Ahdistaako ketään muuta itselleen ostaminen?
Mulla on siis jo useamman vuoden ollut ongelmana että en pysty ostamaan itselleni mitään vaikka kyse olisi asiasta jota tarvitsen. Viimeksi kolme vuotta sitten kun päivitin puhelimen sain paniikkikohtauksen ja se onkin viimeinen iso ostos jonka olen tehnyt, noin 250€. Pärjään kyllä 20€ ostosten kanssa, mutta kun tulee kyse talvikengistä tai takista alkaa tuskanhiki valumaan ja en saa ostopäätöstä tehtyä.
Jotenkin olen alkanut hahmottamaan että pelkään tekeväni väärän valinnan. Että laitan paljon rahaa hukkaan jos valitsen väärin. Ja kyllähän minä vielä pärjään näiden 7 vuotta vanhojen kenkien kanssa joiden kärjet irvistää ja takkikin näyttää enemmän kangas- kuin villakangastakilta tässä kohtaa elinkaarta.
Minulle ei ole ongelma käyttää rahaa mieheen ja perheeseeni. Itselleni on vain vaikea oikeuttaa minkään ostamista. Pahinta on jos on paljon valinnanvaraa. Tiedän että ongelma juontaa siihen kun 5 vuotta sitten elätin miehen ja minut osa-aika töilläni kun mies putosi tukien ulkopuolelle yllättäen. Jouduimme silloin velkoihin joka oli vain 1000€ mutta se säikäytti minut pahasti. Teen edelleen osa-aika töitä, mutta mieheni pääsi tukien piiriin jo 3 vuotta sitten ja olen onnistunut säästämäänkin jo 5000€. Olisi kiva voida ostaa uudet talvikengät, takki ja puhelin, mutta ahdistus alkaa kuristamaan kurkkua heti kun mietin edes asiaa... mikä avuksi?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Jostain mielenterveyden häiriöstähän tuo kertoo, mutta tuskin siihen yhteiskunnalta terapaa saa. Yritä vaan tsempata itseäsi.
Niin, jotain sellaista olen itsekin miettinyt... Pitäisi varmaan olla vähän vakavammat ongelmat että saisi julkiselta apua. Harmittaa vaan ihan kamalasti kun olen säästänyt rahaa ja pärjäämme pienillä tuloillamme ihan tarpeeksi mukavasti, enkä vieläkään osaa käyttää rahaa itseeni. Edes niihin tarpeellisiin juttuihin. Täytyy vaan koittaa tsempata. Kiitos vastauksestasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain mielenterveyden häiriöstähän tuo kertoo, mutta tuskin siihen yhteiskunnalta terapaa saa. Yritä vaan tsempata itseäsi.
Niin, jotain sellaista olen itsekin miettinyt... Pitäisi varmaan olla vähän vakavammat ongelmat että saisi julkiselta apua. Harmittaa vaan ihan kamalasti kun olen säästänyt rahaa ja pärjäämme pienillä tuloillamme ihan tarpeeksi mukavasti, enkä vieläkään osaa käyttää rahaa itseeni. Edes niihin tarpeellisiin juttuihin. Täytyy vaan koittaa tsempata. Kiitos vastauksestasi!
Mieti tarkkaan etukäteen, mitä haluat. Sitten käyt tarpeeksi monessa kaupassa etsimässä ja vertailemassa tuotteita. Sen luulisi vähentävän pelkoa väärän tuotteen ostamisesta. Niin ainakin itse aina teen.
Minulla on myös välillä vaikeuksia ostaa itselleni mitään kallista, etenkin kenkiä. Helposti kengät paljastuvat myöhemmin huonoksi valinnaksi = rahaa meni hukkaan. Minulla ei ole ollut vuosiin oikeasti kunnollisia talvikenkiä. Viimeksi ostamani kengät paljastuivatkin käytössä liian liukkaiksi. Ostin sitten pohjiin sellaiset jutut, joiden pitäisi estää liukastumista, mutta ne ei auta oikein mitään. Siinäkin meni hukkaan lisää rahaa.
Sitä aikaisemmissa uusissa kengissä taas oli liian korkea korko, noin sentti. Ajattelin liikkeessä, että ne on ihan normit, mutta oikeassa käytössä tajusin, että minulle vähäkin korko on liikaa.
Joo just tänään mietin että kaikki talvitakit on joko liian suuria tai liian pieniä (jojolaihduttajan ongelma), ja ei oikein varaa ostaa uutta. Sitten tajusin että ostin just yli satasella kirjoja lapselle, olisihan nekin rahat halutessaan voinut käyttää hyvää talvitakkiin ja ostaa lapselle vain yksi kirja...
Ei ole tuollaista ongelmaa, itsehän mä töissä käyn ja tienaan rahaa, eikä lapseltakaan mitään puutu. Mies pärjää omalla palkallaan.
Just vaihdoin autoa vaikka vanhakin oli ihan ok. Jospa joku pienituloisempi perhe löytää siitä kulkupelin itselleen.
Sellaista se köyhyys psyykelle teettää. Virhevalintoihin ei ollut varaa, etkä vieläkään uskalla luottaa, että voit ottaa riskin (!) ostamalla kengät. Mielenterveysongelma, mutta ei kovin vaarallinen. Itse pyrin välttämään tuota ongelmaa esim. ostamalla jotain luottomerkkiä, vaikka aina nekään eivät ole tismalleen samanlaisia esim. kengänkoon suhteen. En nyt suoranaisesti paniikkikohtauksia saa, mutta ostopäätöstä on todella vaikea tehdä ja kaiken hankkimiseen menee aikaa. Auttaisiko, jos ostaisit isomman määrän hankintoja kerralla? Samoilla ahdistuksilla, ja sitten luultavasti edes osa ostoksista olisi hyviä eikä yhden virheen merkitys korostuisi niin paljon.
Täytyy hyväksyä se, että välillä tekee virheitä. Aina ne ostokset vaan ei ole täydellisiä.
Kun on ollut tiukilla pitkään, alkaa ajatella kuvaamallasi tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se köyhyys psyykelle teettää. Virhevalintoihin ei ollut varaa, etkä vieläkään uskalla luottaa, että voit ottaa riskin (!) ostamalla kengät. Mielenterveysongelma, mutta ei kovin vaarallinen. Itse pyrin välttämään tuota ongelmaa esim. ostamalla jotain luottomerkkiä, vaikka aina nekään eivät ole tismalleen samanlaisia esim. kengänkoon suhteen. En nyt suoranaisesti paniikkikohtauksia saa, mutta ostopäätöstä on todella vaikea tehdä ja kaiken hankkimiseen menee aikaa. Auttaisiko, jos ostaisit isomman määrän hankintoja kerralla? Samoilla ahdistuksilla, ja sitten luultavasti edes osa ostoksista olisi hyviä eikä yhden virheen merkitys korostuisi niin paljon.
Kiitos ehdotuksesta, ehkä koitan jos saisin kerralla ostettua kaiken. Otan vaikka miehen tai ystävän mukaan henkiseksi tueksi että pysyn päätöksessä. Toivottavasti tämä joskus vielä helpottaisi ja voisi elää ihan normaalisti.
Ongelma on varmaan siinä että nykyvaatteet ja -kengät on usein sekundaa. Maksat paljon mutta et saakaan rahalle vastinetta. Toista se oli joskus kasarilla, kun talvitakki kesti monta vuotta, kengät myös. Onneksi kirpparilta voi tehdä löytöjä, nykyinen villakangastakkini maksoi 9 euroa. Kengät on kyllä vaikeampi juttu, ei niitä viitsi ostaa käytettynä.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy hyväksyä se, että välillä tekee virheitä. Aina ne ostokset vaan ei ole täydellisiä.
Kun on ollut tiukilla pitkään, alkaa ajatella kuvaamallasi tavalla.
Sehän se, pitää varmaan yrittää aktiivisemmin päästä eroon näistä ajatuksista. Kiitos viestistäsi!
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on varmaan siinä että nykyvaatteet ja -kengät on usein sekundaa. Maksat paljon mutta et saakaan rahalle vastinetta. Toista se oli joskus kasarilla, kun talvitakki kesti monta vuotta, kengät myös. Onneksi kirpparilta voi tehdä löytöjä, nykyinen villakangastakkini maksoi 9 euroa. Kengät on kyllä vaikeampi juttu, ei niitä viitsi ostaa käytettynä.
Sekin myös ahdistaa, että jos tuote ei kestäkään vaikka on maksanut siitä paljon. Ostanut "laatua" joka hajoaa vuoden päästä. Kengät on aina se isoin harmin aihe, en itsekään tykkää ostaa niitä käytettynä.
2 päivän tupakkalakko. Ei ahdista palkita itseään nachovuoalla ja kaljalla.
Vähimmällä harmilla pääsee kun ostaa keskihintaista.
On hyvin epätodennäköistä, että kalliin tuotteen lisähinta johtuisi pelkästään paremmasta laadusta (ja välillä se ei johdu siitä ollenkaan).
Vierailija kirjoitti:
Vähimmällä harmilla pääsee kun ostaa keskihintaista.
On hyvin epätodennäköistä, että kalliin tuotteen lisähinta johtuisi pelkästään paremmasta laadusta (ja välillä se ei johdu siitä ollenkaan).
Alesta ostaminen ajaa saman asian. Parempilaatuisen tuotteen kuten hyvien kenkien, jos saa vaikka 60% alessa, onhan se vikatikin pelko pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se köyhyys psyykelle teettää. Virhevalintoihin ei ollut varaa, etkä vieläkään uskalla luottaa, että voit ottaa riskin (!) ostamalla kengät. Mielenterveysongelma, mutta ei kovin vaarallinen. Itse pyrin välttämään tuota ongelmaa esim. ostamalla jotain luottomerkkiä, vaikka aina nekään eivät ole tismalleen samanlaisia esim. kengänkoon suhteen. En nyt suoranaisesti paniikkikohtauksia saa, mutta ostopäätöstä on todella vaikea tehdä ja kaiken hankkimiseen menee aikaa. Auttaisiko, jos ostaisit isomman määrän hankintoja kerralla? Samoilla ahdistuksilla, ja sitten luultavasti edes osa ostoksista olisi hyviä eikä yhden virheen merkitys korostuisi niin paljon.
Miksi ei voi säästää hieman puskuriksi, ettei väärä valinta aiheuta yhtäkkistä muutosta elintasoon? Ei tämä elämä niin vaikeaa ole pienituloisena, itse koen tämän palkitsevaksi kun adioiden eteen tehdään töitä.
Omillaan kun ostaa niin ei tule huonoa omaatuntoa.
Auttaisiko, jos ottaisit ystäväsi mukaan ja lähtisitte yhdessä viettämään shoppailupäivää? Aluksi kiertelisitte monessa kaupassa rauhassa sovittelemassa, sitten kävisitte kahvilla / syömässä. Tämän tauon jälkeen todennäköisesti yksi sovittamistasi takeista / kengistä palaa mieleesi parhaana vaihtoehtona. Sitten vain hakemaan ostos.
Sovittaessasi käytä myös myyjien ammattitaitoa hyväksesi Älä kieltäydy avusta, vaan kerro rohkeasti, mitä tarvitset. Soviteltuasi kiitä avusta ja kerro jatkavasi vielä kierrosta, mutta palaavasi mahdollisesti takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko, jos ottaisit ystäväsi mukaan ja lähtisitte yhdessä viettämään shoppailupäivää? Aluksi kiertelisitte monessa kaupassa rauhassa sovittelemassa, sitten kävisitte kahvilla / syömässä. Tämän tauon jälkeen todennäköisesti yksi sovittamistasi takeista / kengistä palaa mieleesi parhaana vaihtoehtona. Sitten vain hakemaan ostos.
Sovittaessasi käytä myös myyjien ammattitaitoa hyväksesi Älä kieltäydy avusta, vaan kerro rohkeasti, mitä tarvitset. Soviteltuasi kiitä avusta ja kerro jatkavasi vielä kierrosta, mutta palaavasi mahdollisesti takaisin.
Kiitos vastauksestasi, taidan tehdä juurikin näin 😊 Kiitos kaikille muillekin vastanneille. Köyhyys on jäänyt mieleen kummittelemaan, mutta ehkä siitä vielä pääsee eroon.
Jostain mielenterveyden häiriöstähän tuo kertoo, mutta tuskin siihen yhteiskunnalta terapaa saa. Yritä vaan tsempata itseäsi.