Töihin meno ahdistaa.
Töissä ei sinänsä ole mitään vikana mutta se on vain niin epäinspiroiva ympäristö. Siis sellainen betoniseinäinen harmaa organisaatio. Siellä elää jotenkin niin eri todellisuudessa kuin itse kotona. Haluaisin jäädä tänne kotiin omaan maailmaani jossa viihdyn. Tuntuu että kun pitää mennä toiseen ympäristöön, olen haavoittuvaisempi. Kotioloissa saan lämpimiä ajatuksia jotka auttaa elämässä eteen päin. Nämä ajatukset eivät enää auta töissä, kun on niin eri ympäristö. Kuitenkin että elämä menee työn osalta eteenpäin, on tuolla käytännössä pakko käydä jonkin aikaa. Ehkä vielä huonompi vaihtoehto olisi jäädä nyt kokonaan paikoilleen. Tuntuu vain vaikealta hyvästellä nämä kodin hyvät energiat ja siirtyä taas kylmään oikeaan maailmaan.
Kommentit (11)
Osaako kukaan auttaa, miten tästä nyt saisi edes mielen tasaiseksi, jos ei hyvälle tuulelle. Niin että ei olisi koko päivää haikeana ja surkeana.
Pyydä lisää töitä niin et ehdi sääliä itseäsi liikaa.
Ota vuorotteluvapaata tai pällilomaa elikkäs saikkua.
Kotonaolo on hienoa ja voimaannuttavaa aikaa
Kaukana kavala maailma., tekopirteät työkaverit, mulkut pomot.
Suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Ota vuorotteluvapaata tai pällilomaa elikkäs saikkua.
Kotonaolo on hienoa ja voimaannuttavaa aikaa
Kaukana kavala maailma., tekopirteät työkaverit, mulkut pomot.
Suosittelen
Ja työpaikanko pitäisi vielä tällaiselle tapaukselle maksaa palkkaa siltä ajalta?!
Ap etkö käsitä ettei siellä töissä aina kivaa voi olla? Ihme pumpulissa kasvaneita nykyään..
Töissä ei aina oo kivaa. Onko etätyömahdollisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Töissä ei aina oo kivaa. Onko etätyömahdollisuutta?
On aina välillä, mutta en halua edes hyödyntää sitä kauhean usein. Sittenhän se työmaailma vasta iskeekin kotioloihin. Etätöitä tehdessä on niitä töitä tietysti tehtävä ihan samalla tahdilla. Ei se minulle mikään mahdottomuus ole, mutta sama on sitten mennä ihan työpaikalle tekemään.
Tää oli oudoin teksti mitä olen pitkään aikaan lukenut. On hienoa ja ihmeellistä, miten erillään realiteeteista ja muusta maailmasta piittaamatta elät. Thumbs up.
Tuntuu että on vaikea jaksaa edes yhtä päivää. Ainoa lohduttava asia on se että illalla pääsee takaisin kotiin. Nämä kaksi maailmaa ovat nyt menneet ristiriitaan. En saanut yöllä nukuttua kun tiesin että nyt aamulla on pian lähdettävä. Halusin yöllä ehkä alitajuntaisesti edes hetken olla vielä omassa haavetodellisuudessani, mutta eihän siitä mitään tullut kun jännitti nukahtamista.