Jouduin odottamaan sairauden diagnosointia ja leikkausta 2,5 vuotta
Kyseessä ei ollut mikään hankala tapaus diagnosoida, mutta jonossa tutkimuksiin ja lopuksi leikkausjonossa kesti, kesti ja kesti. Harmittaa todella, että en hakeutunut yksityiselle, vaan toivoin että kyllä se siitä pian järjestyy.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa soitit ja valitit vaivojasi?
Montako kertaa tiedustelit, miten jono etenee?
Montako kertaa kerroit, ettet jaksa työssä, koska olet sairas?
No ihan turha syyllistää, että en olisi yrittänyt. Soittelin kyllä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa soitit ja valitit vaivojasi?
Montako kertaa tiedustelit, miten jono etenee?
Montako kertaa kerroit, ettet jaksa työssä, koska olet sairas?No ihan turha syyllistää, että en olisi yrittänyt. Soittelin kyllä. Ap
Syyllistää? Itsehän sinä kärsit eikä muut.
Olen oppinut pitemmän kaavan kautta, että tutkimuksiin ja hoitoon pääsee pitämällä melua itsestään. Oikein se ei ole, mutta realismia se on.
Potilaan ei myöskään tarvitse kuulla ainaista länkytystä jonoista. Sellaisessa tilanteessa neuvon ottamaan yhteyden esimieheen (esim. sairaalan ylilääkäriin, joka ei näemmä tiedä, että henkilökuntaa on liian vähän.
Myös päivystyksessä tramppaaminen edistää asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa soitit ja valitit vaivojasi?
Montako kertaa tiedustelit, miten jono etenee?
Montako kertaa kerroit, ettet jaksa työssä, koska olet sairas?No ihan turha syyllistää, että en olisi yrittänyt. Soittelin kyllä. Ap
Syyllistää? Itsehän sinä kärsit eikä muut.
Olen oppinut pitemmän kaavan kautta, että tutkimuksiin ja hoitoon pääsee pitämällä melua itsestään. Oikein se ei ole, mutta realismia se on.
Potilaan ei myöskään tarvitse kuulla ainaista länkytystä jonoista. Sellaisessa tilanteessa neuvon ottamaan yhteyden esimieheen (esim. sairaalan ylilääkäriin, joka ei näemmä tiedä, että henkilökuntaa on liian vähän.
Myös päivystyksessä tramppaaminen edistää asioita.
Tein valituksenkin, mutta eipä se johtanut mihinkään. On kyllä väärin, että aggressiivisimmat etenevät jonoissa, hoitoa tarvitsevalla ne voimavarat eivät ole kuitenkaan loputtomat ja eikö se työllistä ja stressaa henkilökuntaakin ihan turhaan, että painostetaan. Mutta tämähän se on käytäntö. Ap
Ikävä juttu mutta kyllä, asiat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Sinulla tuskin hengenhätää on. Ystävälläni todettiin juuri hetkittäin syöpä ja diagnoosi tuli nopeasti ja leikkaus hyvin nopeasti. Itselläni tulehtunut umpilisäke todettiin vauhdilla ja leikkaus muutaman tunnin kuluttua diagnoosista.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä juttu mutta kyllä, asiat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Sinulla tuskin hengenhätää on. Ystävälläni todettiin juuri hetkittäin syöpä ja diagnoosi tuli nopeasti ja leikkaus hyvin nopeasti. Itselläni tulehtunut umpilisäke todettiin vauhdilla ja leikkaus muutaman tunnin kuluttua diagnoosista.
Ei se oikein ole, että ilman hengenhätää odottelevat odottavat vuosikausia, tutkimuksissa viivytellään tahallaan ja lopuksi vielä hoitotakuutkin paukkuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä juttu mutta kyllä, asiat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Sinulla tuskin hengenhätää on. Ystävälläni todettiin juuri hetkittäin syöpä ja diagnoosi tuli nopeasti ja leikkaus hyvin nopeasti. Itselläni tulehtunut umpilisäke todettiin vauhdilla ja leikkaus muutaman tunnin kuluttua diagnoosista.
Ei se oikein ole, että ilman hengenhätää odottelevat odottavat vuosikausia, tutkimuksissa viivytellään tahallaan ja lopuksi vielä hoitotakuutkin paukkuu. Ap[/quote
Tottakai kiireellisemmät hoidetaan aina ensin. Ap olet itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt kunnossa?
Kiitos kysymästä, en. Menen hoitoon ensi viikolla ja sen jälkeen saatan tulla vähän parempaan kuntoon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä juttu mutta kyllä, asiat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Sinulla tuskin hengenhätää on. Ystävälläni todettiin juuri hetkittäin syöpä ja diagnoosi tuli nopeasti ja leikkaus hyvin nopeasti. Itselläni tulehtunut umpilisäke todettiin vauhdilla ja leikkaus muutaman tunnin kuluttua diagnoosista.
Ei se oikein ole, että ilman hengenhätää odottelevat odottavat vuosikausia, tutkimuksissa viivytellään tahallaan ja lopuksi vielä hoitotakuutkin paukkuu. Ap[/quote
Tottakai kiireellisemmät hoidetaan aina ensin. Ap olet itsekäs.
Jos olisin tiennyt, että ei kestä puolisen vuotta - vuosi vaan yli kaksi vuotta, olisin mennyt yksityisellä hoitoon. En arvosta, että julkisella lupailtiin tyhjiä ja odotutettiin kohtuuttomasti. Ap
Itse sain diagnoosin vuonna 2013 sairastettuani kaksi vuotta. Lääkäri soitti ja kertoi diagnoosin, ei mitään tietoa jatkosta tai miten voin kuntouttaa iteäni. Tilanne paheni 2015 kun olin jatkuvasti lääkärin luona valittamassa kipujani, hoki vaan että sairaus omaa agressiivisen muodon, syö pillerisi äläkä valita. 2016 jalat menivät alta, pissat tuli alle ja toinen alka ei reagoinut vaikka kuinka sitä ronkittiin. Lääkärin mielestä se oli vain huonoa tuuria, käski kävellä ja määräsi enemmän pillereitä. Jalasta tuli ongelma, koska se petti alta kesken kävelyn, mutta tämäkin oli kuulemma normaalia. Tämän vuoden heinäkuussa tuli taas pissat housuun ja jalka oli tunnoton ja toinen jalka tilttasi kivusta. Lääkärin mielestä ei mitään kummallista, lisää pillereitä! Uusia kuvantamisia ei tarvita.
Syyskuussa vaihtui lääkäri joka määräsi heti uusiin kuviin, olisi jo vuosia sitten pitänyt kuvantaa uudestaan. Neurokirurgi totesi että leikkaus on ainut vaihtoehto. Toisessa jalassa laaja hermovaurio jolle ei voi mitään. Onneksi edes osa kivuista jäi leikkauspöydälle. Kuntouttajan mukaan voisin olla työkykyinen sekä fyysisesti että henkisesti jos kipuihini olisi suhtauduttu vakavasti. Noh, huono säkä.
Vierailija kirjoitti:
Itse sain diagnoosin vuonna 2013 sairastettuani kaksi vuotta. Lääkäri soitti ja kertoi diagnoosin, ei mitään tietoa jatkosta tai miten voin kuntouttaa iteäni. Tilanne paheni 2015 kun olin jatkuvasti lääkärin luona valittamassa kipujani, hoki vaan että sairaus omaa agressiivisen muodon, syö pillerisi äläkä valita. 2016 jalat menivät alta, pissat tuli alle ja toinen alka ei reagoinut vaikka kuinka sitä ronkittiin. Lääkärin mielestä se oli vain huonoa tuuria, käski kävellä ja määräsi enemmän pillereitä. Jalasta tuli ongelma, koska se petti alta kesken kävelyn, mutta tämäkin oli kuulemma normaalia. Tämän vuoden heinäkuussa tuli taas pissat housuun ja jalka oli tunnoton ja toinen jalka tilttasi kivusta. Lääkärin mielestä ei mitään kummallista, lisää pillereitä! Uusia kuvantamisia ei tarvita.
Syyskuussa vaihtui lääkäri joka määräsi heti uusiin kuviin, olisi jo vuosia sitten pitänyt kuvantaa uudestaan. Neurokirurgi totesi että leikkaus on ainut vaihtoehto. Toisessa jalassa laaja hermovaurio jolle ei voi mitään. Onneksi edes osa kivuista jäi leikkauspöydälle. Kuntouttajan mukaan voisin olla työkykyinen sekä fyysisesti että henkisesti jos kipuihini olisi suhtauduttu vakavasti. Noh, huono säkä.
Kyllä, tällaista varmasti tapahtuu. Kuulostaa tosi ikävältä! Ap
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa soitit ja valitit vaivojasi?
Montako kertaa tiedustelit, miten jono etenee?
Montako kertaa kerroit, ettet jaksa työssä, koska olet sairas?
Tuolla käytöksellä saa vain luulotautisen leiman...
Montako kertaa soitit ja valitit vaivojasi?
Montako kertaa tiedustelit, miten jono etenee?
Montako kertaa kerroit, ettet jaksa työssä, koska olet sairas?