Jos ainoa lapsi on kuollut
miten kuuluu vastata kyselyssä kysymykseen onko lapsia jos vaihtoehtoina on vain kyllä tai ei, ja "jos kyllä, lasten lukumäärä"? Kyseessä epäviralliset kyselyt esim. harrastukseen ja yhteisötoimintaan liittyvät.
Kommentit (27)
Tuntemattomille vastaisin ei. Minulla on oikeasti kuusi lasta, mutta yleensä vastaan että viisi. En halua puhua puolituttujen kanssa lapseni kuolemasta.
Mitä ihmeellistä tässä nyt on? Vastaat ei.
Oikea vastaus on että ei ole lapsia.
Jos ainoat vaihtoehdot on lapsia on tai ei ole niin lapsia ei ole. Vapaaehtoisiin uteluihin toki voi vastata ihan kuten haluaa.
Vaikka sydämessäsi tunnet toisin, niin virallisesti sinulla ei ole lasta. Sinulla oli, muttei ole enää.
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Kokisin että kiellän lapseni jos sanon että ei ole. ap
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
*olen
Entä jos ainoa lapsi on vaikka sijoituksessa ollut jo useamman vuoden? Miten silloin vastataan?
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Pahoittelen tilannettasi, enkä halua olla epähieno - mutta silti on sanottava, että jos kaikki abortoidutkin lapset laskettaisiin mukaan, suomalaisten lisääntymistilastot näyttäisivät aika villeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Eli kun saavutte juhliin ja teidät ohjataan pöytään missä on katettu lapselle aterimet (vastasithan että 1 lapsi on) ja kysytään että tuliko lapsi mukaan, niin sitten vasta kerrot että lapsesi on kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ainoa lapsi on vaikka sijoituksessa ollut jo useamman vuoden? Miten silloin vastataan?
Kyllä hän on edelleen sinun lapsesi, myös juridisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Eli kun saavutte juhliin ja teidät ohjataan pöytään missä on katettu lapselle aterimet (vastasithan että 1 lapsi on) ja kysytään että tuliko lapsi mukaan, niin sitten vasta kerrot että lapsesi on kuollut?
En varaisi ravintolapaikkaa lapselleni joka ei tule syömään. Varaisitko sinä?
7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Eli kun saavutte juhliin ja teidät ohjataan pöytään missä on katettu lapselle aterimet (vastasithan että 1 lapsi on) ja kysytään että tuliko lapsi mukaan, niin sitten vasta kerrot että lapsesi on kuollut?
En varaisi ravintolapaikkaa lapselleni joka ei tule syömään. Varaisitko sinä?
7
Ottaen huomioon ettei mitään lasta alunperin ollutkaan, niin keskustelu on aika turhaa.
Mulla on aina vähän sama juttu kysymykseen ”onko sinulla sisaruksia?”. Veli on kuollut. Sanon aina ettei ole, ja se kirpaisee joka kerta. Mutta eihän minulla ole, kun ei häntä ole enää olemassa. Tuntuisi myös liian vaikealta sanoa että oli, joka kokemuksen mukaan johtaa jopa tuntemattomien taholta kyselyyn siitä mihin hän kuoli.
Ap varmaan osaa oikean vastauksen kun varataan istumapaikkoja. Ihme tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole itse tilanteessa ja vastaisin kyllä, lukumäärä yksi, ja jos myöhemmin joku kysyy, vastaisin että lapseni on kuollut. Ja jos joku vielä kysyy mihin tms. mikä ei hänelle kuulu, vastaisin etten halua puhua asiasta (abortti). Tämä riippuu täysin siitä, käsittääkö lapsensa vielä olevan olemassa vai ei.
Eli kun saavutte juhliin ja teidät ohjataan pöytään missä on katettu lapselle aterimet (vastasithan että 1 lapsi on) ja kysytään että tuliko lapsi mukaan, niin sitten vasta kerrot että lapsesi on kuollut?
En varaisi ravintolapaikkaa lapselleni joka ei tule syömään. Varaisitko sinä?
7
Ottaen huomioon ettei mitään lasta alunperin ollutkaan, niin keskustelu on aika turhaa.
Mutta jos sinulla olisi lapsia, varaisitko heille paikat vaikkeivät tulisi juhliin mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Kokisin että kiellän lapseni jos sanon että ei ole. ap
Näin minustakin tuntui pitkään, mutta enää ei. Tiedän etten kiellä häntä vaikka en erikseen häntä mainitse. Hän elää aina sydämessäni. T: viiden tai oikeasti kuuden äiti
No se kuollut lapsi ei ainakaan päivähoitoa tai urheiluseuran jäsenyyttä kaipaa. Kyselyn tarkoitus on syytä muistaa vastatessa.
Tunteet ovat sitten erikseen.
Tuntuu että oikeaa vaihtoehtoa ei ole.