiina tai venäjä olis fiksumpi vaihtoehto kuin joku saksa tmv. Kaikkien saksalaisten kans pärjää englannilla.

Ap

Meidän koululla ne kerhot on olleet ulkopuolisten järjestämiä. Eivät sis liity koulun henkilöstöön mitenkään. Koulu tarjoaa vain tilan.

Helsingissä nuo kielet menee niin, että joka alueella on suunnilleen samat mahdollisuudet, mutta siis ei sen alueen joka koulussa samat vaan ne vaihtelee. Niin että alueen koulussa 1 voi ottaa a-ruotsia ja a-saksaa, koulussa 2 vaikka venäjää ja espanjaa jne.

Kiinaa ei minusta ole kuin Meilahdessa. Ja se alkaa ekalla.

Vierailija kirjoitti:

Entä muut valinnaisaineet - ovatko ne kaikkialla samat? Kysyn, koska en tiedä. Meillä ei ole vielä tullut tietoa vaihtoehdoista.

Ja eikö kiina tai venäjä olis fiksumpi vaihtoehto kuin joku saksa tmv. Kaikkien saksalaisten kans pärjää englannilla.

Ap

Saksalaisten kanssa ei todellakaan pärjää englannilla, eihän ne puhu sitä yhtään. Edes nuoret ihmiset. Kaikki dubataan, eivät kuule sitä missään ja koulussakin opiskelevat ranskaa.

Vierailija kirjoitti:

Entä muut valinnaisaineet - ovatko ne kaikkialla samat? Kysyn, koska en tiedä. Meillä ei ole vielä tullut tietoa vaihtoehdoista.

Ja eikö kiina tai venäjä olis fiksumpi vaihtoehto kuin joku saksa tmv. Kaikkien saksalaisten kans pärjää englannilla.

Ap

Tuskin on kovin montaa A2 kiinan ryhmää alakouluissa..Mieti nyt vähän itsekin. Venäjää saattaa löytyä, mutta kyllä ne yleisimmät on ruotsi, saksa, espanja, ranska.

Noi kielet kyllä kerrotaan ihan siellä koulujen nettisivuilla ja siellä ne on olleet jo ennen kuin lapsesi edes meni kouluun.

Oisin myös varovainen siinä liiallisessa kielten kahmimisessa ellei lapsi ole poikkeuksellisen lahjakas kielissä ja kotona osataan tukea niissä kaikissa.

T. Kielten ope

Riippuu koulun sijainnista, Helsingissä toiset koulut saa positiivisen diskriminaation myötä rahaa, jota voidaan käyttää esim siihen, että opettajat vetää kerhoja, tai sitten vanhemmat opettajat "vetää" kerhot ja opettaja valvoo.

Ap, tuo on jo hyvä valikoima a2-kieliä.

Suomessa on paljon kuntia, joissa niitä ei ole ollenkaan. Esim meidän mökkikunnassa on enkku kolmosella, ruotsi kutosella ja kasilla voi sitten otta saksan tai ranskan. That’s it.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu koulun sijainnista, Helsingissä toiset koulut saa positiivisen diskriminaation myötä rahaa, jota voidaan käyttää esim siihen, että opettajat vetää kerhoja, tai sitten vanhemmat opettajat "vetää" kerhot ja opettaja valvoo.

Pd-rahat ei liity kielivalikoimiin mitenkään. Ne päätetään koko aluetta koskien ja niin että ovat aluetasolla joka puolella yhtäläiset.

Enkä usko tuohon kerhojuttuusikaan. Kunhan öyhötät.

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin halunnut, et meidän kolmasluokkalainen alkaa lukea ensi vuonna venäjää tai kiinaa, mut vaihtoehtoina oli vain saksa, ranska ja espanja.

Tässä koulussa ei myöskään järjestetä minkäänlaista kerhotoimintaa, vaikka toisessa suht lähellä olevassa koulussa on vaikka mitä kerhoja. Harrastaminen hoituu koulupäivän jälkeen eikä iltapäivistä tule pitkiä ja yksinäisiä.

Onko teidän lapsen koulussa kerhoja ja runsas valinnaisainetarjonta? Voiko koulukohtaiseyät erot olla näin suuria kaikkialla kuin tässä meidän alueella?

Lapsemme oli kerhoissa. Taso surkea. Jotain opiskelijoita vetämässä. Ei ammattilaisia.

Kiinaa tai venäjää ehtii myöhemminkin lukea. Vaikka lukiossa. Ei taida olla niille kysyntää alakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Noi kielet kyllä kerrotaan ihan siellä koulujen nettisivuilla ja siellä ne on olleet jo ennen kuin lapsesi edes meni kouluun.

Oisin myös varovainen siinä liiallisessa kielten kahmimisessa ellei lapsi ole poikkeuksellisen lahjakas kielissä ja kotona osataan tukea niissä kaikissa.

T. Kielten ope

Eihän meitä ennenkään kotona opetettu, opettajat opetti. Mulla oli 3 kieltä, eivätkä vanhemmat osanneet mitään vierasta kieltä. Kyllä kieliä kannattaa opiskella niin paljon kuin vain tarjotaan.