Äitinä on ihanaa!

Ei kulu, kun kuluu jatkuvassa toisten napojen tutkiskelussa. Oma elämä häviää.

Hieno homma!

Sääli lapsiasi, joiden tehtävä on täyttää sinun tyhjyyttäsi.

Äitinä kyllä on ihanaa 😊

Äitinä on ihanaa nyt kun lapset ovat jo sen verran isoja että heidän kanssaan voi käydä pitkiä keskusteluja vaikkapa politiikasta tai kaunokirjallisuudesta. Upeaa nähdä mihin suuntaan elämä vie nuoret ihmiset, joille on jo kehittynyt omat mielipiteet, haaveet ja tavoitteet. On kiva olla tukena ja kannustamassa, ehkä vähän jakamassa viisauttakin ja itse samalla viisastua. Pikkulapsiaikaa sen sijaan inhosin, ei voi mitään.

Eikä ole, kun täysin hirveää! Onneksi ne räkänokat eivät ole pilanneet minun tätäkin päivääni, vaan esim. kun sysytin kynttilät ikkunalle, jokainen paikallaolija (=minä) kunnioitti hetkeä sen arvolle kuuluvalla tavalla. Lapset ovat sellaisia ketään muita kunnioittamattomia apinoita, jotka eivät osaa mitään tapoja.

Vierailija kirjoitti:

Äitinä on ihanaa nyt kun lapset ovat jo sen verran isoja että heidän kanssaan voi käydä pitkiä keskusteluja vaikkapa politiikasta tai kaunokirjallisuudesta. Upeaa nähdä mihin suuntaan elämä vie nuoret ihmiset, joille on jo kehittynyt omat mielipiteet, haaveet ja tavoitteet. On kiva olla tukena ja kannustamassa, ehkä vähän jakamassa viisauttakin ja itse samalla viisastua. Pikkulapsiaikaa sen sijaan inhosin, ei voi mitään.

Mäkin inhoan, ja inhottaa edelleen, lapset 9 ja 11v. Ja kun isomman kanssa toivoisi jotain voivansa jutella ei se onnistu, koska ressukka on assipiirteinen ja puhuu omista mielikuvitusmaailmoistaan joista en itse tajua yhtään mitään. Plääh, todella raivostuttavaa. Onneksi asuvat miehen kanssa ja minä saan olla rauhassa (lähes) niin paljon kuin haluan.