Tajusin sen nyt! Elämäntehtäväni on olla äiti.
Olen 30-vuotias nainen ja olen raskaana. Olen kipuillut ja rämpinyt läpi tähänastisen elämäni, mutta tänä jouluna päätin, että en yritä enää. Minusta tulee yksinkertaisesti maailman paras äiti.
En ole saavuttanut tässä elämässä yhtään mitään, olen saanut ainoastaan lakin päähäni. Olen kärsinyt mielenterveysongelmista ja olen ollut koko aikuisikäni työkyvytön. Minusta ei ole mihinkään, vaikka kaiken piti olla mahdollista.
Mutta nyt olen ”nähnyt valon”: tämä lapsi on elämäntehtäväni. Ei suorittaminen, vaan tämä lapsi.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Ei äitiyden suorittaminenkaan ole hyvä elämäntehtävä. Huono provo.
Miksi ei ole? Mikä on sinun ”hyvä” elämäntehtäväsi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äitiyden suorittaminenkaan ole hyvä elämäntehtävä. Huono provo.
Miksi ei ole? Mikä on sinun ”hyvä” elämäntehtäväsi?
Ap
Oman pään hoitaminen kuntoon ja tasapainon löytäminen elämässä. Vastuuta omasta onnellisuudesta ei pidä asettaa oman lapsen kannettavaksi. Vanhempi vastaa lapsen tarpeista eikä lapsi vanhemman onnellisuuden ylläpitämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äitiyden suorittaminenkaan ole hyvä elämäntehtävä. Huono provo.
Miksi ei ole? Mikä on sinun ”hyvä” elämäntehtäväsi?
Ap
Oman pään hoitaminen kuntoon ja tasapainon löytäminen elämässä. Vastuuta omasta onnellisuudesta ei pidä asettaa oman lapsen kannettavaksi. Vanhempi vastaa lapsen tarpeista eikä lapsi vanhemman onnellisuuden ylläpitämisestä.
Kuka sanoi, etten ole onnellinen? Minulla on ihana mies, ihana koti, kaikki puitteet jotka onnellisuuteni takaamiseksi tarvitsen. Lapsi tekee minut entistäkin onnellisemmaksi, se on totta, mutta ei hän siitä ole vastuussa.
Sekoitat nyt joko tahallasi tai vahingossa kaksi asiaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei äitiyden suorittaminenkaan ole hyvä elämäntehtävä. Huono provo.
Miksi ei ole? Mikä on sinun ”hyvä” elämäntehtäväsi?
Ap
Oman pään hoitaminen kuntoon ja tasapainon löytäminen elämässä. Vastuuta omasta onnellisuudesta ei pidä asettaa oman lapsen kannettavaksi. Vanhempi vastaa lapsen tarpeista eikä lapsi vanhemman onnellisuuden ylläpitämisestä.
Kuka sanoi, etten ole onnellinen? Minulla on ihana mies, ihana koti, kaikki puitteet jotka onnellisuuteni takaamiseksi tarvitsen. Lapsi tekee minut entistäkin onnellisemmaksi, se on totta, mutta ei hän siitä ole vastuussa.
Sekoitat nyt joko tahallasi tai vahingossa kaksi asiaa.
Ap
Lue aloituksesi ajatuksen kanssa läpi. Vaikuttaako se sinusta onnellisen ihmisen tekstiltä?
Ei äitiyden suorittaminenkaan ole hyvä elämäntehtävä. Huono provo.