Reaaliaineiden kirjoissa ei ole vastauksia
Että ärsyttää. Yritetään alakouluikäisen pojan kanssa tehdä esim. hissan, yltin tms. läksyjä. Kirjan kappaleissa on kysymyksiä, mutta ei vastauksia. Ihan varmasti. Esim. Nyt kysytään mitä faarao tarkoittaa. Kappale (uusi jakso alkaa) kertoo faaraoista, mutta vahingossakaan siinä ei kerrota mitä faaraot ovat. Googlea ei saa käyttää. Tuntuu typerältä sanoa vastaus suoraan. Sama muissa kirjoissa. Kauheasti on tarinoita ja muuta "mielenkiintoista", mutta niitä perusasioita ei kerrota. Kaipaan tietoruutuja ja avainsanoja. Isoveljen kouluaikaan kirjoissa oli niitä. Nyt tärkeimmät asiat kirjoitetaan vain läksyissä vihkoon miten sattuu (miten äiti sen kertoo).
Onko kaikki nykykoulukirjat näin typeriä?
Kommentit (22)
Kaikkea on pyritty helpottamaan niin paljon, että siitä on oikeasti tullut vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on opettaa lapsi tuottamaan omia lauseita kirjan kopioinnin sijaan. Osaisit varmaan vastata ihan hyvin jos miettisit mitä vastaisit 90v isoäidille, joka kysyy: Mikä on faarao.
Eikö se tavoite ole, että lapsi oppii lukemalla kirjasta mikä se faarao on? Siis tavoite kai on, että lapsi pystyy itsenäisesti tekemään läksyt.
Jos kappale kertoo faaraoista, niin kai siinä kuvaillaan mitä faarao tekee tms? Sitähän se faarao on. Tarkoitus on varmasti omaksua laajemmassa määrin tietoa sen faaraon ympärille, eikä opetella vaan haukionkala -tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on opettaa lapsi tuottamaan omia lauseita kirjan kopioinnin sijaan. Osaisit varmaan vastata ihan hyvin jos miettisit mitä vastaisit 90v isoäidille, joka kysyy: Mikä on faarao.
Et tainnut ihan ymmärtää. Kyse ei ollut siitä, etteikö ap osaa selittää, mikä on faarao, vaan siitä, että alakoululaisen oppikirjasta ei oppilas voi sitä itse opiskella.
Päättelevä lukutaito kehittyy hitaasti, eikä selvästi ole hallussa aikuisillakaan. Siksi lasten oppikirjoissa pitäisi erityisesti uudet käsitteet selittää yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi.
Kuten ap totesi, ennen kirjoissa korostettiin ja havainnollistettiin uusia asioita ja termejä. Nyt kerrotaan kertomuksia ja vältellään muka hankalaa ja epämotivoivaa asiatekstiä. Oikeastihan faktan seulonta on paljon haastavampaa fiktion keinoin kirjoitetusta tekstistä kuin perinteisestä asiatekstistä, jota oppikirjoissa ennen oli.
T. Äikänope
Vierailija kirjoitti:
Jos kappale kertoo faaraoista, niin kai siinä kuvaillaan mitä faarao tekee tms? Sitähän se faarao on. Tarkoitus on varmasti omaksua laajemmassa määrin tietoa sen faaraon ympärille, eikä opetella vaan haukionkala -tyyliin.
Ei tässä kerrottu mitä faarao tekee. Oli kerrottu mitä faaraoiden haudoissa on, kuolleiden kirjasta, haudanryöstöstä jne. Tunnilla asiasta oli tietenkin varmasti puhuttu, mutta eipä poika sitä muistanut kunnolla. Luuli sargofagien olevan niitä faaraoita. Eikä kullä tiennyt mitä ne sargofagitkaan ovat. Kuvassa tosin sellainen oli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on opettaa lapsi tuottamaan omia lauseita kirjan kopioinnin sijaan. Osaisit varmaan vastata ihan hyvin jos miettisit mitä vastaisit 90v isoäidille, joka kysyy: Mikä on faarao.
Miten aikuinen ihminen ei tiedä mikä on faarao! Ei ihme että lapsi ei osaa läksyjä kun äitikään ei tiedä tuollaista perus asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus on opettaa lapsi tuottamaan omia lauseita kirjan kopioinnin sijaan. Osaisit varmaan vastata ihan hyvin jos miettisit mitä vastaisit 90v isoäidille, joka kysyy: Mikä on faarao.
Miten aikuinen ihminen ei tiedä mikä on faarao! Ei ihme että lapsi ei osaa läksyjä kun äitikään ei tiedä tuollaista perus asiaa.
Itse et ymmärrä lukemaasi, etkä osaa pilkkusääntöjä etkä yhdyssanoja.
Ap, veit jalat suustani!!! Olen ollut ihan kärmeissäni kun olen auttanut lapsiani läksyissä kun kirjoissa ei ole näitä perusmääritelmiä! Kuvailevaa diipadaapaa mutta kun pitäisi vastata kysymykseen esim. mitkä ovat kasvin osat niin alakoululaisen pitäisi ymmärtää kerätä ko. info muutamasta irrallisesta kuvatekstistä ja tekstin rivien väleistä. Muutamat opet lasteni koulussa olivatkin keränneet määrittelyt ja peruskäsitteet monisteihin kun olivat itsekin hermostuneet.
Ja olematta mitenkään seksistinen niin varsinkin niillä pojilla, jotka eivät ole tottuneet lukemaan satuja/kirjoja niin heillä on tooodella vaikeaa löytää koulukirjojen nykyisestä kirjoitustyylistä ne faktat, joita tarvittaisiin kokeissa pärjäämiseen.
Tuollainenhan vain hidastaa oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Ap, veit jalat suustani!!! Olen ollut ihan kärmeissäni kun olen auttanut lapsiani läksyissä kun kirjoissa ei ole näitä perusmääritelmiä! Kuvailevaa diipadaapaa mutta kun pitäisi vastata kysymykseen esim. mitkä ovat kasvin osat niin alakoululaisen pitäisi ymmärtää kerätä ko. info muutamasta irrallisesta kuvatekstistä ja tekstin rivien väleistä. Muutamat opet lasteni koulussa olivatkin keränneet määrittelyt ja peruskäsitteet monisteihin kun olivat itsekin hermostuneet.
Ja olematta mitenkään seksistinen niin varsinkin niillä pojilla, jotka eivät ole tottuneet lukemaan satuja/kirjoja niin heillä on tooodella vaikeaa löytää koulukirjojen nykyisestä kirjoitustyylistä ne faktat, joita tarvittaisiin kokeissa pärjäämiseen.
Käsittämäntöntä tuo nykykoulu!
Sitten kun lapset kasvavat isoiksi ja lähtevät opiskelemaan niin pitäisi osata tuottaa asiatekstiä ja nimenomaan määritellä käsitteet, joita käyttää. Eikä työelämässään yleensä hauskoilla jutuilla pärjää vaan asiatekstiä joutuu lukemaan ja tuottamaan.
Mikäköhän tuossa on ideana?
Anna sen lapsen miettiä itse mikä se faarao voisi olla. Jos vastaa että "joku koira varmaan". annat sen vastauksen olla. Opettaja ottanee sitten kantaa asiaan.
Kuunnelkaa Iron Maidenin Powerslave.
Aloituksen alapeukuttajat: Onko teistä siis hyvä, että faktat on kirjassa piilotettu tarinoiden sisään, tai niitä ei ole kerrottu lainkaan? Onko tuo siis parempi tapa oppi kuin se vanha, jossa pääasiat oli kerätty Tärkeää-ruutuun.
Ei mun kouluaikana 70-80-luvuilla ollut mitään "tärkeää ruutuja".
Esim historian kokeen lukualue oli kymmeniä sivuja ja sitten kokeessa kysyttiin asioita, jotka oli mainittu vain jossain kuvateksteissä.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen alapeukuttajat: Onko teistä siis hyvä, että faktat on kirjassa piilotettu tarinoiden sisään, tai niitä ei ole kerrottu lainkaan? Onko tuo siis parempi tapa oppi kuin se vanha, jossa pääasiat oli kerätty Tärkeää-ruutuun.
Jos tuontyyppistä opetusta on isommilla koululaisilla, jotka jo jotain tietävät maailmasta eli on jotain jonka pohjalta tehdä johtopäätöksiä, se voi toimia.
Mutta ihan pienillä, jotka eivät erota vasenta jalkaansa oikeasta, se ei voi olla kovin hedelmällistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, veit jalat suustani!!! Olen ollut ihan kärmeissäni kun olen auttanut lapsiani läksyissä kun kirjoissa ei ole näitä perusmääritelmiä! Kuvailevaa diipadaapaa mutta kun pitäisi vastata kysymykseen esim. mitkä ovat kasvin osat niin alakoululaisen pitäisi ymmärtää kerätä ko. info muutamasta irrallisesta kuvatekstistä ja tekstin rivien väleistä. Muutamat opet lasteni koulussa olivatkin keränneet määrittelyt ja peruskäsitteet monisteihin kun olivat itsekin hermostuneet.
Ja olematta mitenkään seksistinen niin varsinkin niillä pojilla, jotka eivät ole tottuneet lukemaan satuja/kirjoja niin heillä on tooodella vaikeaa löytää koulukirjojen nykyisestä kirjoitustyylistä ne faktat, joita tarvittaisiin kokeissa pärjäämiseen.
Käsittämäntöntä tuo nykykoulu!
Sitten kun lapset kasvavat isoiksi ja lähtevät opiskelemaan niin pitäisi osata tuottaa asiatekstiä ja nimenomaan määritellä käsitteet, joita käyttää. Eikä työelämässään yleensä hauskoilla jutuilla pärjää vaan asiatekstiä joutuu lukemaan ja tuottamaan.
Mikäköhän tuossa on ideana?
Anna sen lapsen miettiä itse mikä se faarao voisi olla. Jos vastaa että "joku koira varmaan". annat sen vastauksen olla. Opettaja ottanee sitten kantaa asiaan.
Onhan se koirarotu.
Eikö lapsen pitäisi tehdä itse läksynsä?
Jos penska ei vielä osaa vastata mikä faarao on niin pistä lukemaan sinuhe egyptiläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, veit jalat suustani!!! Olen ollut ihan kärmeissäni kun olen auttanut lapsiani läksyissä kun kirjoissa ei ole näitä perusmääritelmiä! Kuvailevaa diipadaapaa mutta kun pitäisi vastata kysymykseen esim. mitkä ovat kasvin osat niin alakoululaisen pitäisi ymmärtää kerätä ko. info muutamasta irrallisesta kuvatekstistä ja tekstin rivien väleistä. Muutamat opet lasteni koulussa olivatkin keränneet määrittelyt ja peruskäsitteet monisteihin kun olivat itsekin hermostuneet.
Ja olematta mitenkään seksistinen niin varsinkin niillä pojilla, jotka eivät ole tottuneet lukemaan satuja/kirjoja niin heillä on tooodella vaikeaa löytää koulukirjojen nykyisestä kirjoitustyylistä ne faktat, joita tarvittaisiin kokeissa pärjäämiseen.
Käsittämäntöntä tuo nykykoulu!
Sitten kun lapset kasvavat isoiksi ja lähtevät opiskelemaan niin pitäisi osata tuottaa asiatekstiä ja nimenomaan määritellä käsitteet, joita käyttää. Eikä työelämässään yleensä hauskoilla jutuilla pärjää vaan asiatekstiä joutuu lukemaan ja tuottamaan.
Mikäköhän tuossa on ideana?
Anna sen lapsen miettiä itse mikä se faarao voisi olla. Jos vastaa että "joku koira varmaan". annat sen vastauksen olla. Opettaja ottanee sitten kantaa asiaan.
Onhan se koirarotu.
Sitä juuri tarkoitin. Jos lapsi on kuullut siitä koirasta, se on varmaan hänelle tutumpi kuin joku 5000 vuoden takainen hallitsija.
Mullla on jokaiseen fysiikankirjaan vastaukset taii oli ennnen joku pääätti hyökätä tietokoneeelle. 2 tietokoneetta mennnyt jo.
Tarkoitus on opettaa lapsi tuottamaan omia lauseita kirjan kopioinnin sijaan. Osaisit varmaan vastata ihan hyvin jos miettisit mitä vastaisit 90v isoäidille, joka kysyy: Mikä on faarao.