Olen 28v ja netti tuhonnut elämäni. Jäänyt lapseksi.
Olin 12 kun netti alkoi yleistymään. Se alkoi peleistä, Youtube ja sitten uutiset.
Olen ollut uutiskoukussa jo 14 vuotta. Tajusin nyt että se on vienyt pois koko elämänhalun ja aivokapasitettin.
En ole koskaan tehnyt mitään konkreettista oikeassa elämässä. En ole vieläkään päässyt kunnolliseen työhön eikä yliopistoon. Olen niin laiska ja väsynyt.
Netin uutisvirta tarjoo joka sekunnissa niin paljon viihdettä ja luottavaa. En usko että kykenen enää mitään tehdä.
Ahdistaa kun haluan kokonaan aloittaa uusi elämä ilman netti mutta kun se on täysin mahdotonta. :,(
Kommentit (39)
Tämä on vakava ongelma ja olisin halunnut keskustella muiden kanssa tästä. Olen aika yksin ongelmani kanssa.
Ei auta että sanotaan että pidä netti työkaluna.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kuitenkin avaisit suomenkielen kielioppikirjan. Tuolla kirjoitustaidolla ei pitkälle pötkitä. En ole kielipoliisi, voi tehdä sanavirheitä, mutta jos sijamuodot ja taivutukset ovat täysin hukassa, olisi paljon tehtävää...
Taisi olla aloitus kuitenkin provo.
Rakas, avaa se kirja ensiksi itse. Aloita yhdyssanojen kohdalta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kuitenkin avaisit suomenkielen kielioppikirjan. Tuolla kirjoitustaidolla ei pitkälle pötkitä. En ole kielipoliisi, voi tehdä sanavirheitä, mutta jos sijamuodot ja taivutukset ovat täysin hukassa, olisi paljon tehtävää...
Taisi olla aloitus kuitenkin provo.
En ole ap,mutta vastaanpa kuitenkin.
Asun ruotsissa,asunut jo 44 vuotta.Suomessa asunut 4-8 vuotiaana.Leikkikoulu ja ykkösluokka tuli käytyä suomessa.Äidinkielen opetusta täällä ruotsissa saimme suunilleen 4 tuntia viikossa.Tietenkään kirjotukseni eivät vastaa sitä mihin olisin kyennyt jos olisin kaikki kouluvuoteni suorittanut suomessa.
Olen myös huomannut että auto correct korjaa sanojani. Joskus jää huomaamatta. Minua siis ihan hel..tisti ärsyttää nämä jotka tulee kitisemään kirjotusviheistä.Odottatteko täydellisyyttä ketjuissa jossa useammat kirjoittavat puhekieltä ja joskus ihanasti vieläpä murteellaan.
Olen vuoden nuorempi ja oma elämä myös kuluu yksinomaan viihteen parissa. Ei ole mitään saavutuksia tai työtä. Netin liika käyttö ei kuitenkaan ole syy vaan seuraus lapsuuden ja nuoruuden ongelmista, jolloin silloinkin minua pidettiin visusti neljän seinän sisällä. Ei siinä oikein opikaan aikuiseksi jos ei saa mahdollisuutta opetella niitä aikuisuuteen kuuluvia taitoja vaan pitää pääasiallisesti olla poissa tieltä.
Eikö kellään sama ongelma? Olen ap.
Todellisessa maailmassa ei ole enää mitään kun kaikesta on karsittu. Haluaisin elää 60 luvulla.
Kun netti on korvannut kaiken. Yksi syy miksi en halu opiskella on se että voisin samalla avata ILn lehti ja viihdyttää itseäni.
Tämä dekadenssi inhottaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Olen vuoden nuorempi ja oma elämä myös kuluu yksinomaan viihteen parissa. Ei ole mitään saavutuksia tai työtä. Netin liika käyttö ei kuitenkaan ole syy vaan seuraus lapsuuden ja nuoruuden ongelmista, jolloin silloinkin minua pidettiin visusti neljän seinän sisällä. Ei siinä oikein opikaan aikuiseksi jos ei saa mahdollisuutta opetella niitä aikuisuuteen kuuluvia taitoja vaan pitää pääasiallisesti olla poissa tieltä.
Sinulla on ollut ainakin yhdeksän vuotta aikuisuuden aikaa jolloin olisit voinut opetella. Älä sysää vastuuta muille. Ota itsestäsi vastuu. Tilanne on täysin oma vikasi! Minulla on varmasti paljon rankempi tausta kuin sinulla, mutta päätin, etten uhriudu. Olen 27 ja valmistuin vuosi sitten maisteriksi. Oli pitkä, raskas ja vaikea tie, mutta en uhriutunut, vaan hankin apua ja menin eteenpäin.
No jos vaikka aluksi vähennät netin käyttöä? Kirjaa itsellesi ajat, jolloin saat käyttää nettiä ja merkkaa vielä ylös jos käytät ylimääräistä aikaa. Loppukuusta sitten tarkastelet aikaansaannostasi ja tsemppaat jos edelleen käytät liikaa.
Keksi harrastuksia, lähde lenkille ilman luuria (ei tekosyitä, miksi se pitäisi olla mukana!!) tai jos nyt on aivan pakko murhaajien takia se ottaa messiin, sulje se lenkin ajaksi.
Tilaa uutiset lehtenä kotiin. Aamukahvilla lehti kouraan ja lukemaan. Tai käy kirjastossa lukemassa päivän lööpit.
Itse käytän luuria ihan liikaa silloin, kun olen yksin kotona. Iltaluurittelut ovat vähentyneet kun aloin lukemaan.
En pysty vähentämään koska nettiä tarvitaan aina. Sama kuin ruoka, sitä tarvitaan aina.
Olen aina halunnut lukea kirjoja mutta miksi tekisin sen? Viikkoja lukisin vain samaa.
Netti uutisvirta tarjoaa kokoajan uutta ja jopa tärkeämpää.
Olisit luuseri ilman nettiäkin. Jotain ulkopuolista vaikutinta on aina helppo syyttää omista epäonnistumisista.
Miten sua voi kiinnostaa uutiset? Ihmekään jos masentaa kun lukee joka päivä siitä paskasta mitä maailmassa tapahtuu, tai sitten vaihtoehtoisesti "viihdeuutisia" joiden viihdearvo on miinuksen puolella
Vierailija kirjoitti:
En pysty vähentämään koska nettiä tarvitaan aina. Sama kuin ruoka, sitä tarvitaan aina.
Olen aina halunnut lukea kirjoja mutta miksi tekisin sen? Viikkoja lukisin vain samaa.
Netti uutisvirta tarjoaa kokoajan uutta ja jopa tärkeämpää.
Mitä sitten vaikka se on uutta?
Ja miksi se olisi tärkeämpää?
Vain uutiset mitkä vaikuttavat suoraan omaan elämääsi ovat tärkeitä. Näitä uutisia tulee ehkä 1-2 vuodessa.
Mites jos ihan ekana irtisanot nettiliittymäsi ja hankit kännykäksi vanhan kunnon kapulan, jolla vain soitetaan ja tekstaillaan (ja virikkeenä korkeintaan pelataan matopeliä).
Vieroitusoireita varmasti voi ensin tulla, mutta homma on vähän sama kuin tupakoinnin lopettamisessa, eli se laastari on vaan repäistävä irti ja kestettävä. Hiljalleen helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mites jos ihan ekana irtisanot nettiliittymäsi ja hankit kännykäksi vanhan kunnon kapulan, jolla vain soitetaan ja tekstaillaan (ja virikkeenä korkeintaan pelataan matopeliä).
Vieroitusoireita varmasti voi ensin tulla, mutta homma on vähän sama kuin tupakoinnin lopettamisessa, eli se laastari on vaan repäistävä irti ja kestettävä. Hiljalleen helpottaa.
Asioiden hoito ilman kotona olevaa nettiä on kyllä yhtä helvetin tuskaa.
Alusta aloitettava. Ensin ilman nettiä hoitamaan asioita, eli tyvestä puuhun. Itse se on niskasta itseään nostettava, siihen ei kukaan toinen voi auttaa. Kaikki aina masennuksen syitä, tai yhteiskunnan, tai äidin tai.... jonkun muun, mutta ei omaa.
Entisaikoina luonnollinen poistuma, sekä karsinta tapahtui, ei selvinnyt jos ei tehnyt selviämisensä eteen töitä. Nyt kannatellaan jokaista loputtomasti ja näin pystyy heittäytymään aivan muiden varaan.
Helppoa, kuka sitä viitsisi tai oppisi hoitelemaan asioitaan, kun joku tekee sen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos ihan ekana irtisanot nettiliittymäsi ja hankit kännykäksi vanhan kunnon kapulan, jolla vain soitetaan ja tekstaillaan (ja virikkeenä korkeintaan pelataan matopeliä).
Vieroitusoireita varmasti voi ensin tulla, mutta homma on vähän sama kuin tupakoinnin lopettamisessa, eli se laastari on vaan repäistävä irti ja kestettävä. Hiljalleen helpottaa.
Asioiden hoito ilman kotona olevaa nettiä on kyllä yhtä helvetin tuskaa.
Ei voi mitään jos olematon itsehillintä tekee sen, että siellä netissä roikutaan 24/7.
Jos vanhemmat, sukulaiset, kaverit tms. asuvat lähellä, niin voi vaikka sopia, että voiko heidän luonaan käydä tiettynä päivänä maksamassa kaikki laskut verkkopankin kautta.
Jos työsähköpostia tarvitsee, niin sen voinee hoitaa työpaikalla.
Kiitos keskustelusta!
Olen harkinnut kapulan hankkiminen mutta sitten pelkään että siirryn koneelle.
Ilman älypuhelinta on todella vaikeeta elää. Siinä on mobiililiput, sähköpostit. Instassa mielyttäviä asioita mitä seuraan.
Ei sulle näytä löytyvän apua, vaikka tarjotaan mitä vain neuvoja. Tyydy osaasi, lapsena tulet myös päiväsi päättämään jos et viitsi aikuistumisen ja selviämisen eteen mitään tehdä. Se on osasi tyydy siihen - pää täynnä viihdettä ja uutisten otsikoita.
Mitä jos kuitenkin avaisit suomenkielen kielioppikirjan. Tuolla kirjoitustaidolla ei pitkälle pötkitä. En ole kielipoliisi, voi tehdä sanavirheitä, mutta jos sijamuodot ja taivutukset ovat täysin hukassa, olisi paljon tehtävää...
Taisi olla aloitus kuitenkin provo.