Hyvä, kun nykyään on paljon keskustelua isoista ikäeroista suhteissa.

On hyvin ymmärrettävää, että ihmisillä on eri mieltymyksiä ja joku oikeasti tykkää itsestään vanhemmasta tai nuoremmasta, mutta näitä keskusteluja lukiessa paljastuu kyllä aika selkeästi sellainen seikka, että naisia halveksitaan vanhenemisesta, että he suopuisivat isompiin ikäeroihin suhteissa. Suhteissa, joiden motiivina näyttäisi olevan pelkästään vain miehen ego.
Olen kuullut naisten puhuvan valinnastaan kelpuuttaa se hurjasti vanhempi puoliso näin:

-Eipä tarvitse enää välittää omasta vanhenemisestaan tai ulkonäöstään, kun mies on vanhempi.
-Eipä tarvitse enää harrastaa seksiä.
-Ei lähde enää muiden naisten matkaan.
-Perintöä odotellessa.
-Vanha mies oli niin otettu minusta, niin päätin lähteä suhteeseen. No mutta kuinkas ne omat tuntemukset?

Miksi naiset ovat vieläkin tuollaisia? Nainen ovat useimmiten parhaimmillaan hiukan vanhempana, täysin toimivia, halukkaita ja usein myös kauniita. Miksi jotkut naiset luovuttavat ja ampuvat ikään kuin itseään jalkaan vapaaehtoisesti?

Olisi kiva kuulla naisten itsensä kertomina.

Harvoin naiset kertovat julkisesti siitä elämästä mitä se sitten oikeasti on, kun ne omat vanhemmat vanhenevat siinä oman puolison kanssa samaa tahtia. Niistäkin olen kuullut raakaversioita ja ymmärrän toisaalta miksi niistä ei haluta puhuakkaan.
Siinä painaa samat asiat, kun muissakin kehnoissa valinnoissa, häpeä.

Miksi tästä asiasta ei voisi keskustella näinkin, kun miehetkin saavat täällä kirjoittaa niin selvästi oman kantansa?