Lue keskustelun säännöt.
Uskallanko hakea yliopistoon opiskelemaan?
04.01.2019 |
Olen töissä kahvilassa. Haluaisin kuitenkin päästä yliopistoon lukemaan kieliä. Mutta koska töiden saaminen ei nykyään ole mikään itsestäänselvyys, pelkään vain pilaavani elämäni. Entä jos en enää pääsekään kahvilahommiin "ylikoulutettuna" enkä saa omankaan alan töitä? Onko parempi tyytyä nykyiseen tilanteeseen vai ottaa riski ja lähteä koettamaan onneaan akateemiseen maailmaan? Mitä hyötyä yliopisto-opinnoista on? Mitä humanisti voi ylipäätään tehdä jos pääaineen opinnot eivät työllistä suoraan tiettyyn ammattiin? Mitä tekisit tilanteessani.
Kommentit (8)
Kieliä en ehkä opiskelisi, mutta muuten kyllä suosittelen yliopistossa opiskelua.
Ota kieliä vaikka sivuaineeksi. Itse en tunne ketään sieltä puolelta valmistunutta, joka toimisi oman alansa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieliä en ehkä opiskelisi, mutta muuten kyllä suosittelen yliopistossa opiskelua.
Ota kieliä vaikka sivuaineeksi. Itse en tunne ketään sieltä puolelta valmistunutta, joka toimisi oman alansa töissä.
Monet kieltenopettajat toimivat oman alansa töissä. Kääntäjät enää harvemmin.
Itse 28v, ollut jo 8 vuotta jumissa tässä tilanteessa. Olen masentunut ja itkuinen. En jaksa enää hanttihommia mutta toisaalta ei ole uskoa tulevasuuteen, intohimoni on arkeologia ja historia. Jotenkin pidän yhteiskunnalliset tieteet paljon tärkempinä.
Jos emme ymmärrä maailma niin kaikki voivat huonosti.
Rappiolla ollaan. Jos amiksessa valmistuin vaatetusalalla ja oli pahin virhe ikinä, en halu missään nimessä toistaa samaa virhettä!
Minusta ei vain ole fyysiseen työhön, ei lähäriksi, ei hoitajaksi, ei insinööriksi, kauppatieteet pahin mitä tiedän.
Hakisin yliopistoon.
Ensinnäkin, hakeminen ei vielä tarkoita pääsemistä, voit halutessasi miettiä asiaa uudelleen, jos hakemisen lisäksi satut pääsemään yliopistoon.
Toisenakin, kaikkien tilastojen mukaan yliopistokoulutus, vaikka ei tietenkään takaakaan työllistymistä, kuitenkin työllistää tehokkaammin kuin mikään muu koulutustaso. Yliopistokoulutetuista työttömiä on kymmenkunta prosenttia, amk-tasoisista vähän enemmän, amiksista 15% ja pelkän peruskouoln käyneistä 40%.
Kolmanneksi, jos sattuisit haluamaan kahvilahommia vielä opitnojen jälkeenkin, sun ei välttämättä ole pakko mainostaa olevasi maisteri.
Kannattaa opiskella jos sulla ei vielä ole korkeakoulu- tai ammattitutkintoa. "Ylikoulutettunakin" pääsee kyllä kahviloihin jne töihin, mutta korkekoulututkinnolla avaat itsellesi paljon uusia työmahdollisuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voithan sä hakea ja jos pääset niin jatkat työskentelyä kahvilassa kunnes työllistyt omalla alalla. Haet alkuun kesätöihin ja harjoitteluihin heti ekasta kesästä lähtien, niin siitä se sitten lähtee. Oma aktiivisuus on tärkeä ja alkuun joutuu usein työskentelemään todella halvalla, että saa sopivaa työkokemusta ja suhteita. Jos ei ura urkene, niin aina voit jättää tutkinnon tai sen osan pois CV:stä tai hakemuksesta. Tärkeää olisi kuitenkin uskoa itseensä ja onnistumiseen vaikka siitä ei ole mitään takeita.
Älä kerro kahviloille, että olet opiskellut lisää. Ei siinä hakemisessa vielä mitään, mutta uskallatko suorittaa kursseja? Jos olet epävarma niin silleenkin voi käydä. Rohkeasti vaan ja keskity itseluottamuksesi kasvattamiseen :)
Siitä vaan.