Lue keskustelun säännöt.
Tuttavani outo oireilu?
19.12.2018 |
Naispuolisen tuttavaani ikää en paljasta, mutta kerrottakoon, että se asettuu välille 40-55.
Ko. nainen on usein rauhallisen oloinen, mutta saattaa saada sanallisen aggression puuskia toisen vain ilmaistua jotain, jonka nainen onkin tulkinnut täysin tarkoitettua vastakkaisella tavalla. Naisella on usein hankaluuksia ymmärtää muiden sanoja ja on itse maininnut keskittymiskyvyttömyytensä.
Olisiko tämä nyt sitten Aspergeria tai jotain ihan muuta - vaiko Aspergeria yhdistettynä johonkin muuhun? Neurologeja tai psykiatrejahan täällä suurin osa keskustelijoita ei varmastikaan ole (eikä tarvitse ollakaan), mutta monilla lienee kokemuksia erilaisista häiriöistä, jotka voivat tuottaa tällaisiakin käytöshäiriöitä. Tuttavani rinnalta on useita ystäviä kaikonnut jatkuvan huonon käytöksen takia, mutta itse haluaisin ainakin edes jotenkin ymmärtää, mitä hänen touhujensa taustalla voisi olla.
Ai niin, lopuksi: nainen on kyllä selkeästi katuva noiden "kohtaustensa" aikana, mutta jostain syystä hän ei ole saanut niitä loppumaan.
Kommentit (8)
Saattaa olla niin että häntä ärsyttää jokin ja tahallaan käyttäytyy niin. Kaikki ei ole sairautta. Jos joku ihminen ei miellytä, ei ole viisasta pitää häntä sairaana automaattisesti. Kysy häneltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa jonkinlaiselta "meltdownilta" kuten esim neurologisesti poikkeavilla lapsilla (ja aikuisilla!) saattaa olla ylimenevän ärsykkeen vuoksi.
Itsellä on ääneet ja hälinä. Saatan mennä joko sanattomaksi ja lamaantuneeksi tai tulla raivari jota häpeän sen jo ollessa päällä mutta ei ole keinoja tai kykyä saamaan sitä loppumaan.
Ensisijainen keinoni pärjätä on pysytellä turvallisissa tilanteissa jolloin ärsykekynnys ei ylity. Niin itseni kuin muiden vuoksi. Aina se ei ole mahdollista ja halveksunta jota tunnen itseäni kohtaan sen vuoksi on käsinkosketeltava. Olihan reaktio jonka jo lapsena kys "raivareihin" "älä nyt viitsi, iso lapsi". Ilmeisesti käytän samaa coping mechanismia siihen vieläkin eli itseviha ja -rankaisu. Varsinkin kun nyt tuntuu että jo pitäisi kyetä osaamaan.
Minulla samanlaista oireilua : ( En saa mitään raivaria, mutta saatan ärähtää. Minulla on kaikki ystävät kaikonneet tämän takia. Ärähtelyä on harvoin ja kadun ja pyydän vilpittömästi sitä aina anteeksi. Muuten olen hyvin empaattinen ja uskollinen, kuunteleva ja tukena oleva ihminen. Ehkäpä siksi tuo satunnainen ärsyyntyminen tuntuukin niin oudolta. Pari kertaa ystävät antavat anteeksi, mutta kolmannesta se on sitten poikki. Näin olen menettänyt yli viisikin vuotta kestäneitä suhteita. Hienoa, että jaksat yrittää ymmärtää ystävääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adhd meltdownin kannalla minäkin tai vaihtoehtoisesti epävakaa persoonallisuus.
STFU