Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan tähän globalisaation hyviä ja huonoja puolia. Kerrotko myös, kannatatko globalisaatiota sen haitoista huolimatta?
10.12.2018 |
Globalisaatio on johtanut kansan kahtiajakautumiseen ympäri maailman.
Kiinassa kyllä keskiluokka vaurastuu, kun tehtaissa on töitä, koska lähes kaikki tuotteet ruoasta lähtien tuodaan Eurooppaan kiinasta (tai muualta kauko-idästä).
Globalisaatio on vienyt työpaikat. Suomesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa kymmenessä vuodessa Kauko-Itään. Miettikää kuinka paljon verotuloja Suomi on menettänyt.
Suomen Bruttokansantuote on edelleen lamavuosien tasolla, eikä koskaan tule saavuttamaan sitä enää.
Kiitos globalisaation.
Kommentit (38)
Siis on aivan sama kannattaako ihmiset globalusaatiota vai ei. Se on pitkän kehityksen tulos ja tapahtunut tosiasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kannata globalisaatiota.
Jos olisi pakko valita entinen kansallinen Suomi vaiko globalisoitunut maailma, valitsisin kansallisen Suomen.
Mutta tässähän alkuoletus on virheellinen jo siitäkin lähtien, ettei voi valita sellaista mitä ei ole enää olemassa. Menneseen ei voi palata. Se on mennyttä.
Vierailija kirjoitti:
Siis on aivan sama kannattaako ihmiset globalusaatiota vai ei. Se on pitkän kehityksen tulos ja tapahtunut tosiasia.
Globalisaatio voidaan ajaa taaksepäin, kun aletaan jälleen valmistamaan tuotteet lähellä.
Lähiruoka on yksi askel globalisaatiossa taaksepäin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata globalisaatiota.
Jos olisi pakko valita entinen kansallinen Suomi vaiko globalisoitunut maailma, valitsisin kansallisen Suomen.
Mutta tässähän alkuoletus on virheellinen jo siitäkin lähtien, ettei voi valita sellaista mitä ei ole enää olemassa. Menneseen ei voi palata. Se on mennyttä.
Ennen globalisaatiota ruoka tuotettiin pääosin Suomessa. Sitten tuli globalisaatio ja ulkomailta yhä enemmän ruokaa tuodaan.
Nyt lähiruoka on jo muodissa, eli esim. lihan suhteen ollaan jo globalisaatiossa menossa taaksenpäin.
Kuka halua aniitä antibioottibroilereita syödä?
Valitettavasti kohta tulee Amazon nettiruokakauppa Suomeenkin halpoine ulkolaisine ruokineen.
Mites teidän lapsilla on sitten töitä?
Ainiin, eihän niitä lapsia kannata tehdä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä keksi yhtään hyvää puolta globalisaatiosta. Lentävät ristiin rastiin nykyään ympäri maailman ja siksi maapallo saastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis on aivan sama kannattaako ihmiset globalusaatiota vai ei. Se on pitkän kehityksen tulos ja tapahtunut tosiasia.
Globalisaatio voidaan ajaa taaksepäin, kun aletaan jälleen valmistamaan tuotteet lähellä.
Lähiruoka on yksi askel globalisaatiossa taaksepäin
Höpöhöpö. Voit suosia lähiruokaa niin paljon kuin sielu sietää, se ei muuta mitään. Hyvä vaan jos maksat kunnon hinnan tuotteista joita käytät. Muut eivät ole valmiita menemään ajassa taaksepäin ja ostamaan kalliimmalla tavaraa, jota nyt saa halvalla toiselta puolen maailmaa. Toki ympäristötietuisuus ja öljyn loppuminen muuttaa kaikkien kulutusta pikkuhiljaa, mutta entiseen ei ole paluuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin ketju osoittaa jo heti kättelyssä ettei ihmuset tiedä mitä globalusaatio tarkoittaa, joten persuagendan jankkaamiseksi meni heti muutaman viestin jälkeen. Pandoran lipas on avattu ja sitä ei pysty perumaan. Ainoastaan voi vaikuttaa siihen tulevaan kehitykseen ja sopeutumiseen tietyissä määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata globalisaatiota.
Jos olisi pakko valita entinen kansallinen Suomi vaiko globalisoitunut maailma, valitsisin kansallisen Suomen.
Mutta tässähän alkuoletus on virheellinen jo siitäkin lähtien, ettei voi valita sellaista mitä ei ole enää olemassa. Menneseen ei voi palata. Se on mennyttä.
Ennen globalisaatiota ruoka tuotettiin pääosin Suomessa. Sitten tuli globalisaatio ja ulkomailta yhä enemmän ruokaa tuodaan.
Nyt lähiruoka on jo muodissa, eli esim. lihan suhteen ollaan jo globalisaatiossa menossa taaksenpäin.
Kuka halua aniitä antibioottibroilereita syödä?
Nimenomaan muodissa. Tokihan kyselyissä ihmiset vastaa suosivansa luomua ,lähiruokaa ja kaikkea hyvää. Turhaa puhetta niinkauan kuin se ei puhe ei realisoidu sinne ostoskoteihin. Suurimmalle osalle ihmisistä se hinta ratkaisee. Iso osa tuontilihasta syödään ravintoloissa, työpaikkaruokaloissa ja eineksissä ja leikkeleissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan näe globalisaatiossa yhtäkään hyvää puolta normikansalaiselle.
-omistus ja pääomat kasautuvat pienen eliitin käsiin.
-tiedonvälityksestä ja viihteestä tule propagandaa jonka avulla ajetaan globaalien toimijoiden agendaa.
-siirtäesssään alikehittyneiden maiden väestöä länsimaihin (ilmaistyövoima), ihmisten elintaso väistämättä laskee nettosaajien lisääntyessä.
-Valtioiden sisäiset levottomuudet lisääntyvät ihmisten taistellessa toimeentulosta tulijoiden kanssa.
-ruoan tuottaminen tulee epäeettisemmäksi, sillä globaalissa taloudessa vain lopputulos ratkaisee (voittojen suuruus).
- ravinto voi muuttua myös ihmiselle vaaralliseksi kun sen tuottamisen perusperiaatteena on mahdollisimman suuri tuotto vähällä panostuksella.
-länsimaiden väestön tuontilisäyksellä saadaan esim. polttoaineiden hinnat kohoamaan tasolle (väistämätön seuraus veronmaksajien suhteellisesta vähenemisestä avun varassa eläjiin), jossa vain hyvintoimeentulevalla eliitillä on varaa käyttää autoja.
Ym. Ym. Ym.
-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis on aivan sama kannattaako ihmiset globalusaatiota vai ei. Se on pitkän kehityksen tulos ja tapahtunut tosiasia.
Globalisaatio voidaan ajaa taaksepäin, kun aletaan jälleen valmistamaan tuotteet lähellä.
Lähiruoka on yksi askel globalisaatiossa taaksepäin
Miten naivi pitää ihmisen olla jos kuvittelee, että tavantallaajat alkavat maksaa mistään tuotteista sitä hintaa, joka niiden tuottaminen Suomessa maksaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kohta tulee Amazon nettiruokakauppa Suomeenkin halpoine ulkolaisine ruokineen.
Mites teidän lapsilla on sitten töitä?
Ainiin, eihän niitä lapsia kannata tehdä enää.
En vaan tajua, miten tämä voi olla kannattavaa harvaanasutussa Suomessa. Siis kun jo nyt on kallista se ruuan rahtaaminen, vaikka sitä rahdataan ketjuihin ja suunnitellusti isoissa satseissa.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan näe globalisaatiossa yhtäkään hyvää puolta normikansalaiselle.
-omistus ja pääomat kasautuvat pienen eliitin käsiin.
-tiedonvälityksestä ja viihteestä tule propagandaa jonka avulla ajetaan globaalien toimijoiden agendaa.
-siirtäesssään alikehittyneiden maiden väestöä länsimaihin (ilmaistyövoima), ihmisten elintaso väistämättä laskee nettosaajien lisääntyessä.
-Valtioiden sisäiset levottomuudet lisääntyvät ihmisten taistellessa toimeentulosta tulijoiden kanssa.
-ruoan tuottaminen tulee epäeettisemmäksi, sillä globaalissa taloudessa vain lopputulos ratkaisee (voittojen suuruus).
- ravinto voi muuttua myös ihmiselle vaaralliseksi kun sen tuottamisen perusperiaatteena on mahdollisimman suuri tuotto vähällä panostuksella.
-länsimaiden väestön tuontilisäyksellä saadaan esim. polttoaineiden hinnat kohoamaan tasolle (väistämätön seuraus veronmaksajien suhteellisesta vähenemisestä avun varassa eläjiin), jossa vain hyvintoimeentulevalla eliitillä on varaa käyttää autoja.
Ym. Ym. Ym.
-
-Älykkyys vähenee evoluutiossa väistämättä, kun tuetaan vähä-älyisten työnvieroksujien lisääntymistä keskiluokan kustannuksella. Tämä tarkoittaa koko ihmiskunnan taantumista. Tähän päälle vielä koulutusleikkaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis on aivan sama kannattaako ihmiset globalusaatiota vai ei. Se on pitkän kehityksen tulos ja tapahtunut tosiasia.
Globalisaatio voidaan ajaa taaksepäin, kun aletaan jälleen valmistamaan tuotteet lähellä.
Lähiruoka on yksi askel globalisaatiossa taaksepäinMiten naivi pitää ihmisen olla jos kuvittelee, että tavantallaajat alkavat maksaa mistään tuotteista sitä hintaa, joka niiden tuottaminen Suomessa maksaisi?
Kyllä suomalaiset ovat ihan kivasti vaatineet esim. kotimaista ruokaa myös ulkolaisilta ketjuilta. Vaatteissa ja tekstiileissä ei sitten ole vaadittu mitään, ulkolainen ryysy kelpaa. Sähkön- ja energiantuotanto voitaisiin hoitaa Suomessa jo ihan turvallisuussyistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata globalisaatiota.
Jos olisi pakko valita entinen kansallinen Suomi vaiko globalisoitunut maailma, valitsisin kansallisen Suomen.
Mutta tässähän alkuoletus on virheellinen jo siitäkin lähtien, ettei voi valita sellaista mitä ei ole enää olemassa. Menneseen ei voi palata. Se on mennyttä.
Ennen globalisaatiota ruoka tuotettiin pääosin Suomessa. Sitten tuli globalisaatio ja ulkomailta yhä enemmän ruokaa tuodaan.
Nyt lähiruoka on jo muodissa, eli esim. lihan suhteen ollaan jo globalisaatiossa menossa taaksenpäin.
Kuka halua aniitä antibioottibroilereita syödä?
Suomeen on ystävä hyvä tuotu ruokaa aina myös ulkomailta. Maustekauppakin virisi jo keskiajalla.
Jos ulkomaista tuontia ei olisi, katokausina Suomessa kuoltaisiin nälkään. Ruoka olisi todella aika kapea-alaista, esimerkiksi talvikausina ei syötäisi mitään muuta kuin juureksia, jotka kevään edetessä, ennen uutta satokautta, olisivat jo aika nahistuneita. Keripukki ja kaikenlaiset muut puutosilat yleistyisivät.
Puhumattakaan siitä, miten tylsä ruokavaliosta tulisi.
Joku sen viisaasti jo sanoikin alkupäässä ketjua. Globalisaatio on niin iso megatrendi, ettei sitä voi pysäyttää, ei ainakaan yksi yksittäinen maa.
Ehdotus sen "lopettamiseksi" on täsmälleen yhtä älytön kuin joku haluaisi lopettaa ulkomaankaupan.
Globalisaatio kun tarkoittaa nimenomaan samaa asia. Ei siis pelkästään tuotannon siirtämistä halpatyövoiman maihin, vaan kauppaa ylipäätään.
Jos Suomen vienti ulkomaille loppuisi, loppuisi ennen pitkää tuontikin, koska ei olisi valuuttaa, jolla ostaa. Siihen loppuisi kaikki teknologia, milläs enää saataisiin vaikkapa kännyköiden vaatimua erikoismetalleja.
Kukaan tuskin nyt oikeasti haluaisi esimerkiksi luopua kahvista, viinistä, kännyköistä, puuvillavaatteista, autoista.
Globalisaation sääteleminen on siksi vaikeaa, että eri maiden intressit ovat vastakkaisia. Halpatyövoiman maat eivät halua samaa kuin vaikkapa duunari teollisuusmaassa. Kuka silloin voisi sanella, että "hei, nyt aletaankin leikkiin kuulkaas sillee, että mun tehdas pakotetaan jäämään tänne maksamaan mulle hyvää palkkaa, ja sitte te muut ostatte sen tuotteita vikisemättä, vaikka saisitte joltain muulta samat kamat neljäsosahintaan,"
Ap, ajatuksesi on inhimillinen, mutta pohjattoman naiivi ja tietämätön talouden lainalaisuuksista.
Vaihtoehto globalisaatiolle ei ole mikään illusorinen kuvitelma "menneitä hyvistä ajoista", jolloin syötiin todellisuudessa pettua ja kuoltiin helposti hoidettaviin tartuntatauteihin.
18 lisää, ettei "pidä" globalisaatiosta, mutta pitää epärealistisen kuvitelmaa siitä, että sitä voitaisiin purkaa.
Globalisaation käsite (lainaan wikipediaa)
"Globalisaatio on maailman integraation prosessi, jonka aluksi voidaan esittää höyrykoneen ja lennättimen keksimistä. Yleensä kun siitä puhutaan / kirjoitetaan, käsitellään sen lieveilmiöitä, murroskauteen liittyviä ongelmia ihmisten muodostamissa yhteiskunnissa (työmarkkinamurros, pakolaisongelma). Yksilötasolla globalisaatio on valintojen ja käyttäytymisen muutos, joka ilmenee lisääntyvinä yhteyksinä ihmisten välillä, täysin riippumatta kunkin sijainnista planeetalla. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.
Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioidenrajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Globalisaation taloudellisten ja kapitalististen piirteiden ylikorostamisesta, muut globalisaation ulottuvuudet huomiotta jättäen, käytetään nimitystä globalismi.[2] Globaalisti ajattelevia kutsutaan globalistiksi."
Eli globalisaatioon kuuluu ja kuulunut myös muu kuin talous.
Esimerkkejä suolaisten itselleen ottamista glabalisaation osa-alueista on vaikka Kahvi, lihapullat, tango, jääkiekko.
Suomi on myös hyötynyt taludellisesti globalisaatiosta. Meidän talous perustuu myös vientiin.
Ja kuinka moni muistaa kuinka korkealla korot oli, ennen EU aikaa.
Minua ärsyttää tietyllä tasolla nettikaupan helppous. Kannatan pienyrittäjiä, mutta tuotelähtöinen yrittäjyys ei ole enää kovinkaan kannattavaa. Esim. suunnittelet jonkin hienon mekon, ihmiset näkevät sen ja menevät nettiin etsimään samanlaista halvemmalla.
En kannata globalisaatiota.
Jos olisi pakko valita entinen kansallinen Suomi vaiko globalisoitunut maailma, valitsisin kansallisen Suomen.