miksi meilläon tällaisia paikannimiä kuten esim hevonvtun suo?

Mistä juontuu?

No mieti joku Saaranpaskantamasaari. Siinä on kiusattu jotain paikkakuntalaista isokokoista naista?

Miten kulttuuuriliberalismi vaikutti tähän?

Paskojoki on oikeesti tossa lähellä.

Muistan lukeneeni, että paikalliset vähän skoijasivat maanmittareita aikanaan. Toisaalta puhe on ollut paljon rivompaa tai vähemmän sievistelevää rahvaan kesken (mitä suurin osa väestöstä olisimme).

No, looginen selitys hevonv****suolle voisi olla seuraavanlainen.. se sijaitsee Oulussa kaiketi keskellä ei mitään. Sijaitsee siis hevonv******. Vähän niinkuin moni muukin paikka suomessa. Metsää ja lääniä riittää mutta asutusta ei oikein missään. Kaikki ja koko maa sijaitsee hevonv******

Hevonperseenmutkassa oon Hossassa käynyt. Se on ihan kartassa tällä nimellä.

Onhan niitä rivoja paikannimiä ollut aina.

Kalle Päätalo kertoi kotikulmillaan sijainneesta Vittuojasta, jota häveliäämmät sanoivat Kauniinpaikanojaksi.

Kansan kielenkäyttö oli paikoin karkeaa.

Toki osassa noista paikannimistä on kysymys keppostelusta, kuten jo ketjussa on mainittu.

Kartoittajille ja maanmittareille on keksitty rivoja paikannimiä heidän kysellessään.

Koska suomen kieli on rikasta.

Rasismia. Suomessa rakastetaan lampaita ja hevosia ollaan löydetty vanhan talon kellarista tapettuina nimettömästä syystä, iltalehti on uutisoinutkin tästä. Se on ollut mustaa magiaa ja telepatialla/telekinesillä ollaan siirretty energiaa kameleihin ja niillle ollaan syötetty kaktusta, chiliä ja kaakaopapuja. Onneksi suomessa on sentään kullannuppu. Tämä taikuri osaisi vaikka purkaa ihmiskunnan maailmankaikkeuden ballistisen jos hänelle annetaan kaakaopapuja, jänniä asioita nämä hevoset osaavat. Hevonen osaa puhua. Hevonen on mahtava eikä koskaan sano blaa...blaa...blaa... ja hetekivät kamelin ilman ķamèlinpàskaa ja sen eteen.

Miksi suomessa ei ole *Hetekivät* nimistä paikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Miten kulttuuuriliberalismi vaikutti tähän?

Mitä on kulttuuriliberalismi?

Ennen paikat saivat nimensä jostain tapahtumasta, paikalla asuneista ihmisistä, lähellä olevista erikoisemmista maamerkeistä tai sitten vain ihan siitä, että joku kuvasi paikkaa sattuvasti. Sitten tuli kartoittaminen ja virallisempi nimeäminen. Kun paikannimiä kerättiin ihmisiltä karttoja varten, kerääjät sensuroivat nimistöä rankasti. Karttoihin on päässyt todella vähän alatyylistä nimistöä. Esimerkiksi mökkipaikkakunnallamme oli Takalistosuo, joka kaikkein todennäköisimmin on ollut aiemmin Persesuo tai jotain sinne päin. Kun lukee karttoja, on ihan hauska miettiä, mitä nimien takana on. Monet nimet ovat tietenkin aika läpinäkymättömiä.