En halua mennä yliopistoon ja tehdä uraa vaan haluaisin tulla raskaaksi ja perustaa perheen
Kommentit (41)
Omaa sydäntä kannattaa kuunnella. Hyvähän asioita on tietysti pohtia omassa mielessä monelta kantilta. Mutta yleisesti ottaen vapaudu kaikista muilta tulevista odotuksista ja mielipiteistä ja elä niin kuin itse haluat!
Niin, ja se poikaystävä on irakilainen. Tuon jätin pois kun sellaisilla ketjulla on tapana poistua.
- Ap
Pitkästä aikaa järkevä ihminen! Susta varmasti tulee hyvä äiti! Pelkästään äitinä oleminen on rankka työ, jos on viisas niin jää kotiin kasvattaa lapsia.
Suomessa äitejä kohdellaan kuin sotilaita, pitää opiskella, käydä töissä, hoitaa lapset ja elää pätkätyöhelvetissä. Ei palvele ketään!
Stressi tarttuu lapseen ja purkautuu häiriöksi.
Ennen vanhaa tehtiin 1 asia hyvin ja se riitti, yhteiskunta paljon rauhallisempi.
Vaan millä ja kuinka ajattelit elättää perheesi? - Tiedän useamman nuoren, jotka ovat hankkineet ja onnistuneet saamaan jälkikasvua yliopisto-opintojensa aikana. Ja onnistuneet siinä hyvin, vaikka elo varmasti on usein taloudellisesti verraten tiukkaa.
Useimmilla, tai paremmin kaikilla hestä, jotka tunnen on myös halu valmistua ja päästä "oman alansa" töihin. - Osa toki joutuu tai on muuten vain katsonut viisaaksi hakea (osa-aika) töitä opintoen ja perhe -elämän pyörittämisen oheen.
Jos taustasi Ap on "vain" ylioppilas, niin sinulla saa olla erinomaisen hyvät tukiverkot, jos aiot ryhtyä perheen perustamispuuhiin ilman mitään muuta suuntaa elämässä.
Suomi on niin kallis maa asua ja elää, että yhden tulon saajan palkalla ei kovin kummoista elintasoa ylläpidetä. Ja vailla jotain "erityisempää" koulutusta työllistyminen on useimmille hyvin haastavaa. Ei mahdotonta mutta hyvin haastavaa.
Ei yliopisto tietenkään ole mikään avani onneen ja autuutuuteen. Yhtä hyvin koulutus suunta voi olla jokin muu. - Ammattikoulutausta voi olla ihan yhtä hyvä. Kun taas pelkkä ylioppilastutkinto ainoana tutkintona suorittanut jää helposti vähän altavastaajaksi. Se kun on mielletty vuosia enempi ponnahduslautana johnkin muuhun koulutukseen/ opiskelupaikkaan.
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Kun on noin tyhmä, opiskelu kannattaakin jättää fiksuimmille.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja se poikaystävä on irakilainen. Tuon jätin pois kun sellaisilla ketjulla on tapana poistua.
- Ap
Ja oletat, että tuo irakilainen onnistuu hankkimaan teille kaikille elannon kun sinä toimit päätoimisena kotiäitinä ja perheen kaistsijana? - Saattaa toki onnistua, mutta haastavaa, hyvin haastavaa saattaa olla. Enkä nyt pelottele kulttuurieroilla, koska niistä varmaan olet saanut kuulla ilman minun viisastelujani.
Tämä on vapaa maa, niin voi ihan rauhassa tehdä. Niinkin voi tehdä, että hoitaa ne opinnot ja uran vasta myöhemmin, jos sitten alkaa kiinnostaa. Esim. itse opiskelin itselleni akateemisen tutkinnon vasta yli kolmekymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja se poikaystävä on irakilainen. Tuon jätin pois kun sellaisilla ketjulla on tapana poistua.
- Ap
Ei kannata. Lisääntyminen on niin epäekologista, tiedäthän.
Vierailija kirjoitti:
Vaan millä ja kuinka ajattelit elättää perheesi? - Tiedän useamman nuoren, jotka ovat hankkineet ja onnistuneet saamaan jälkikasvua yliopisto-opintojensa aikana. Ja onnistuneet siinä hyvin, vaikka elo varmasti on usein taloudellisesti verraten tiukkaa.
Useimmilla, tai paremmin kaikilla hestä, jotka tunnen on myös halu valmistua ja päästä "oman alansa" töihin. - Osa toki joutuu tai on muuten vain katsonut viisaaksi hakea (osa-aika) töitä opintoen ja perhe -elämän pyörittämisen oheen.
Jos taustasi Ap on "vain" ylioppilas, niin sinulla saa olla erinomaisen hyvät tukiverkot, jos aiot ryhtyä perheen perustamispuuhiin ilman mitään muuta suuntaa elämässä.
Suomi on niin kallis maa asua ja elää, että yhden tulon saajan palkalla ei kovin kummoista elintasoa ylläpidetä. Ja vailla jotain "erityisempää" koulutusta työllistyminen on useimmille hyvin haastavaa. Ei mahdotonta mutta hyvin haastavaa.
Ei yliopisto tietenkään ole mikään avani onneen ja autuutuuteen. Yhtä hyvin koulutus suunta voi olla jokin muu. - Ammattikoulutausta voi olla ihan yhtä hyvä. Kun taas pelkkä ylioppilastutkinto ainoana tutkintona suorittanut jää helposti vähän altavastaajaksi. Se kun on mielletty vuosia enempi ponnahduslautana johnkin muuhun koulutukseen/ opiskelupaikkaan.
Enpä tiedä mutta yhdeksästä viiteen työtä en siedä.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Fiksu kirjoitus. - Voin vain kuvitella, millainen riemu repäisi, jos kirjoittaja olisi oika tai no mies, joka ajattelis, että haluaisi luopua (jatko)-opinnoista ja sivuuttaa urahaaveet ja toivoisi vain perustavansa perheen ja jättäytyä kouluttautumattomaksi koti-isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Jotenkin vanhanaikaista, ajalta jolloin opiskelut oli pakko hoitaa nuorena. Nykyäänhän voi käydä ne koulut vasta sitten jos vaikka se mies vaihtaa uuteen naiseen, tai sitten jos muuten alkaa tuntua että kotiäiteily riittää. On ihan tavallista opiskella esim. 30-50 v:nä nykyisin.
Itse tein niin päin että ensin mies ja lapset ja sitten opinnot ja ura. Oikein hyvin on näin päin mennyt.
Sitä ei tiedä etukäteen mutta monet tuollaiset naiset osaavat olla helvetin katkeria siinä nelissäkymmenissä viimeistään.
Jaa. Maahan,,, muuttaja aiheinen provo tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Fiksu kirjoitus. - Voin vain kuvitella, millainen riemu repäisi, jos kirjoittaja olisi oika tai no mies, joka ajattelis, että haluaisi luopua (jatko)-opinnoista ja sivuuttaa urahaaveet ja toivoisi vain perustavansa perheen ja jättäytyä kouluttautumattomaksi koti-isäksi.
Mitä hyötyä muka opiskeluista on jos en siedä työntekoa? Mieluummin olisin joku insta stara joka tienaa matkustamalla eksoottisiin paikkoihin.
Jos mies lähtee, niin kai sitä yhteiskunnan tuilla pärjää?
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Fiksu kirjoitus. - Voin vain kuvitella, millainen riemu repäisi, jos kirjoittaja olisi oika tai no mies, joka ajattelis, että haluaisi luopua (jatko)-opinnoista ja sivuuttaa urahaaveet ja toivoisi vain perustavansa perheen ja jättäytyä kouluttautumattomaksi koti-isäksi.
Mitä hyötyä muka opiskeluista on jos en siedä työntekoa? Mieluummin olisin joku insta stara joka tienaa matkustamalla eksoottisiin paikkoihin.
Jos mies lähtee, niin kai sitä yhteiskunnan tuilla pärjää?
- Ap
Tee samantien 10 lasta ja perusta suurperhe. Suomen oma octomom.
Katsoin juuri peräkkäin teiniäitiohjelman ja dokumentin 11-lapsisesta perheestä. Tuntuu että näitä ap:n lailla ajattelevia on enemmänkin. Mikä siinä työelämässä niin kamalasti pelottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleen mun ala-asteen rehtorin kevätjuhlan puhe, jossa häm pohti mitä kannattaisi toivoa, jos kohtaisi pullon hengen joka toteuttaa kolme toivettasi.
Vastaus oli, että toki kannattaa toivoa että kaikki toiveesi toteutuvat jolloin ei tarvitse kuin sen yhden toiveen. Elämässä kannattaa samoin satsata valintoihin, jotka moninkertaistavat valinnanmahdollisuudet jatkossa, kuten koulutus.
Jättäytymällä kouluttamattomaksi, yhden miehen oikkujen ja tulojen varassa eläväksi nuoreksi äidiksi rajaa aika reippaasti niitä valinnan mahdollisuuksiaan jatkossa. Yksi tuulen puhallus (mies vaihtaakin vaikka uuteen naiseen) niin koko korttitalo kaatuu. Kannattaa satsata koulutukseen ja luoda elämälleen vankka, omassa käsissä oleva pohja ennen kuin harkitsee lasten tekoa, takaa vakaammat kasvuolot myös hänelle.
Fiksu kirjoitus. - Voin vain kuvitella, millainen riemu repäisi, jos kirjoittaja olisi oika tai no mies, joka ajattelis, että haluaisi luopua (jatko)-opinnoista ja sivuuttaa urahaaveet ja toivoisi vain perustavansa perheen ja jättäytyä kouluttautumattomaksi koti-isäksi.
Mitä hyötyä muka opiskeluista on jos en siedä työntekoa? Mieluummin olisin joku insta stara joka tienaa matkustamalla eksoottisiin paikkoihin.
Jos mies lähtee, niin kai sitä yhteiskunnan tuilla pärjää?
- Ap
Trololololololooooooooooooooooooo
Ei vaan juuri niinkuin asioiden kuuluu ollakin. Teollisuuden ulkoistaminen ja naisten työssäkäynti ovat ikävä kyllä tuhonneet länsimaiden taloudet ja palkkatasot joten yhden työssäkävijänm oletettavasti aviomiehesi, palkoilla ei oikein leveästi eletä.