Mitä tehdä kun en Vaan jaksa auttaa äitiäni
Olen itse kroonisesti sairas, todella uupunut ja juuri palannut sairauslomalta kokoaikatyöhöni. Sekö itsellä on kaksi lasta joten voimat menee arjesta selviytymiseen. Työkykyni on todella tärkeää taloudellisesti, yritän kaikkeni jotta töissä voisin käydä.
Mutta nyt äitini on huonokuntoinen ja sairas, hän tarvii apua kaupassakäyntiin, apteekkikäynteihin, siivoukseen jne.
Minulla on 40 min ajomatka hänen luokseen joten työpäivän jälkeen menee tuohon auttamiseen helposti 3-4 tuntia eli koko vapaa-aikani.
En vaan jaksa, eikä aikani riitä tuollaiseen... eikö hän kuuluisi jonkun avun piiriin? Eikö yhteiskunnalta saa jotain kotipalvelua tms.? Musta ei tohon vaan ole, olen niin loppu että romahdan kohta.
Kommentit (17)
Oletko kysynyt kaupungin vanhustyöpalvelusta? Apua saa kun osaa pyytää. Tai sitten ostatte palvelun yksityiseltä.
Hänellä on oikeus kotihoitoon. Hän voi sen kautta saada kaikki avut mitä tarvitsee. Katsele hänen kotikaupungin kotisivuja ja etsi vanhuspalveluiden joku yhteydeottonumero. He voi ohjata oikeiden ihmisten puheille.
Minkä ikäinen äitisi on, ja onko hänellä millainen sairaus? Kauppareissut ja apteekit pitää ehdottomasti keskittää 1-2 viikon välein tehtäviksi. Jos äitisi ei kykene suunnittelemaan näitä reissuja niin että riittää kun käyt max 1krt/vko auttamassa niin ei voi mitään. Siivouspalvelu ei myöskään parin viikon välein esim. 2-3h kerrallaan paljoa maksa, siihen löytyy useimmilla eläkeläisillä varaa, eivät vain halua ostaa ks. palvelua.
Mikäli äitisi tarvitsee apua päivittäisiin askareisiin, niin hän on oikeutettu joko kunnan palveluihin tai sitten ihan henkilökohtaiseen avustajaan. Saattaa myös saada ilmaisia taksikyytejä.
Sinun pitää itse vetää rajat, kuinka paljon voit ja haluat auttaa - ja sitten pitäytyä niissä. Et voi olla kenellekään päivittäinen apuri, sinulla on omat lapset joista olet kuitenkin lain mukaan velvollinen pitämään huolta, olemaan läsnä ja tukena. Puhumattakaan omasta jaksamisestasi.
Tottakai hän saa apua.
Et sinä ole äitisi huoltaja.
Kotihoidon piiriin. Ei omaisen tarvitse oman terveyden menettämisen rajoilla kyllä tuollaisen matkan päähän ketään hoitaa. Jos oma terveys jo kortilla ja on lapsetkin..
Lähes kaiken saa nykyään kotiinkuljetettuna, myös apteekista (verkkospteekki).
Kotisiivoojia on pilvin pimein.
Ikävä kyllä omaisen on autettava vanhustaan. Ei ne kunnan palvelut riitä. Aina on oltava paikkaansa ja hommaamaan ja pitämässä puolia.
Esimerkiksi juuri huomasin, ettei vanhuksellani ole jaettu ylimääräistä dosettia ja en usko, että huomenna (kun on itsenäisyyspäivä) on lääkkeenjako. Näin on käynyt ennenkin.
Paljon on läheiselle puuhaa, vaikka käy kunta ja yksityinen.
Jos äiti ei tahdo suotua muiden autettavaksi, ilmoita, että pitää muuttaa sinun lähelle tai sitten kotihoito.
Ja mieluiten tietysti molemmat, mutta jos äitisi oikeasti suostuisi muuttamaan, seuraavaksi sinua juoksutetaan taas, kun kerran asut lähellä. Joten, yksinkertaisinta taitaa olla suoraan vain siirtää asia kunnan murheeksi.
Soittoa tosiaan kuntaan/kaupungille vanhustyöhön. Sieltä voi joissain kunnissa saada myös listan yrittäjistä, jotka tarjoavat erilaisia tukipalveluita. Sieltä voi löytyä myös kotipalveluyrittäjiä,jotka auttavat tarvittaessa apteekki-ja kauppareissulla, siivoavat ja tekevät muita kodin töitä.
Rivien välistä on helppo lukea, että tanssit äitisi pillin mukaan.
Monet vanhemmat hyppyyttävät aikuisia lapsiaan auttamaan pitkänkin matkan päästä.
Ei pyydetä naapuria eikä lähellä asuvaa ystävää, se on muka noloa.
Mitään ammattilaista ei varsinkaan palkata, eihän nyt toki!
Rahan puute ei ole yleensä ongelma.
Ainakin me 60-70-luvulla syntyneet olemme nöyrästi palvelleet vanhempiamme oman elämän kustannuksella.
Noin tiuha juoksuttaminen on selvä merkki siitä, että äitisi ei halua päästää sinusta irti.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kroonisesti sairas, todella uupunut ja juuri palannut sairauslomalta kokoaikatyöhöni. Sekö itsellä on kaksi lasta joten voimat menee arjesta selviytymiseen. Työkykyni on todella tärkeää taloudellisesti, yritän kaikkeni jotta töissä voisin käydä.
Mutta nyt äitini on huonokuntoinen ja sairas, hän tarvii apua kaupassakäyntiin, apteekkikäynteihin, siivoukseen jne.
Minulla on 40 min ajomatka hänen luokseen joten työpäivän jälkeen menee tuohon auttamiseen helposti 3-4 tuntia eli koko vapaa-aikani.En vaan jaksa, eikä aikani riitä tuollaiseen... eikö hän kuuluisi jonkun avun piiriin? Eikö yhteiskunnalta saa jotain kotipalvelua tms.? Musta ei tohon vaan ole, olen niin loppu että romahdan kohta.
Minä ainakin tein selväksi äidilleni että nyt kodinhoito käy tai joku joka siivoo ,pesee ja käy kaupassa hän maksaa.Pesut ja lääkehoidot käy kodinhoidon kautta sinun vain pitää heihin ottaa yhteys ja siivous ja kaupassa käynti ehkä onnistuu jonkun joka sitä harjoittaa että äitisi voi anoa kodinhoidon vähennystä vuoden lopussa.
Onko mahdollista palkata/ostaa apua?
Onko paikkakunnalla esim SPR:n ystävätoimintaa? Onko ateriapalvelu käytössä? Onko jonotuspaikalla tuettuun asumiseen?
Ainakin Espoossa sanottiin, että siivous pitää tilata itse yksityiseltä ja ruuat itse netistä mistä parhaaksi katsoo. Lääkkeenjakoon tms. oli kyllä saatavilla apua. Kyllä siinä jää omaisellekin tehtävää. Ap, jos saisit jotenkin keskitettyä tuota auttamista vain 1-3 pv / vko ja loput sitten hoituisi jotain muuta kautta, vaikka joku opiskelija äidin läheltä palkattaisiin käymään tunti päivässä. Katso esim. www.care.com
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Espoossa sanottiin, että siivous pitää tilata itse yksityiseltä ja ruuat itse netistä mistä parhaaksi katsoo. Lääkkeenjakoon tms. oli kyllä saatavilla apua. Kyllä siinä jää omaisellekin tehtävää. Ap, jos saisit jotenkin keskitettyä tuota auttamista vain 1-3 pv / vko ja loput sitten hoituisi jotain muuta kautta, vaikka joku opiskelija äidin läheltä palkattaisiin käymään tunti päivässä. Katso esim. www.care.com
Niin just, että kroonisesti sairas, työssä käyvä perheellinen ihminen ajais kolmena iltana / vapaapäivänä viikossa hoitamaan äitinsä asioita. Ympäristön vaatimuksissa ei ole åäätä, ei häntää. Varmaan suosittelet jättämään vaikja työpaikan ja jäämään omaishoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Espoossa sanottiin, että siivous pitää tilata itse yksityiseltä ja ruuat itse netistä mistä parhaaksi katsoo. Lääkkeenjakoon tms. oli kyllä saatavilla apua. Kyllä siinä jää omaisellekin tehtävää. Ap, jos saisit jotenkin keskitettyä tuota auttamista vain 1-3 pv / vko ja loput sitten hoituisi jotain muuta kautta, vaikka joku opiskelija äidin läheltä palkattaisiin käymään tunti päivässä. Katso esim. www.care.com
Niin just, että kroonisesti sairas, työssä käyvä perheellinen ihminen ajais kolmena iltana / vapaapäivänä viikossa hoitamaan äitinsä asioita. Ympäristön vaatimuksissa ei ole åäätä, ei häntää. Varmaan suosittelet jättämään vaikja työpaikan ja jäämään omaishoitajaksi.
Ymmärsit ehkä jotenkin väärin. Toki ei tarvitse eikä edes voikaan, jos itse romahtaa ja tietysti olisi hyvä pysähtyä jo sitä ennen. Mutta jotenkin se muu apu pitää saada organisoitua paikalle. Kunnan systeemit on niin ja näin, mutta kai niilläkin ainakin jonkin aikaa pysyy hengissä.
Mun isän luona käy kotihoito ja ne ainakin tekee kerran viikossa kauppatilauksen.
Vaikea sanoa, mutta ei ole sinun murheesi. Ellei äitisi ole joku vajaavaltainen muistisairas.