Jos et kuulu kassaan, maksat tyhjästä – Uusi raportti esittää ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille

Suomen Yrittäjien mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi siirtää Kelan hoteisiin.

LYHYELLÄ aikavälillä Suomessa tulisi laajentaa nykyistä peruspäivärahaa ansiosidonnaiseksi, tuore selvitys esittää.

Tällä tavoin voitaisiin säilyttää nykyisen kassajärjestelmän pääpiirteet ennallaan, mutta samalla ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettaisiin kaikille työttömille. Samalla peruspäivärahaa pienennettäisiin 5,5 prosenttia.

Pidemmän päälle työttömyyskassojen määrää tulisi raportin mukaan vähentää noin viiteen tai siirtyä Kelan hoitamaan keskitettyyn järjestelmään.

Keskuskauppakamarin ekonomisti Mauri Kotamäen tekemä selvitys julkaistaan perjantaina, mutta HS sai sen haltuunsa etukäteen. Selvityksessä lähtökohdaksi on otettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille palkansaajille.
Nykyään vain vapaaehtoisesti työttömyyskassan jäseneksi liittyneet henkilöt ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kassoihin kuulumattomilla henkilöillä ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan, mutta he osallistuvat työttömyysturva­järjestelmän rahoittamiseen, selvityksessä katsotaan.

SELVITYKSESSÄ esitetään kolme vaihtoehtoa, joiden avulla ansiosidonnainen työttömyysturva voitaisiin laajentaa kaikille työttömille.

Ensimmäinen vaihtoehto koostuisi peruspäivärahan muuttamisesta ansiosidonnaiseksi ja samalla pienentämisestä.

Toisessa vaihtoehdossa tehtäisiin työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista samalla tavoin kuin vaikka liikennevakuutuksesta tai yrittäjien eläkevakuutuksesta.

Kolmannessa vaihtoehdossa työttömyysturvan hallinnointi siirrettäisiin keskitetysti yhteen laitokseen, kuten Kelaan. Samalla peruspäiväraha etuutena lopetettaisiin ja siirryttäisiin kohti yhden luukun periaatetta.

Kaikki kolme uudistusvaihtoehtoa kaikki kasvattaisivat julkisen talouden menoja. Peruspäivärahan muuttaminen ansiosidonnaiseksi kasvattaisi menoja noin 250 miljoonalla eurolla. Pakollisen kassajäsenyyden vaikutus nostaisi menoja puolestaan noin 280 miljoonalla eurolla, sillä nykyään peruspäivärahalla olevat henkilöt siirtyisivät ansiosidonnaisen piiriin. Samalla hallinnolliset kustannukset kasvaisivat.
Kelaan keskittäminen olisi vaihtoehdoista halvin, sillä hallinnolliset menot pienenisivät. Selvityksen mukaan tällainen uudistus lisäisi julkisen talouden menoja 138 miljoonalla eurolla.

UUDISTUKSEN voisi rahoittaa joko työttömyys­turvamenoja vähentämällä tai veroastetta kasvattamalla. Veroasteen kasvaminen tarkoittaisi käytännössä työttömyysvakuutusmaksun nostoa tai valtion osuuden nostamista työttömyyskassojen rahoituksessa.

Työllisyyttä alentava vaikutus asettuisi raportin mukaan pidemmällä aikavälillä todennäköisesti ”johonkin nollan ja 10 000:n välimaastoon” kaikissa vaihtoehdoissa.

Jos uudistuksen rahoituspohjaksi otettaisiin työttömyysvakuutusmaksun kiristäminen, kasvaisi rakenteellinen työttömyys ”karkeasti arvioiden” 10 000 henkilötyövuodella.

Sen sijaan uudistuksen rahoittaminen työttömyysturvamenoista nipistämällä jättäisi työllisyysvaikutukset vähäisiksi. Silloin uudistus olisi ”tulonsiirto työttömiltä työttömille”, kun työttömien välinen tasa-arvo paranisi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005915507.html