Lue keskustelun säännöt.
Miten lisätä positiivista ajattelua arkeen? Tajusin, että olen negatiivinen valittaja ja haluan muuttua!
30.12.2018 |
Sinä positiivisesti ajatteleva, miten teet sen? Mikä saa sinut edelleen näkemään päivän ihan jees päivänä, vaikka aamulla olisit kaatanut kahvit päällesi, lapset kiukunneet koko aamun ja ehkä vielä työpäiväkin ollut kuormittava?
Olen tässä pari päivää miettinyt pitäisikö ottaa jokin tavoite tai uudenvuodenlupaus. Aloin sitten miettimään kuluneita vuosia ja huomasin, että olen viime vuosina muuttunut jotenkin tosi negatiiviseksi tyypiksi. Aloin oikeasti itkemään kun tajusin tämän asian, olen tullut sellaiseksi, jollainen en todellakaan halua olla. Viime vuosina on tapahtunut paljon mun perusturvallisuutta järkyttäneitä asioita (työttömyys, läheisen sairaus ja kuolema yms), mutta myös paljon hyvää on tapahtunut! Olin joskus kymmenen vuotta sitten (parikymppisenä) tosi menevä ja rempseä, en juurikaan pienistä valittanut, saati sitten stressannut jostain.
Olen kokenut itseni masentuneeksi jo pidempään. Stressaan ihan pienistäkin asioista. Nyt tässä huomasin, että määrittelen oikeastaan koko elämäni näiden negatiivisten asioiden/tapahtumien kautta ja muutenkin arjessa näen negatiiviset asiat. Kun muiden lasi on puoliksi täynnä niin minun on puoliksi tyhjä. Olen koukuttanut itseni johokin negatiiviseen kehään, enkä oikein tiedä miten muuttaa tätä..
Olen jotenkin ympärilleni keräämällä kerännyt kaikkea negatiivista. Huomasin esimerkiksi, että seuraan edelleen Instagramissa ja Facebooksissa henkilöitä, jotka sairastavat/läheinen sairastaa sairautta, johon läheiseni kuoli. En oikeastaan tiedä miksi seuraan näitä, koska päivitykset ovat totta kai aika negatiivisia ja tuovat aina tuon kipeän muiston esiin. Mietin pitäisikö vaan lopettaa näiden tilien seuraaminen ja seurata vaikka jotain joogaan liittyviä tilejä (tykkään siis joogasta).
Luen myös jatkuvasti uutisia, monta kertaa päivässä ja eihän niissä ole juuri koskaan mitään positiivista. Masennun kun kuulen, että taas oli murha/tappo/onnettomuus ja nyt aloin miettiä, että mitä mä oikeasti sillä tiedolla edes teen? Jos jotain minun elämääni koskettavaa tapahtuu, esimerkiksi joku iso yhteiskunnallinen asia niin kuulen siitä kyllä muualtakin kuin Iltasanomista. Eräs työkaverini ei lue oikeastaan ollenkaan uutisia ja hän onkin aika positiivinen tyyppi. Luottaa siihen, että kyllä joku kertoo "isot asiat" ja ihan hyvin hän tuntuu olevan kartalla yhteiskunnan asioista.
Voisinkin nyt ihan ensiksi alkuun karsia sosiaalisesta mediasta kaikki sellaiset tilit, joiden katseleminen ei tuota minulle iloa tai anna positiivisuutta. Myös uutisten lukemista voisin vähentää.
Koen tosi hankalaksi tarttua johonkin pieniin positiivisiin asioihin, en vain tunnu näkevän niitä ja ne hukkuvat negatiivisuuden alle? Esimerkiksi voisin ajatella, että tänään on ollut paljon hyviä asioita, oikeen ihana päivä! Heräsin miehen halailuun, hän keitti meille hyvät aamukahvit ja koko päivä ollaan vaan rentoiltu kotona... MUTTA en spontaanisti ajattele asiaa näin, vaan jos joku kysyisi miten päivä menisi niin spontaani vastaus olisi "nukuttiin tosi myöhään ja eipä saatu oikeen mitään aikaiseksi. Myös päätä särki jo aamusta vähän ja edes kahvi ei auttanut." Eli kaikki määrittyy negatiivisen kautta ja se jotenkin peittää kaikki ne hyvät asiat.
Onko muita samassa tilanteessa? Jotenkin järkyttävää huomata, että olen oikeasti aika negatiivinen ihminen nykyään.. Aloin nyt ihmettelemään miten mun työkaverit, mies ja ystävät ees jaksavat mun seuraa? Mitenhän omaa asennetta voisi muuttaa paremmaksi? Näen myös helposti asiat uhkina enkä mahdollisuuksina, ajattelen heti mitä kaikkea pahaa voi tapahtua..
Onko kellään antaa konkreettisia vinkkejä?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Mieti jokaisesta päivästä esim. kolme asiaa, joista olet kiitollinen.
Olen lukenut, että näin voi opetella kiitollisuutta. Kiitollisuus on myönteisyyttä.Ravinnolla, mitä nautit, on vaikutusta mieleen. Syö oikeasti terveellisesti ja ravintorikkaasti. Paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, manteleita, siemeniä ja pähkinöitä.
Hyviä, luonnollisia rasvoja, teollisesti prosessoitujen sijaan...Liikunta on myös tärkeää. Samoin unta tarpeeksi.
Tsemppiä ja positiivisuutta sekä iloa, olet jo oikealla tiellä 😄
Mä koitin joskus tollaista kiitollisuuspäiväkirjaa ihan huvikseen iltaisin. Nyt kun aloin miettimään niin ongelma oli ehkä siinä, että en osaa olla konkreettisista arjen asioista kiitollinen tai siis en osaa nimetä sellaisia. Kirjoitin joka päivä sellaisia yleisiä juttuja tyyliin "olen kiitollinen, että heräsin. olen kiitollinen, että on mies". Hyvähän näistäkin on itseään muistuttaa, mutta on jotenkin tosi vaikea kääntää ajattelu juuri sen päivän asioihin eli en osaa jotenkaan ajatella esim., että "olen kiitollinen, että työkaveri antoi tänään minulle positiivista palautetta". Pää lyö ihan tyhjää ja päädyn sitten miettimään tuollaisia "ympäripyöreitä" ja toistan joka päivä samaa.
Mutta kiitos tsempeistä :). Yritän kiinnittää enemmän huomiota ruokavalioon, syön aika vähän kasviksia. Mies on nyt innostunut "napostelemaan" kasviksia telkkarin katsomisen lomassa, ehkä itsekin koitan tätä enkä aina osta jotain herkkua :).
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haasta itsesi: 1 asia mistä kiitollinen tässä päivässä, 1 seuraavasta päivästä ja 1 yleisesti elämässä :)
Vierailija kirjoitti:
Haasta itsesi: 1 asia mistä kiitollinen tässä päivässä, 1 seuraavasta päivästä ja 1 yleisesti elämässä :)
Oon varmaan outo, mutta en vaan osaa ajatella mistä olisin kiitollinen, siis näitä arkisia asioita.
Ap
kiitollisuuspäiväkirja ja huomaa kivat asiat jokaisessa päivässä!
- some pois kokonaan tai somepaasto
-uutisten lukemisen tilalle jotain muuta
-kivaa ja mielelle positiivista tekemistä esim. liikunta tai ulkoilu
Minulla on taipumusta masennukseen. Olen elänyt aika traumaattisen lapsuuden ja se on seurannut minua, mutta aikusiena kuitenkin jotakuinkin päässyt niden asioiden kanssa sinuiksi. Kuitenkin, kun tulee jotain raskasta eteen ta vaikka tämä pime talvi, niin tajuan, että olen uponnut tosi masentavaan ja negatiiviseen ajatteluun, jossa myös olen ihan jumissa siinä ikävässä mielentilassani. En oikein näe itseni ulkopuolelle. Vähän, kuten kuvasit ap. Lisäksi koen painetta, että siitä olotilasta pitäisi päästä, ja se vaan pahentaa kierrettä.
Pitäisi hyväksyä itsensä siinä kohtaa, pyrkiä olemaan tarttumatta niihin ajatuksiin ja sitten keskittyä toimintaan. Joten, lä ota painetta, lisää jotain positiivista toimintaa arkeesi. Ota vaikka puolen vuoden aikatavoite, jossa pyrit muuttamaan asioita, muutoin muutos ei näy ja saat itseltäsi vaan epäonnistumisesta palautetta.
Toivotan kaikkea hyvää!
Toisaalta, nämäkin vaiheet kuuluvat kai elämään..
Itse olen ainakin joutunut opettelemaan elämään tämän taipumkseni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana Ap, kiitos kun aloitit keskustelun. Ei minulla ole antaa vinkkejä, kun kamppailen daman negatiivisuuden kierteen kanssa itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haasta itsesi: 1 asia mistä kiitollinen tässä päivässä, 1 seuraavasta päivästä ja 1 yleisesti elämässä :)
Oon varmaan outo, mutta en vaan osaa ajatella mistä olisin kiitollinen, siis näitä arkisia asioita.
Ap
Kiitollisuutta lapsista, työstä, perheestä, terveydestä... keväästä.. valoisuus lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ekahan pitää harjaantua huomaamaan ne pienet jutut: ihana auringon nousu, lapsen hymy, kuuma kahvi. Elämä rakentuu aika lailla tällaisista pienistä jutuista ( jos perusasiat on kunnossa). Niiden äärelle pitää oppia pysähtymään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haasta itsesi: 1 asia mistä kiitollinen tässä päivässä, 1 seuraavasta päivästä ja 1 yleisesti elämässä :)
Oon varmaan outo, mutta en vaan osaa ajatella mistä olisin kiitollinen, siis näitä arkisia asioita.
Ap
Osaat tarkastella omaa toimintaasi, mikä on osalle ihmisistä mahdotonta. Haluat kehittää itseäsi, mikä on kunnioitettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko sulla vielä suruaika menossa?
Minä aikanaan otin tavoitteeksi sen, että joka kerta kun ajattelen jotain negatiivista, pitää samasta asiasta (tai ainakin sen läheltä) ajatella jotain positiivistakin.eli kun se kahvi kaatuu, niinonneksi pöytärätti oli kuitenkin lähellä, eikä mennyt lattialle asti, tai onneksi pannussa on lisää tai no ainakaan ei tule vatsakipua liiasta kahvista.
Ja varsinkin (mutta tämä on vähän vaikeampaa) oli tärkeää miettiä ärsyttävien ihmisten typerästä toiminnasta hyviä puolia twi hyviä tavoitteita. Tämä oli vaikeaa, mutta myös hyvin kasvattavaa, opin paljon johtamisajattelua tämän myötä. Tarviskin oikeastaa pyrkiä uuteen harjoitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, minä olen saanut apua tästä: ihminen ei voi ajatuksilleen yhtään mitään. Siksi ne ovat ihan täysin merkityksettömiä. Niiden voi antaa vain tulla ja mennä. Ainoa millä on merkitystä on teot.
Jos yrittäisi lisätä keveyttä elämään? Tekisi asioita joista nauttii ja ainakin tunnin viikossa (mieluummin vartti päivässä) jotain , mistä ei ole mitään hyötyä mutta joka on ihanaa. Enemmän pelkkää turhaa nautiskelua? Kun oman elämän saa ihanaksi, osaa ihan eri tavalla arvostaa kaikkea pientä.
Jos taas on kipeä tai väsynyt tai stressaantunut, on maailmassa todlela vaikea nähdä pieniä kauniita asioita. Sillä tavalla se on epäreilua, että kellä jo on, se saa lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene youtubeen ja katso Emily Hayward -nimisen naisen videoita. Hän ehti valitettavasti jo kuolla syöpään mutta sitä ennen tubetti pari vuotta rautaiselle asenteella elämään. Se ei voi olla tarttumatta kun niitä videoita katselee.
Moniko teistä on kokeillut kiitollisuuspäiväkirjaa? Toimiiko?
Ei ap
1) Nukun riittävästi
2) Teen elämästä helppoa ja rentoa (osittainen hoitovapaa, lapsilla kohtuullisesti lähellä olevia harrastuksia, kauppakassipalvelu, ammatillinen kunnianhimottomuus, perspektiivi että niitä asioita ehtii tehdä myöhemminkin)
3) OLEN LÄSNÄ - juu, lässynlää, mutta jos lasten kanssa ulkoillessa aivot surraa ostoslistaa tai kännykästä tulee katsottua harrastussähköposteja, niin jää huomaamatta miten upeasti pakkaslumi kimmeltaa tai miten onnellisilta ne lapset näyttää
Viimeistä piti harjoitella aika penteleen kauan, mutta onnistui se lopulta.
Ap, miten aiot seurata tai mitata muutostasi?
Terveys.
Mikä voi olla tärkeämpää kuin terveys?
Tuohon ajatukseen heräsin muutama vuosi sitten ja hidastin tietoisesti elämääni.
Minun elämäni josta on pidettävä huoli. Sairaana olen riippa niin itselleni kuin lähimmäisilleni
Poistin negatiivisesti ajattelevat valivali-ihmiset elämästäni jotka eivät huomaa mitään kauneutta missään vaan aina kaikkea on liian vähän tai tylsästi tai jotain.
Olen onnekas. Olen terve ja rinnallani on läheisiä. Olen sinkku 47v nainen.
Vierailija kirjoitti:
Moniko teistä on kokeillut kiitollisuuspäiväkirjaa? Toimiiko?
Ei ap
Olen kokeillut, ei ollut ihan helppoa. Sitten kun viidennen kerran peräkkäin kirjoitti "lapset" niin tuli olo että tätä pitää ehkä jotenkin vähän syventää. Mutta kun riittävästi pinnisteli niin siitä oli loppupeleissä apua, ja sitten se siirtyi vahingossa omaan puheeseenkin. Ja nyt huomaan että kuopukseni on ihan yltiöpositiivinen auringonpaiste, osa on ihan luonnetta mutta osittain kyllä kuulen omat sanani hänen suustaan, ja se tuntuu tosi hyvältä.
Mieti jokaisesta päivästä esim. kolme asiaa, joista olet kiitollinen.
Olen lukenut, että näin voi opetella kiitollisuutta. Kiitollisuus on myönteisyyttä.
Ravinnolla, mitä nautit, on vaikutusta mieleen. Syö oikeasti terveellisesti ja ravintorikkaasti. Paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, manteleita, siemeniä ja pähkinöitä.
Hyviä, luonnollisia rasvoja, teollisesti prosessoitujen sijaan...
Liikunta on myös tärkeää. Samoin unta tarpeeksi.
Tsemppiä ja positiivisuutta sekä iloa, olet jo oikealla tiellä 😄