Voiko katkeruudesta toipua? Parisuhdeasiaa..
Voiko päästä yli ja toipua pahasta katkeruudesta, joka jäänyt miestä kohtaan vauva-ajasta? Siis siten, että liitto jatkuisi onnellisena myöhemmin? Katkeruus johtuu siitä, että mies jättikin minut yksin hoitamaan yhdessä suunnitellun vauvan, eikä osallistunut vauvan hoitoon mitenkään vaan katsoi vain vierestä kun minä väsyin ja masennuin väsymyksen takia ja yötäpäivää hoidin yksin lapsen tarpeita ja juoksi itse omissa menoissaan ja harrastuksissaan ja lepäili sohvalla. Nyt kun lapsi on juuri täyttämässä kaksi niin miestä alkaa kiinnostaa viettää aikaa lapsen kanssa, mutta parisuhdetta varjostaa minun katkeruus miestä kohtaan. Mikä auttaa pahaan katkeruuteen?
Kommentit (8)
Voi kuule, mun ukkoa lapset eivät kiinnostaneet koskaan, paitsi silloin kun niitä tehtiin.
Kyllä, olen katkera.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, mun ukkoa lapset eivät kiinnostaneet koskaan, paitsi silloin kun niitä tehtiin.
Kyllä, olen katkera.
Oletteko yhä yhdessä? Miten pystyt elämään tuon katkeruuden kanssa ja millainen on parisuhteenne kun olet katkera miehelle? Ap
Kuulostaisi siltä, että sinun pitäisi keskustella miehesi kanssa, jos haluat ylipäätään jatkaa perhe-elämään hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse en antaisi anteeksi, vaan eroaisin. Mies jätti sinut yksin kun tarvitsit tukea eniten. Tai siis "mies".
Niin, siitäpä se katkeruuteni johtuukin. Meillä on ns. "muuten hyvä parisuhde", mutta riittääkö se ja pystynkö elämään sen asian kanssa että mies jätti minut yksin. Ennen lapsen syntymää hän on tukenut minua kaikissa sairastumisissa ja muissa vastoinkäymisissä, niin empä osannut tätä arvata. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaisi siltä, että sinun pitäisi keskustella miehesi kanssa, jos haluat ylipäätään jatkaa perhe-elämään hänen kanssaan.
Keskusteltu on, monta kertaa. Tai "keskusteltu". Minä olen puhunut, mies ei suostu puhumaan aiheesta koska kuulemma syyllistän häntä niin pahasti että ei kestä kuunnella. Ap
En ainakaan ite oo päässyt katkeruudesta täysin. Vieläkin siis saman miehen kanssa, vaikka ero onkin meinannut tulla monta kertaa. Hänkin myöntää että olisi pitänyt toimia toisin. Meillä nyt jo lähes aikuiset lapset. Tähän yhteiselämään toki liittyy muitakin ongelmia, että tuo ei ole ainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaisi siltä, että sinun pitäisi keskustella miehesi kanssa, jos haluat ylipäätään jatkaa perhe-elämään hänen kanssaan.
Keskusteltu on, monta kertaa. Tai "keskusteltu". Minä olen puhunut, mies ei suostu puhumaan aiheesta koska kuulemma syyllistän häntä niin pahasti että ei kestä kuunnella. Ap
Olisiko sitten pariterapia? Tuskin se katkeruutesi ihan itsestään mihinkään katoaa, varsinkin kun leyhyttelet sitä täällä palstallakin.
Itse en antaisi anteeksi, vaan eroaisin. Mies jätti sinut yksin kun tarvitsit tukea eniten. Tai siis "mies".