Millaisiin miehiin/naisiin olet oikeasti ihastunut?

Kaikki ovat olleet hyvin älykkäitä, rauhallisia, introverttejä. Minulla on hyvin vahvasti ’tyyppi’.

Olen kyllä nyt pitkään ollut naimisissa.

Itseni ikäisiin. Jos minulta kysytään teoriatasolla onko miehen iällä väliä, vastaan jotain että ei mitään väliä kunhan on isääni nuorempi ja poikaani vanhempi. Mutta tosielämässä kaikki ihastukseni ovat olleet hämmästyttävän tarkasti itseni ikäisiä. Kuten myös aviomieheni (ikäero 2kk).

Juu. Vaaleita, älykkäitä ja kilttejä naisia kaikki.

Kauniisiin naisiin.

t. Mies

En osaa sanoa muuta yhdistävää tekijää, kuin että heistä on saanut turvallisen kuvan, heidän seurassaan ei ole tarvinnut pelätä ketään eikä mitään. Joistain ihmisistä vain huokuu se sellainen. Ei fyysisesti mitään ladonovia siis olleet kuitenkaan.

Olen ihastunut itseni laisiin ja hyvin erilaisiin. Kaikki ovat olleet paljon ulospäinsuuntautuneempia kuin minä, joten sosiaaliset taidot ja hyvä sosiaalinen elämä on varmasti asia, mikä itseltä puuttuu ja mitä ihailen toisessa.

Heissä on ollut yhteistä rauhallinen pinta ja mielikuvitus sekä älykäs huumorintaju. M38.

Ihastun aina niihin miehiin jotka eivät ihastu minuun. Nykyisessä työpaikassanikin suunnilleen kaikki miehet flirttailevat minulle jatkuvasti, paitsi yksi, ja hän on juuri se ainoa josta itse olisin kiinnostunut.

Pitkiin, vaaleahiuksisiin, parrattomiin miehiin. Jos miehellä on pitkät, lihaksikkaat sääret, mä olen myyty muidu. Tuo siis oikeassa elämässä.

Elokuvissa minuun aina vetoaa pitkä ja tummahiuksinen mies.

Avomieheni on vaaleahiuksinen, hänellä on aivan ihanan siniset silmät ja tavattoman seksikkäät jalat. <3

He ovat miltei poikkeuksetta olleet tummia, vaaleasilmäisiä, aika pitkiä. Fiksuja, huumorintajuisia ja musiikillisesti lahjakkaita. Minulle täysin mahdottomia. Joko liian nuoria, liian vanhoja, liian kaukana tai jotain muuta katastrofaalista :D Senpä vuoksi olenkin selvinnyt elämästä aika kuivin jaloin, vain muutamaan pitkään suhteeseen sortuneena :D

Olen aina ollut heikkona kiltteihin miehiin. Semmoisiin, joita tekee mieli ottaa kädestä ja viedä kotiin omaksi leluksi. 😍

Molemmat vaaleita, mutta muuten keskenään kuin yö ja päivä.

Älykkäisiin, oikeasti kiltteihin, hauskoihin ja pohdiskeleviin miehiin. Enemmän introvertteihin, itse oon joku sekamuoto. Ulkoisesti nätit silmät/katse vetoaa, lisäksi mielellään perinteisen pitkä ja harteikas ja suht urheilullinen, mut pelkkään ulkonäköön en ole ihastunut koskaan. Lisäksi oltava vetoava ääni.

Älykkäisiin toisinajattelijoihin, joilla elämänarvot suht samat kuin itselläkin sekä tapa katsella tätä maailmaa.

Ei varmaan ulkoisesti kukaan ole ollut joka naisen päiväuniunelma. Joukoon mahtunut niin intro-kuin ekstroverttejä. Liika introverttiys kyllä alkaa jossain vaiheessa ottamaan päähän ja sen saa minuun tartutettua.

Ulkoisesti vetoaa hoikka ja pitkähiuksinen. Noin muuten vetoaa älykkyys ja rauhallisuus. Viime vuosien ihastukset kaikki tällaisia. Yhden niistä kanssa asuinkin pitkään ja olisin tykännyt edelleen, mutta ilmeisesti horoskooppimerkkinsä vuoksi jätti (viitaten toiseen ketjuun) ;-)

Uusin pitkätukkaälykköihastus on valitettavasti varattu. Pahus todellakin, niin tykkäisin, hän on täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Ulkoisesti vetoaa hoikka ja pitkähiuksinen. Noin muuten vetoaa älykkyys ja rauhallisuus. Viime vuosien ihastukset kaikki tällaisia. Yhden niistä kanssa asuinkin pitkään ja olisin tykännyt edelleen, mutta ilmeisesti horoskooppimerkkinsä vuoksi jätti (viitaten toiseen ketjuun) ;-)

Uusin pitkätukkaälykköihastus on valitettavasti varattu. Pahus todellakin, niin tykkäisin, hän on täydellinen.

Sinällään on hassua kun todellinen älykkyys on silkkaa lihasvoimaa. Koska lihasvoima runttaa pitkätukkaiset älyköt pois kartalta. Sen jälkeen jäljelle jää pysyvä älykkyys.

Tämän takia maapallolla älykkäät ja varakkaimmat sotivat ja käyttävät voimaa sotimiseen.

Voima on todellista älykkyyttä ja väittäisin että voimakkaimmat eli älykkäimmmät ovat lihaksikkaita kaljupäitä, jotka osaavat myös ajaa autoa hurjasti.

Jostain syystä ihastun aina lihaviin miehiin ja hoikkiin naisiin. Ei ole mitään fetissejä painon suhteen, mutta en osaisi kuvitellakaan ihastuvani lihavaan naiseen tai edes normaalipainoiseen mieheen.

Eka teini-ihastus oli poika joka vain sattui olemaan mielestäni hyvännäköinen. Hän oli myös mukava muttei minusta lainkaan kiinnostunut.

Tokan kerran notkahti polvet aikuisempana kun ihastuin reippaasti ylipainoiseen skottiin, jolla oli laiska silmä. Ihastuin hänessä luonteeseen, älyyn ja positiiviseen asenteeseen. Meitä yhdisti myös musiikki. Hän ei ollut minusta kiinnostunut ja lopetti vuosia jatkuneen ystävyytemme kun tunnustelin josko hänelläkin olisi tunteita minua kohtaan. Harmittaa vieläkin.

Sitten olin MySpacessa yhteydessä erään tunnetun amerikkalaisen bändin basistin kanssa. Hän kutsui minut vipiksi muutamalle keikalle Lontooseen, ja olin nuoren naisen tavoin niin sanotusti lätkässä. Olen tosin olemukseltani varautunut ja viileä, ja tämä basisti on oikeasti hyvä tyyppi joka ei lääpi naisia tai ole muutenkaan limainen, joten emme lähestyneet toisiamme seksuaalisesti. Jälkeenpäin sähköpostin välityksillä molemmat tunnustimme että tämä harmittaa, mutta onneksi ystävyys jäi. Niin ja millainen mies? Hyvännäköinen, hillittömän hauska, pohdiskeleva ja lämmin.

Sitten menikin pitkä tovi ennenkuin kehenkään ihastuin. 10 vuotta, suunnilleen. Olin kasvanut äärettömän kylmäksi miehiä kohtaan. En kenenkään noiden kolmen takia, he ovat ihania, mutta kaikkien niiden muiden. Kohtasin hyväksikäyttöä, niin henkistä, fyysistä kuin seksuaalistakin, ja muutenkin suomut putoilivat silmiltä ja näin miten paljon miehet vihaavat ja halveksuvat naisia. Nytkin tätä lukee joku mies ja loukkaantuu sydänjuuriaan myöten sillä hän itse on herran enkeli. Jepjep.

Päätin olla etsimättä neulaa heinäsuovasta joten suunnittelin elämäni aivan muiden asioiden ympärille. Minulla on intohimoja ja päämääriä, sekä koiraharrastus joka rajoittaa elämää huomattavasti, mutta tekee minut onnelliseksi. En siis ollut mitenkään varautunut tähän viimeisimpään mieheen. Olin tuntenut hänet puolituttuna jo yli 10 vuotta, mutta nelisen vuotta sitten aloimme pitää tiiviimmin yhteyttä ja ystävystyimme. Tämä kaikki netin välityksellä, emme olleet tavanneet livenä sillä asumme eri maissa. Juttelimme Skypessä yms. mutta en pitänyt miestä hyvännäköisenä tai ajatellut häntä siinä mielessä. Minulla oli liian paljon keskittymistä omaan elämääni.

Kolme vuotta sitten hän tuli vierailulle kotikaupunkiini ja minulla notkahti polvet. En tiedä miksi livenä hän oli niin hemmetin seksikäs. Ensin ihastuin hänen energiaansa (vaikeaa selittää!), sitten hänen älyynsä, asenteeseensa ja huumoriinsa ja ja... Sitten hänestä tuli silmissäni myös komea. En osaa enää objektiivisesti sanoa onko hän komea vai ei. Yhdessä olemme edelleen, minä tein aloitteen.

Teoreettinen ihannemieheni ei ole lähelläkään ketään näistä. Johtunee siitä että teoreettinen ihannemieheni on Keanu Reeves, omalla mielikuvitusluonteellani höystettynä.

Yhteistä kaikilla miehillä on älykkyys. Tai oikeastaan ensimmäinen oli tyhmä kuin saapas, mutta minä olin 13 ja kai vähintään yhtä tyhmä. Aikuisiän ihastuksia yhdistää myös musikaalisuus ja luovuus. Muuten on ollut läskiä, huipputimmiä ja laihaläskiä, pitkää, pätkää ja keskimittaista. :D

Niin ja 18 lisää että pitkät hiukset tosiaan kaikilla ihastuksilla. Kappas. En osaa kuvitella itseäni kaljun tai geelipään kanssa.

Ihastun herkästi naapurintyttömäisiin punatukkaisiin naisiin. Sellaiset ovat harvinaisia.