Lotta Åman näki omin silmin, millainen teinien ihannoima Etelä-Korea todellisuudessa on – ”Nuorilla ei ole elämää”
ENSIN on köyhästä perheestä oleva tyttö, joka opiskelee todella ahkerasti. Sitten hän rakastuu johonkin tosi rikkaaseen mieheen, jonka äiti on tietysti heidän suhdettaan vastaan.
Mies varaa ravintolat ja karusellit tyhjiksi vain heitä kahta varten. Tyttö ei tykkää pojasta aluksi, mutta sitten he rakastuvat toisiinsa.
Näin kulkee perusjuoni elokuvissa, jollaisia Järvenpäässä varttunut Lotta Åman katseli teini-ikäisenä.
”Tuollaisia eteläkorealaiset elokuvat ovat. Niissä on kalliita autoja ja romantiikkaa”, Åman sanoo.
Elokuvien pariin Åman päätyi korealaisen pop-musiikin kautta. Useat eteläkorealaiset laulajat ovat myös näyttelijöitä, joten hän alkoi katsella elokuvia ja draamasarjoja. Niiden kautta taas korealainen kulttuuri alkoi kiinnostaa yhä enemmän.
KOREAN kieli kuulosti Åmanista kivalta, joten hän päätti alkaa opiskella sitä.
”Teini-ikäisen tytön fanitusenergialla saa ihmeitä aikaan. Opin kielen melko nopeasti. Halusin pystyä kommunikoimaan lempi-idolini kanssa”, Åman kertoo.
”En silloin ajatellut, että käyttäisin kieltä työelämässä. Korean kielen opiskeleminen oli kuitenkin fiksuin teko, minkä lukiolaisena tein.”
Kielen kautta avautui mahdollisuus päästä kulissien taakse, nähdä millainen Etelä-Korea todellisuudessa on. Sillä sitä elokuvat Åmanin mukaan todella ovat: kulissia.
”Suomessa tehdään elokuvia nimenomaan ongelmista. Etelä-Koreassa elokuvat taas kertovat siitä ihanasta maailmasta, jonka kaikki haluavat. Niissä näytetään vain positiivinen puoli maasta, kuten teknologinen kehitys ja taloudellinen menestys”, Åman sanoo.
Elektroniikkajätti Samsungin ja automerkkien Kian ja Hyundain menestyksen sekä nopeasti nousseen bruttokansantuotteen taakse kätkeytyy paljon sellaista, mitä ei haluta maailmalle näyttää.
https://www.hs.fi/paikalliset/jarvenpaa/art-2000005915198.html
Kommentit (18)
”Etelä-Koreassa matematiikkaa opiskellaan paljon pidemmälle kuin Suomessa lukion pitkässä matematiikassa. Taso jolla opiskelijat olivat, oli ihan toinen kuin minulla”, Åman kertoo.
ONNEKSI professori osasi ottaa asian huomioon, ja Åman sai paljon ohjausta opinnoissa. Pian opiskelu alkoikin sujua, jopa paremmin kuin Suomessa koskaan.
Palkat eivät maassa päätä huimaa, mutta suomalaisen opiskelijan näkökulmasta siinä on se etu, etteivät opintotuen tulorajat pauku kovin helposti.
”Ulkomaalaisena on kiva olla Etelä-Koreassa. Minulla on aina ulkomaalaisetu. Minulle annetaan anteeksi, jos teen asioita eri tavalla kuin odotetaan”, Åman sanoo.
”Ajatus siitä, että syntyisi eteläkorealaiseksi naiseksi on kuitenkin kamala.”
NIIN, kaikki ei Etelä-Koreassa tosiaan ole niin kuin elokuvissa. Nopeuden ja helppouden kääntöpuolena on Åmanin mukaan erittäin kova ja kilpailullinen yhteiskunta. Töitä tehdään paljon, ja työ toivotunlaisen työuran saavuttamiseksi alkaa jo kouluvuosina.
”Vastaus kysymykseen siitä, millaista elämää nuoret viettävät, on yksinkertainen: Heillä ei ole elämää. Heillä ei ole aikaa olla nuoria”, Åman sanoo.
Suomessa valmennuskursseille mennään yliopistoon pyrittäessä, jos silloinkaan. Etelä-Koreassa tähtäin on lukion päättökokeissa, koska ne ratkaisevat, mihin yliopistoon pääsee. Viimeistään lukiossa päivät venyvät helposti kellon ympäri.
”Kahdeksan tunnin koulupäivän jälkeen menet ensin yksityiskouluun opiskelemaan englantia, sitten matematiikkaa ja ehkä vielä jotakin muuta ainetta”, Åman kertoo.
ETELÄKOREALAISISSA elokuvissa naiset ja miehet näyttäytyvät jossakin määrin tasa-arvoisina. Todellisuus on kuitenkin toinen. Lapsen hankkiminen tarkoittaa naisille käytännössä usein hyvästien heittämistä työuralle.
”Jos tulet raskaaksi, työsopimusta ei välttämättä uusita. Lisäksi lapsen hoidon järjestäminen on niin kallista, että monesti kotiin jääminen on ainoa vaihtoehto”, Åman sanoo.
”Jos on 25 vuotta taistellut, että pääsee kiinni työelämään, lapsen hankkiminen ei ehkä ole kovin houkutteleva vaihtoehto.”
Tästä johtuen maan syntyvyys onkin pitkään ollut laskussa. Myöskään avioliittoa ei pidetä kovin houkuttelevana vaihtoehtona.
Perinteiset sukupuoliroolit elävät maassa kuitenkin hyvin vahvoina.
”Naisen täytyy käyttäytyä tietyllä tavalla, sillä lailla tyttömäisesti. Jos et putoa juuri siihen koloon, on elämäsi vaikeaa”, Åman sanoo.
Etelä-korealaiset naiset on kyllä tyttömäisiä ja sexyjä. Noita näkee thaimaassakin isoissa porukoissa
Mä olen seurustellut korealaisen kanssa. Kokemukseni mukaan naiset on tosi mukavia ja mahtavia tyyppejä, mutta miehissä on paljon sellaista ylimielisyyttä ja moni on jotenkin hemmotellun oloinen. Arvostelevat muiden ulkonäköä tosi rankasti ja törkeästikin. Saattavat yhtäkkiä ruveta ruotimaan jonkun vaatteita, painoa, hiuksia jne. (Mä olin heistä "maalaisjuntti" tai jotain sinnepäin vaatteiden perusteella.)
Tutustuin vaihto-oppilasporukkaan ja heistä vain harvalla oli mitään kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan tai halua elää maassa maan tavalla. Moni osasi englantia todella huonosti.
Bileissä myös joku vieras aina nakitettiin siivoamaan muiden jälkiä, mikä tuntui tosi oudolta. Heillä on myös jännä käsitys sovituista ajoista kiinnipitämisestä...
Hyvää ruokaa kyllä osaavat tehdä.
En tiennyt, että teinit ihannoivat Etelä-Koreaa. Näin sitä tätiytyy ja ei tiedä nykynuorten maailmasta mitään. Oivoi.
Täh? Kuka muka luulee etelä-korealaisten elävän jotain unelmaelämää...
Vierailija kirjoitti:
Mä olen seurustellut korealaisen kanssa. Kokemukseni mukaan naiset on tosi mukavia ja mahtavia tyyppejä, mutta miehissä on paljon sellaista ylimielisyyttä ja moni on jotenkin hemmotellun oloinen. Arvostelevat muiden ulkonäköä tosi rankasti ja törkeästikin. Saattavat yhtäkkiä ruveta ruotimaan jonkun vaatteita, painoa, hiuksia jne. (Mä olin heistä "maalaisjuntti" tai jotain sinnepäin vaatteiden perusteella.)
Tutustuin vaihto-oppilasporukkaan ja heistä vain harvalla oli mitään kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan tai halua elää maassa maan tavalla. Moni osasi englantia todella huonosti.
Bileissä myös joku vieras aina nakitettiin siivoamaan muiden jälkiä, mikä tuntui tosi oudolta. Heillä on myös jännä käsitys sovituista ajoista kiinnipitämisestä...
Hyvää ruokaa kyllä osaavat tehdä.
Ei olisi yhtään yllättävää, että etelä-korealaisessa perheessä pojat olisivat usein hemmoteltuja. Kuten monissa muissakin korkean elintason aasialaisissa yhteiskunnissa, sielläkin on alhainen syntyvyys ja usein toivotaan sukuun poikaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt, että teinit ihannoivat Etelä-Koreaa. Näin sitä tätiytyy ja ei tiedä nykynuorten maailmasta mitään. Oivoi.
Olen 19v enkä tiennyt minäkään. Pieni vähemmistö kuuntelee kpoppia ja muuta sellaista, mutta niin se kai menee, jokaista maata/tyyliä kohtaan.
Tiesin tuon jo silloin kun vasta aloin kuunnella kpopia. Ei ole mielestäni mikään salaisuus.
Missä maassa elämä nyt olisi kuin elokuvaa? Hyviä ja huonoja puolia on joka paikassa, eihän Suomikaan ole sellainen lintukoto mitä voisi luulla kaikenlaisten listausten perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen seurustellut korealaisen kanssa. Kokemukseni mukaan naiset on tosi mukavia ja mahtavia tyyppejä, mutta miehissä on paljon sellaista ylimielisyyttä ja moni on jotenkin hemmotellun oloinen. Arvostelevat muiden ulkonäköä tosi rankasti ja törkeästikin. Saattavat yhtäkkiä ruveta ruotimaan jonkun vaatteita, painoa, hiuksia jne. (Mä olin heistä "maalaisjuntti" tai jotain sinnepäin vaatteiden perusteella.)
Uskon tämänkin ja tiedän noista että noita juntteja on, mutta on myös paljon korealaisia joiden mielestä suunnilleen kaikki eurooppalaiset on kauniita ja vaikkei olisi omassa maassaan kaunis, siellä voidaan ajatella että on kivaa kun on erinäköinen kun korealaiset.
Oikeastaan sama joka puolella, Suomessa myös.
Korealaiset draamat on suurimmaksi osaksi hirveetä huttua. Netflixissä saisi olla enemmän 2000-luvun alun japanilaisia komediasarjoja. Esim. Gokusen ❤
Eii ole vielä korealaisten tekemää ennätystää orgioiissa. Sitä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Eii ole vielä korealaisten tekemää ennätystää orgioiissa. Sitä odotellessa.
Pornolefffa kauaa säily alelaarisssa
Vierailija kirjoitti:
Korealaiset draamat on suurimmaksi osaksi hirveetä huttua. Netflixissä saisi olla enemmän 2000-luvun alun japanilaisia komediasarjoja. Esim. Gokusen ❤
En ole katsonut kuin yhtä muutaman jakson. Olisin enemmänkin katsonut, mutta ainakaan silloin kymmenisen vuotta ei löytynyt enempää tekstitettynä.
Eräs korealainen nainen sanoi, että oikeastaan joka sarjassa pointtina on lopulta romantiikka, vaikka siinä olisi muutakin. Siinäpä syy miksi en katso, en välitä tippaakaan romanttisista sarjoista vaikka olisi minkälainen oppa näyttelijänä.
K-pop on ihmisoikeusrikos. Suomessakin uutisoitiin näistä, ettei heille makseta palkkaa, pidetään nälässä jne. ovat orjatyössä.
”Suomessa tehdään elokuvia nimenomaan ongelmista. Etelä-Koreassa elokuvat taas kertovat siitä ihanasta maailmasta, jonka kaikki haluavat. Niissä näytetään vain positiivinen puoli maasta, kuten teknologinen kehitys ja taloudellinen menestys”, Åman sanoo.
Elektroniikkajätti Samsungin ja automerkkien Kian ja Hyundain menestyksen sekä nopeasti nousseen bruttokansantuotteen taakse kätkeytyy paljon sellaista, mitä ei haluta maailmalle näyttää.