Lue keskustelun säännöt.
Lohduttakaa surkeaa odottajaa!
11.01.2008 |
Rv 38+6 menossa, supistellut jo viikon, viimeiset pari päivää kipeästi. Kävin eilen pitkällä lenkillä, tuli tosi hyvä olo ja supparitkin otti vauhtia, olin tosi toiveikas sen suhteen että pian pääsen synnyttämään. Ja kissan viikset! Tässä sitä ollaan edelleen, välillä supistaa ja välillä ei. Nyt on taas sellainen olo että tää ei tästä synny ikinä... Eihän sen vielä tarviskaan syntyä, eihän aikakaan ole vielä. Jotenkin on vaan ollut niin kovasti jo tuloillaan.
Lohduttakaa mua vähän, vaikka piristävillä tarinoilla siitä miten se synnytys äkkiä käynnistyikin... ilmakin on ihan kamala enkä pääse lenkillekkään kun aikaisintaan joskus myöhään illalla.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
supistukset kuitenkin parin tunnin päästä lakkasivat ja lopulta illalla kahdeksan aikaan tehtiin hätäsektio... Ei ehkä ihan liittynyt aiheeseen mutta tässä tarina esikoiseni syntymästä. :)