Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmisiä ärsyttää enemmän se, että esikoinen tehdään vanhana kuin iltatähti?
07.12.2018 |
Tuntuu että monia ärsyttää se, että voi saada kaiken; kiehtovan aikuiselämän ilman lapsia ja sitten se lapsikin joskus. Kun on osannut ottaa pallon ekan kerran jalkaan ajoissa niin sama se vaikka iltatähtiä putoilee lähellä viittäkymppiä.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä ole huomannut ärsytystä. Uteliaisuutta kyllä, ja ihmeellisiä stereotypioita. Lienee inhimillistä. Lapsen kasvattaminen kestää samat noin 20 vuotta, ihan riippumatta siitä, mihin kohtaan elämänkaarta se sijoittuu.
N39,T17, ei iltatähtiä
Niin, tuntuu unohtuvan ne kaikenmaailman tuikitärkeät terveysriskit yms. kun tehdään yksi joukon jatkoksi vanhana. Ihanaa, niilläkin on nyt 4 niiQ meillä. Onnea ja iloa?
Mutta kun esikoinen on tuloillaan yli 40v:lle niin voi luoja kun vanha ja vastuuton!
Ei se ärsytä.
Ei kaikki halua tehdä tuoreesta ja priimasta tavarasta pienemmin riskein.
AI miksi ne esikoiset pärjää parhaiten?
Ei ehkä johdu asemasta suhteessa sisaruksiin, vaan siitä että ne tehtiin tuoreemmasta tavarasta.
Minuakin ihmetyttää, miksi joku moralisoi sitä, jos joku lähipiiristä tekee elämässään tuon ratkaisun. Mitä se on keneltäkään pois, jos naapuri saa esikoisen eri ikäisenä kuin itse?
Toisaalta ymmärrän, miksi monia arveluttaa vanhana esikoisen saamisen normalisointi. Syy on tietysti se, ettei ole hyvä, jos ihmisille tulee liian ruusuinen kuva hedelmällisyydestä vanhalla iällä. Aina on hedelmällisiäkin tapauksia, mutta ei saa tuudittautua siihen, että itselle käy varmasti yhtä hyvin. Lisäksi tunnetusti hedelmällisyys säilyy pidempään niillä naisilla, jotka ovat jo aiemmin olleet raskaana. Jostain luin, että jo 35-vuotiaana keskimäärin vain joka neljäs naisen munasoluista on hedelmöityskelpoinen. Koitan kaivaa lähteen tälle, jos suinkin löydän.
Minua ei häiritse yhtään se, jos joku saa esikoisensa vasta vanhana. Sitä kuitenkin pidän vastuuttomana, jos joku rohkaisee muita samaan välittämättä hedelmällisyysongelmien riskistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kuullut tällaisesta ilmiöstä (siis että ihmisiä ärsyttäisi toisten esikoiset tai iltatähdet), mutta mielestäni kukaan ei saa kaikkea. Jos tekee lapsen myöhemmällä iällä, niin silloin ei saa pikkulapsivapaata keski-ikää. Yksinkertaisesti näin se vain on.
Minulle on ihan sama, mitä muut tekevät, mutta jos ajattelen perheen vanhempia lapsia, niin heille ei välttämättä ole kivaa saada uutta pikkusisarusta. Siis juuri kun perheessä kaikki alkavat olla sen ikäisiä, että voitaisiin tehdä enemmän "aikuisjuttuja" vaikkapa matkoilla, niin sitten ollaan taas kiinni siinä pikkulapsessa, joka haluaa olla hiekkalaatikolla ja tarvitsee päiväunia.
Jos tekee lapset heti aikuistuttuaan, niin kyllä siinä ehtii viettää "kiehtovaa aikuiselämää" myöhemminkin.
Lapset hankitaan nuorena. En todellakaan ymmärrä näitä naisia että 45 ja päälle ruvetaan miettimään lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ärsytä ketään, paitsi tällä palstalla. Mutta täällä nyt ärsyttää ihan kaikki, joten sitä ei lasketa.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut tällaisesta ilmiöstä (siis että ihmisiä ärsyttäisi toisten esikoiset tai iltatähdet), mutta mielestäni kukaan ei saa kaikkea. Jos tekee lapsen myöhemmällä iällä, niin silloin ei saa pikkulapsivapaata keski-ikää. Yksinkertaisesti näin se vain on.
Minulle on ihan sama, mitä muut tekevät, mutta jos ajattelen perheen vanhempia lapsia, niin heille ei välttämättä ole kivaa saada uutta pikkusisarusta. Siis juuri kun perheessä kaikki alkavat olla sen ikäisiä, että voitaisiin tehdä enemmän "aikuisjuttuja" vaikkapa matkoilla, niin sitten ollaan taas kiinni siinä pikkulapsessa, joka haluaa olla hiekkalaatikolla ja tarvitsee päiväunia.
Jos tekee lapset heti aikuistuttuaan, niin kyllä siinä ehtii viettää "kiehtovaa aikuiselämää" myöhemminkin.
Ehtii. Mutta nuoruus jää elämättä. Oma nuoruuteni oli niin ainutlaatuinen ja sitä elämänkatsomusta, vapauden tunnetta ja kaikkivoipaa tunnetta ei kukaan voi enää kokea vanhempana. Jos sen käytät lasten kanssa hiekkalaatikolla leikkimiseen, olet menettänyt sen iäksi. Lapsia voi hankkia vielä pitkään, nuori on vain hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset hankitaan nuorena. En todellakaan ymmärrä näitä naisia että 45 ja päälle ruvetaan miettimään lapsia.
Jaha? Ja mitähän se sulle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, miksi joku moralisoi sitä, jos joku lähipiiristä tekee elämässään tuon ratkaisun. Mitä se on keneltäkään pois, jos naapuri saa esikoisen eri ikäisenä kuin itse?
Toisaalta ymmärrän, miksi monia arveluttaa vanhana esikoisen saamisen normalisointi. Syy on tietysti se, ettei ole hyvä, jos ihmisille tulee liian ruusuinen kuva hedelmällisyydestä vanhalla iällä. Aina on hedelmällisiäkin tapauksia, mutta ei saa tuudittautua siihen, että itselle käy varmasti yhtä hyvin. Lisäksi tunnetusti hedelmällisyys säilyy pidempään niillä naisilla, jotka ovat jo aiemmin olleet raskaana. Jostain luin, että jo 35-vuotiaana keskimäärin vain joka neljäs naisen munasoluista on hedelmöityskelpoinen. Koitan kaivaa lähteen tälle, jos suinkin löydän.
Minua ei häiritse yhtään se, jos joku saa esikoisensa vasta vanhana. Sitä kuitenkin pidän vastuuttomana, jos joku rohkaisee muita samaan välittämättä hedelmällisyysongelmien riskistä.
En ole tuota ihmettelyä ole nähnyt muualla kuin tällä palstalla. Katselen juuri teiniäitejä, 18 v tyttö saa toista lasta eikä taida kumpikaan isä olla millään lailla kuvioissa, ei koulutusta jne. Kyllä nuo tapaukset enemmän pitäisi ihmetyttää. Vaikka hedelmällisyys laskeekin vanhemmiten, on useilla myöhemmin lapsia hankkivilla vara hankkia hedelmällisyyshoitoja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tehnyt lapsia sekä nuorena että vanhana. En koe menettäneeni mitään. Nyt vanhempana tiesin tasan tarkkaan mitä on lapsiperheen arki, ja edelleen se on juuri sitä mitä haluan.
En sanoisi että ärsyttää, mutta löydän kyllä itsestäni ajatuksen että jos ei neljäänkymppiin mennessä ole nähnyt lastentekoa tarpeellisena tai löytänyt sille aikaa elämästään, niin onko sille lapselle todella halua ja tilaa sittenkään vai iskikö vain viimeisen mahdollisuuden paniikki. Tai että jos on halunnut elää vain itselleen nelikymppiseksi niin löytyykö vielä herkkyyttä ja sopeutumiskykyä vauvaan, vai onko liian tottunut omiin oikeuksiin ja vapauksiin.
Ja kyllä, tiedän ettei noissa ennakkoluuloissa ole mitään järkeä vaikka ajoitus olisi halusta kiinni, eikä se aina ole. Ja kyllä, tajuan hävetä ajatuksiani enkä koskaan myöntäisi niitä naamallani ääneen. Mutta kun nyt kysyit ja tällaiset typeryydet sisimmästäni pohtiessa löysin niin ajattelin jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ärsytä.
Ei kaikki halua tehdä tuoreesta ja priimasta tavarasta pienemmin riskein.AI miksi ne esikoiset pärjää parhaiten?
Ei ehkä johdu asemasta suhteessa sisaruksiin, vaan siitä että ne tehtiin tuoreemmasta tavarasta.
Mutta se onkin mielenkiintoista, että vanhan äidin esikoinen pärjää vielä paremmin kuin nuoren äidin esikoinen.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi että ärsyttää, mutta löydän kyllä itsestäni ajatuksen että jos ei neljäänkymppiin mennessä ole nähnyt lastentekoa tarpeellisena tai löytänyt sille aikaa elämästään, niin onko sille lapselle todella halua ja tilaa sittenkään vai iskikö vain viimeisen mahdollisuuden paniikki. Tai että jos on halunnut elää vain itselleen nelikymppiseksi niin löytyykö vielä herkkyyttä ja sopeutumiskykyä vauvaan, vai onko liian tottunut omiin oikeuksiin ja vapauksiin.
Ja kyllä, tiedän ettei noissa ennakkoluuloissa ole mitään järkeä vaikka ajoitus olisi halusta kiinni, eikä se aina ole. Ja kyllä, tajuan hävetä ajatuksiani enkä koskaan myöntäisi niitä naamallani ääneen. Mutta kun nyt kysyit ja tällaiset typeryydet sisimmästäni pohtiessa löysin niin ajattelin jakaa.
Kiitos. Itsereflektio on viisaan ihmisen taito.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, miksi joku moralisoi sitä, jos joku lähipiiristä tekee elämässään tuon ratkaisun. Mitä se on keneltäkään pois, jos naapuri saa esikoisen eri ikäisenä kuin itse?
Toisaalta ymmärrän, miksi monia arveluttaa vanhana esikoisen saamisen normalisointi. Syy on tietysti se, ettei ole hyvä, jos ihmisille tulee liian ruusuinen kuva hedelmällisyydestä vanhalla iällä. Aina on hedelmällisiäkin tapauksia, mutta ei saa tuudittautua siihen, että itselle käy varmasti yhtä hyvin. Lisäksi tunnetusti hedelmällisyys säilyy pidempään niillä naisilla, jotka ovat jo aiemmin olleet raskaana. Jostain luin, että jo 35-vuotiaana keskimäärin vain joka neljäs naisen munasoluista on hedelmöityskelpoinen. Koitan kaivaa lähteen tälle, jos suinkin löydän.
Minua ei häiritse yhtään se, jos joku saa esikoisensa vasta vanhana. Sitä kuitenkin pidän vastuuttomana, jos joku rohkaisee muita samaan välittämättä hedelmällisyysongelmien riskistä.
En nyt löydä tuolle munasolujutulle lähdettä, joten vedetään se takaisin. Tässä lapsettomuuslääkärin haastattelussa on kuitenkin aika karu viesti:
"Yli 60 prosentilla 40-vuotiaista toiveet omasta, biologisesta lapsesta tulevat kaatumaan, hedelmöityshoidoista huolimatta."
https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/201706152200210150
Mahtuuhan tuohon vajaaseen 40 prosenttiin kuitenkin paljon onnellisiakin tarinoita. Enkä minä tosiaan näe siinä mitään pahaa, jos joku saa esikoisen vanhana. Huoleton puhe aiheesta yleisellä tasolla on kuitenkin vastuutonta. Ihmisten elämänkaaret menevät niin kuin menevät, mutta minusta nuoria naisia ei kannata erikseen rohkaista lykkäämään esikoista nelikymppiseksi.
Lapsia on aina tehty niin kauan, kuin niitä tulee. Ekat tietysti nuorempina ennen vanhaan, mutta se vika on voinut tulla vaikka viisikymppisenä, mikäli hedelmällisyyttä riittää. Niitäkin on. Että on ihan yhtä ”luonnollista” saada lapsi neli- kuin kaksikymppisenäkin, mikäli se on luonnollisesti saanut alkunsa.
Omassa tuttavapiirissä ne, jotka ovat raskautuneet helposti, ovat tehneet sitä myös lähempänä 40 vuotta ja ne, jotka ovat tarvinneet lääketieteen apua, eivät tulleet raskaaksi edes kaksikymppisenä. Joten suhtaudun vähän skeptisesti iän vaikutukseen, vaikka varmasti suuremmassa otannassa sekin näkyy.
Vanhemmat vanhemmat lienee keskimäärin parempia tutkimusten mukaan, joten kyse on enemmän juuri puhtaasta ärsyyntymisestä siihen, että ei ole sukeltanut siihen keskimääräiseen lapsiperhehulinaelämään silloin kuin kaikki muut, hieman kilpailuhenkisinä, epävarmoina, pätijöinä muille. Vanha vanhempi on rento ja vapaa tuollaisista nuorten vanhempien keskinäisestä vanhemmuuden suorittamisesta.
Kyllähän se ärsyttää että jotkut ei mene lauman mukana. Itse eivät ole uskaltaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut tällaisesta ilmiöstä (siis että ihmisiä ärsyttäisi toisten esikoiset tai iltatähdet), mutta mielestäni kukaan ei saa kaikkea. Jos tekee lapsen myöhemmällä iällä, niin silloin ei saa pikkulapsivapaata keski-ikää. Yksinkertaisesti näin se vain on.
Minulle on ihan sama, mitä muut tekevät, mutta jos ajattelen perheen vanhempia lapsia, niin heille ei välttämättä ole kivaa saada uutta pikkusisarusta. Siis juuri kun perheessä kaikki alkavat olla sen ikäisiä, että voitaisiin tehdä enemmän "aikuisjuttuja" vaikkapa matkoilla, niin sitten ollaan taas kiinni siinä pikkulapsessa, joka haluaa olla hiekkalaatikolla ja tarvitsee päiväunia.
Jos tekee lapset heti aikuistuttuaan, niin kyllä siinä ehtii viettää "kiehtovaa aikuiselämää" myöhemminkin.
Ehtii. Mutta nuoruus jää elämättä. Oma nuoruuteni oli niin ainutlaatuinen ja sitä elämänkatsomusta, vapauden tunnetta ja kaikkivoipaa tunnetta ei kukaan voi enää kokea vanhempana. Jos sen käytät lasten kanssa hiekkalaatikolla leikkimiseen, olet menettänyt sen iäksi. Lapsia voi hankkia vielä pitkään, nuori on vain hetken.
Minä alkanut seurustella 14-vuotiaana, mennyt naimisiin parikymppisenä ja saanut lapseni 24-28-vuotiaana, ja olen saanut kuulla tästä "elämättömästä nuoruudesta" kyllästymiseen asti. Ihan varmasti on jäänyt kokematta asioita joita olisin kokenut toisenlaista polkua kulkien, mutta niinhän se aina on. Kun minä sain esikoiseni syliin, siitä alkoi minun vapauteni. Kaikki muu muuttui vähemmän merkitykselliseksi, pienistä stressailut jäivät historiaan, olin ensimmäistä kertaa täysin varma ja minulla oli oikeus ja mahdollisuus tehdä juuri sitä mitä halusin. Äitiys vapautti minut suorittamisen ja oman olemassaolon oikeutuksen kierteestä ja pisti elämänarvot uusiksi, minusta tuli varma, rento ja onnellinen - vapaa.
Ajatuksia?