Alan konkari kertoi syyn Suomen koodaripulaan

Ala on ainakin jossain määrin vinksahtanut tuon johdosta. Kuviteltiin että se koodin kirjoittaminen on joku mekaaninen suorite jonka voi kuka vaan tehdä jossain pershikistaniasssa riisipalkalla, mutta ei se sitten ihan näin ollutkaan.

Eli syy on siis, että firmat itse aiheuttivat työvoimapulansa. Ja sitten valitetaan kun ei suomesta löydy kotimaista osaamista, kun nekin jotka osaavat karkasivat muihin maihin. Ja kun joku opettelee itse, niin pistääkin sitten itse rahoiksi.

Asiaa voisi myös auttaa, jos koodarit eivät saisi 50-vuotislahjaksi kenkää jonain rutiinimenettelynä.

Ei tuo ole se oikea syy, vaan se, että suurin osa firmoista ei halua ottaa junior devaajia säätämään senioreiden paimennettavaksi. Siksi kokeneista ohjelmoijista on pysyvä pula.

Työttömiä koodareita löytyy, mutta firmat eivät halua kouluttaa osaajia niille alueille joilta puuttuu tekijitä, vaan odottavat valmiita ammattilaisia joka tehtävään löytyvän sormia napsauttamalla.

Yli nelikymppisiä varsinkaan ei haluta kouluttaa uusiin tehtäviin. Kai se koodaus on niin raskasta puuhaa, että siinä helposti välilevy luiskahtaa ja joutuu saikulle. Vain kaikkein ylin johto voi yli-inhimillisten geeniensä ansiosta kestaa ruumiillisesti kevyttä istumahommaa vaikka yli normaalin eläkeiän, elleivät lähde eläkkeelle aikaisemmin johonkin maahan, jossa eläkettä ei veroteta.

Työvoimapulan syy on aina työnantajissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole se oikea syy, vaan se, että suurin osa firmoista ei halua ottaa junior devaajia säätämään senioreiden paimennettavaksi. Siksi kokeneista ohjelmoijista on pysyvä pula.

Hmm, oma kokemus päinvastainen, oon töissä maan 2. suurimmassa it talossa. Eli otetaan lähinnä vain junioreja koska ne on halpoja ja kalliit seniorit yt:issä ulos.

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä koodareita löytyy, mutta firmat eivät halua kouluttaa osaajia niille alueille joilta puuttuu tekijitä, vaan odottavat valmiita ammattilaisia joka tehtävään löytyvän sormia napsauttamalla.

Yli nelikymppisiä varsinkaan ei haluta kouluttaa uusiin tehtäviin. Kai se koodaus on niin raskasta puuhaa, että siinä helposti välilevy luiskahtaa ja joutuu saikulle. Vain kaikkein ylin johto voi yli-inhimillisten geeniensä ansiosta kestaa ruumiillisesti kevyttä istumahommaa vaikka yli normaalin eläkeiän, elleivät lähde eläkkeelle aikaisemmin johonkin maahan, jossa eläkettä ei veroteta.

Ei tällä alalla firma ketään kouluta vaan työntekijöiden pitää itse opetella uudet tekniikat ”lennosta”, projekteja niillä jo tehdessä. Tämä nopea paineessa oppiminen tuntuu olevan jo ajatuksena hankala osalle vanhemmista.

Eli tämäkin kämmi on Jorma Ollilan käsialaa?

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole se oikea syy, vaan se, että suurin osa firmoista ei halua ottaa junior devaajia säätämään senioreiden paimennettavaksi. Siksi kokeneista ohjelmoijista on pysyvä pula.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten nämä senioripaimenet ovat syntyneet? Ja kokeneet ohjelmoijat? Voisiko mitenkään olla, että junior devaajista tulee kokeneita senioreja? Ja miten tämä tapahtuu?

...ja kesti liian kauan tajuta että roskaa halvalla suoltava Bangalorekoodari ei loppupeleissä tule yhtiölle halvemmaksi koska jonkun on rahaa vastaan korjattava sitä paskaa toimivaksi, tai usein tehtävä paskan sijaan uutta toimivaa asiallista koodia.

Olenko ainut, joka mietti hetken että aika outo nimi tollanen Alan Konkari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole se oikea syy, vaan se, että suurin osa firmoista ei halua ottaa junior devaajia säätämään senioreiden paimennettavaksi. Siksi kokeneista ohjelmoijista on pysyvä pula.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miten nämä senioripaimenet ovat syntyneet? Ja kokeneet ohjelmoijat? Voisiko mitenkään olla, että junior devaajista tulee kokeneita senioreja? Ja miten tämä tapahtuu?

Jorma Ollilan käsialaa oli tuottaa merkittävissä määrin koodareita vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen alkoi ulkoistaminen ja uusien tekijöiden oli varsin hankala päästä alalle. Silloiset juniorit on tämän päivän senioreja. Välistä jäi tavallaan yksi sukupolvi.

Ihmetyttää käyttöön otettu uusi laskutusohjelma. Käyttöliittymä on kuin 80-luvulta ja miten hitossa NYKYaikana voi joku laskun ajo järjestelmään kestää monta tuntia? En todellakaan ole kokematon ohjelman käyttäjä ja peruskoodia osaan väsätä itsekin. Lisäksi simppeleitä puutteita on paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömiä koodareita löytyy, mutta firmat eivät halua kouluttaa osaajia niille alueille joilta puuttuu tekijitä, vaan odottavat valmiita ammattilaisia joka tehtävään löytyvän sormia napsauttamalla.

Yli nelikymppisiä varsinkaan ei haluta kouluttaa uusiin tehtäviin. Kai se koodaus on niin raskasta puuhaa, että siinä helposti välilevy luiskahtaa ja joutuu saikulle. Vain kaikkein ylin johto voi yli-inhimillisten geeniensä ansiosta kestaa ruumiillisesti kevyttä istumahommaa vaikka yli normaalin eläkeiän, elleivät lähde eläkkeelle aikaisemmin johonkin maahan, jossa eläkettä ei veroteta.

Ei tällä alalla firma ketään kouluta vaan työntekijöiden pitää itse opetella uudet tekniikat ”lennosta”, projekteja niillä jo tehdessä. Tämä nopea paineessa oppiminen tuntuu olevan jo ajatuksena hankala osalle vanhemmista.

Niin, se lennosta oppiminen käy jossain vaiheessa rasittavaksi. Nuorena sitä oli vielä innostunut, perhe ei estänyt yökaudet opiskelemasta uusia asioita, nukkumisella ei ollut niin väliä. Nykyään painat yötä päivä projektia, perhe vaatii osansa ja untakin olisi hyvä saada. Projekti kun loppuu, niin uusi projekti (usein asiakkaan tiloissa) alkaa samantien uusin työkaluin ja uusin menetelmin. Perehtymiseen ei ole aikaa, koko ajan pitää olla tuottava.

Kun näin menee muutama vuosikymmen, niin jatkuva oppiminen kiireessä ilman hengähdystaukoja alkaa rasittaa. Sitä alkaa jossain vaiheessa kaipaamaan jotain muutakin kuin ketterää mukautumista aina uuteen. Ystäviäkin on hyvä olla siinä vaiheessa kun jää eläkkeelle.

Itse olen selvinnyt tuossa hullunmyllyssä eläkkeelle, vieläpä terveenä. Ala on mielenkiintoinen, mutta helpommalla olisin selvinnyt rakennus- tai konepuolella. Siellä opiskeluaikana opitut perusasiat ovat valideja koko uran ajan. Uutta ja kehitustä tapahtuu sielläkin, mutta voit rakentaa uutta osaamistasi tukevalle perustalle. ICT-alalla perusta lahoaa nopeammin kuin saat rakennettua uutta kerrosta mujun päälle. Toki koodaus on jokseenkin samaa kielestä riippumatta, mutta silti. Sitä nippelitietoa tulee vaan niin tolkuttomasti koko ajan.

Ja etenkin kun työnantajat eivät arvosta kokemusta. Aina pitää olla 100% tuottava, vaikka menetelmät, työkalut ja työskentely-ympäristö vaihtuu lennossa.

Onnea ja menestystä sinulle, säilytä ketteryytesi. Huolehdi kunnostasi ja nuku riittävästi, niin jaksat koko urasi. Huolehdi perheestäsi ja ystävistäsi, heille on käyttöä jos sattuu tulemaan kenkää tai terveys pettää.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole se oikea syy, vaan se, että suurin osa firmoista ei halua ottaa junior devaajia säätämään senioreiden paimennettavaksi. Siksi kokeneista ohjelmoijista on pysyvä pula.

Hieman ristiriidassa tuon edeltävän kommentin kanssa, että 50v koodari saa kenkää.

Silloin kun opettelin koodausta, niin opettaja sanoi, että koodia pitää aina kommentoida sinne koodilauseen loppuun. Onko tuosta luovuttu? Itse luovuin alasta kun ymmärsin, että keskitasoa paremmaksi en kehity ja vaihdoin alaa. En ole katunut.