Lue keskustelun säännöt.
Oletko harkinnut suhdetta todella epätasapainoisen kanssa?
28.12.2018 |
Ei ole provo vaan ihan aito kysymys. Pidän ihmisestä, joka on minusta ja myös lähipiirini mielestä hiukan vinksallaan. Hyviäkin puolia on. Ei ole väkivaltainen jne.
Periaatteessa aina välillä erinomaista seuraa mutta toisaalta osa jutuista menee aivan täysin yli hilseen eivätkä ne koske mitään rakettitiedettä tai aivotutkimusta.
Kommentit (9)
No mä olin 4 vuotta naimisissa miehen kanssa, jolla diagnoosit bipolaarihäiriö ja paranoidi skitsofrenia. Luulin että rakkaus riittää ymmärtämään ja jaksamaan. Siinä vaiheessa kun uhkasi alkaa oma mielenterveys mennä täysin epävakaan tyypin kanssa päivästä toiseen yhdessä asumisesta, oli pakko todeta että lähdettävä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun vaistosi sanoo asiasta?
Mun vaisto sanoo et oon hullu, jos jään katselemaan. Toisaalta hirvittää jättää tyyppi itsekseenkään jatkamaan 😞
Vierailija kirjoitti:
No mä olin 4 vuotta naimisissa miehen kanssa, jolla diagnoosit bipolaarihäiriö ja paranoidi skitsofrenia. Luulin että rakkaus riittää ymmärtämään ja jaksamaan. Siinä vaiheessa kun uhkasi alkaa oma mielenterveys mennä täysin epävakaan tyypin kanssa päivästä toiseen yhdessä asumisesta, oli pakko todeta että lähdettävä on.
Jotain tällaista pelkään. Olen ihminen, joka antaa omastaan sen vähän, mitä on ja pelkään tyypin vähitellen imevän multa kaiken energian.
Olen harkinnut, etten voi ottaa ketään suhteeseen kenenkään yhtä epätasapainoisen kanssa kuin minä olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun vaistosi sanoo asiasta?
Mun vaisto sanoo et oon hullu, jos jään katselemaan. Toisaalta hirvittää jättää tyyppi itsekseenkään jatkamaan 😞
Tuo ei ole hyvä syy jatkaa suhdetta, siis sääli ja hoivavietti. Ymmärrän, että se on hieno piirre ihmisessä mutta parisuhteen perustaksi se on ihan toivottoman huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin 4 vuotta naimisissa miehen kanssa, jolla diagnoosit bipolaarihäiriö ja paranoidi skitsofrenia. Luulin että rakkaus riittää ymmärtämään ja jaksamaan. Siinä vaiheessa kun uhkasi alkaa oma mielenterveys mennä täysin epävakaan tyypin kanssa päivästä toiseen yhdessä asumisesta, oli pakko todeta että lähdettävä on.
Jotain tällaista pelkään. Olen ihminen, joka antaa omastaan sen vähän, mitä on ja pelkään tyypin vähitellen imevän multa kaiken energian.
Olet siis pikemminkin hänelle hoitaja/huoltaja kuin tasa-arvoisessa suhteessa?
Lähde. Et ole hänestä vastuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin 4 vuotta naimisissa miehen kanssa, jolla diagnoosit bipolaarihäiriö ja paranoidi skitsofrenia. Luulin että rakkaus riittää ymmärtämään ja jaksamaan. Siinä vaiheessa kun uhkasi alkaa oma mielenterveys mennä täysin epävakaan tyypin kanssa päivästä toiseen yhdessä asumisesta, oli pakko todeta että lähdettävä on.
Jotain tällaista pelkään. Olen ihminen, joka antaa omastaan sen vähän, mitä on ja pelkään tyypin vähitellen imevän multa kaiken energian.
Olet siis pikemminkin hänelle hoitaja/huoltaja kuin tasa-arvoisessa suhteessa?
Joo, näin mä koen. Tyyppi tarvitsee äidin ja tyttöystävän yhdistelmän.
Lähde. Et ole hänestä vastuussa.
Mitä sun vaistosi sanoo asiasta?