Miten rohkaista aikuista vastuunkantoon?

Miksi hän muuttuisi, kun sinä näy huolehtivan sellaisestakin, joka ei sinulle kuulu.

Kaverisi kuulostaa minusta ennemminkin konfliktikammoiselta ja sellaiselta, joka ei tiedosta kovin hyvin, mitä itse oikeasti haluaa. Hän siis saattaa ajautua epämieluisaan työtehtävään tai seurustelemaan itselleen sopimattoman ihmisen kanssa siksi, että hän ei välttämättä tiedosta heti alkuun sitä, että ne eivät ole aidosti hänen omia valintojaan. Ajan kuluessa hän sitten alkaa tuntea, että nyt jokin mättää mutta ei välttämättä itse ymmärrä sitä, miksi ei ole tyytyväinen.

Vastuun kantamiseen rohkaiseminen on taas minusta vähän kaksipiippuinen juttu. Yleensä se muuttuu helposti syyllistämiseksi ja sormenheristelyksi, mikä saa vastapuolen takuulla vain puolustuskannalle. Ehkä voisit joskus sopivassa yhteydessä kysäistä tältä kaveriltasi, millaisia asioita hän arvostaa elämässä ja mitkä seikat esim. työssä tai parisuhteessa ovat hänelle ehdottoman tärkeitä. Vaikka ei osaisikaan vastata näihin heti suoralta kädeltä, niin saa varmasti ainakin ajateltavaa omaan elämäänsä liittyen.

Miksi sinun pitäisi saada aikuinen ihminen kasvamaan henkisesti? Tällaiset asiat lähtevät ihmisestä itsestään, sinä voit vaikuttaa vain omaan suhtautumiseesi ja tekoihisi. Ota vähän henkistä etäisyyttä. Kaverisi tyytymättömyys ei koske sinua. Mieti, millaisia asioita hänen kanssaan kannattaa sopia, jos tiedät että lupausten pitäminen on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän muuttuisi, kun sinä näy huolehtivan sellaisestakin, joka ei sinulle kuulu.

Näin taidan tehdä :-) Ap

Vierailija kirjoitti:

 Vaikka ei osaisikaan vastata näihin heti suoralta kädeltä, niin saa varmasti ainakin ajateltavaa omaan elämäänsä liittyen.

Kaikenlaisista asioista puhutaan, ja kyllä hän niitä selvästi jää miettimään. Minun kannaltani asiat jäävät tylsästi kesken ja minulle ei lopulta sitten ikinä selviä, että mitä mieltä hän oikeasti olikaan puheena olevasta asiasta. (Niitä on niin hirmuisen paljon, että kaikki asiat eivät nouse uudelleen puheeksi, mutta saattavat silti joskus minulle nousta mieleen.) Ap

Vierailija kirjoitti:

. Mieti, millaisia asioita hänen kanssaan kannattaa sopia, jos tiedät että lupausten pitäminen on vaikeaa.

Asiat eivät ole käytännön elämässä niin jäsenneltyjä kuin tällaisessa kirjoituksessa. Tuo lupausten pitämisen vaikeus on vain yksi asia monien joukossa, ja tuokin valkeni vasta hiljattain minulle. Selittää kyllä joitain aiempia ongelmatilanteita.

Eli en tietenkään sovi hänen kanssaan asioita, jos tiedän, että lupausten pitäminen on vaikeaa. Mutta kun minä en tiedä sitä (ennen kuin vuosien jälkeen), niin päätä tulee hakattua seinään. Sen olen analysoinut, että tuohon vastuun ottamattomuuteen kietoutuu paljon. Mutta on tuota aiemmin mainittua päättämättömyyttäkin ja konfliktikammoa myös. Ap

Kuulostaa siltä, ettei vastuunkanto-ongelma ole ongelman ydin. Hän ei ehkä tiedosta, mikä on hänelle tärkeää eikä sen takia tavoittele mitään, vaan ajelehtii ja keskittyy torjumaan uhkia. Toinen vaihtoehto voisi olla, että vaikka tiedostaisikin, hän ei koe pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun kuitenkaan käytännössä, joten tyytyy ajelehtimaan ja torjumaan pahimpia uhkia sekä elämään unelmissaan. Varmaan muitakin mahdollisia selityksiä on.

Se ettei hän pidä kiinni sovituista asioista voisi näin ollen selittyä sillä, ettei hän koe ohareita niin kovin vakavaksi asiaksi, vaan normaalielämään kuuluvaksi. Normaalielämä on hänelle sellaista hälläväliä-asenteella ajelehtimista.

Tällaisia ajatuksia aloituksesta tuli.