Turkulaisen miehen kanssa tapailu

Saattaa vaikuttaa täysin normaalilta kuukausia, jopa vuosia. Yhtenä päivänä sitten lävähtää turkulaisuus naamalle ihan puskista. Kokemusta on. En todella tiedä, mikä omalla kohdalla sen triggeröi. Edeltävänä päivänä puhui vielä täysin normaalisti, söi vielä tyytyväisenä ranskasta tuotua sinappia. Sitten alkoi se mää, sää, vikat konsonantit jäi pois, ja se sinappisota... ei auttanut, vaikka yritin tolkuttaa ettei Turun sinappia enää edes valmisteta Turussa vaan jossain Pohjois-pohjanmaalla. Viimeinen niitti oli kun rupesi puhumaan jotain siitä että ollaanko "täl puol jokke vai tuol puol jokke" vaikka asuttiin silloin Espoossa.

Oon tuota ennen deittaillut yhtä toista turkulaista, silloin ei ollut mitään ongelmia mutta ehdittiin tapailla vajaa pari kuukautta. Erosin siis muusta syystä kuin turkulaisuuden takia. En tiedä olisiko siinäkin sitten lopulta tullut sama vastaan. En toki sano että kaikki turkulaiset miehet ovat parisuhdekelvottomia, mutta jäi sen verran paha maku suuhun että mieluummin deittailisin jatkossa vaikka keskisuomalaisia.

Joo, se turkulaisuus tosiaan alkaa ihan vähitellen. Ensin on normaali ja jopa vaikuttaa olevan ihan toiselta puolelta Suomea. Sitten kun on saanut sinut sidottua esim. yhteisellä asuntolainalla tai lapsella, se alkaa tulla esiin. Aluksi muka ihan vaan läpällä. Saattaa sanoa "mää", muka vitsillä. Muutama kerta menee vielä ilman epäilyjä, mutta sitten se asteittain pahenee. Kohta alat ajatella, että vika on sinussa. Vuosien jälkeen vain havahdut siihen, että mies on ihan täysi turkulainen. Siinä vaiheessa olet jo muuttanut Turkuun, ja sieltä pois pääseminen on todella vaikeaa.

Lopeta heti.

Up

Kyl se on kauheet se turkulaiste kans oleminen. Silt tielt ei oo paluuta. Et kyl sun kannattais viel vähän fundeerata tätä.

Mulle viimeinen niitti oli tämä: Kyl määki turuus! 

Mä miettisin tota samaa aikoinaan, mut se oli sillo jo myöhäst. Turkulaine miäs oli jo viäny mu syrämme.