Tuttava, jolla on skitsofrenia on kouluttautumassa sairaanhoitaksi.

Miksei itsestään huolehtiva skitsofreenikko voisi voida hyvin?

Onhan niitä sairastuneita valmistuneissakin

Kyseinen henkilö ei varmaan työskentele silloin, jos mielenterveys jossain vaiheessa on heikommassa jamassa. Jos taas mitään oireilua ei sillä hetkellä ole, niin miksi ihmeessä  ei voisi tehdä hoitotyötä? Jos hoito toimii hyvin, niin ei oireilua ei välttämättä ole.

On ihan mahdollista voida hyvin, vaikka on skitsofrenia. Siihen on nykyisin hyviä lääkkeitä.

En tiedä, ketkä sair. hoitajille pääsykokeita pitävät, mutta tuskin he kaikki ovat lääkäreitä ja olisi varmaan aika pitkällinen prosessi diagnosoida kaikki.

Jos pystyy skitsofreenikkona opinnot viemään päätökseen, on edellytyksiä myös pärjätä työssä. Kyllä sairaus vaikuttaa usein jo opintojen aikana, eikä henkilö valmistu, jos oireet eivät ole kurissa ja voi huonosti.

Niin, ihan totta. Henkilöllä on varmasti parempia aikoja ja huonompia aikoja sairautensa kanssa. Mutta miten hän huonompana aikana pystyy sellaiseen työhön jossa on vastuussa ihmishengistä? Ihmisellä ei itsellään välttämättä ole sairaudentuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihan totta. Henkilöllä on varmasti parempia aikoja ja huonompia aikoja sairautensa kanssa. Mutta miten hän huonompana aikana pystyy sellaiseen työhön jossa on vastuussa ihmishengistä? Ihmisellä ei itsellään välttämättä ole sairaudentuntoa.

Ei sh ole vastuussa ihmishengistä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihan totta. Henkilöllä on varmasti parempia aikoja ja huonompia aikoja sairautensa kanssa. Mutta miten hän huonompana aikana pystyy sellaiseen työhön jossa on vastuussa ihmishengistä? Ihmisellä ei itsellään välttämättä ole sairaudentuntoa.

No mistä sitä koskaan kenestäkään tietää meneekö psykoosiin ja vieläpä sellaiseen jota kukaan ei näe ulospäin.. ko henkilö luultavasti tietää mitä merkkejä siitä voi tulla etukäteen.

Varmaankin lasketaan jo terveeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihan totta. Henkilöllä on varmasti parempia aikoja ja huonompia aikoja sairautensa kanssa. Mutta miten hän huonompana aikana pystyy sellaiseen työhön jossa on vastuussa ihmishengistä? Ihmisellä ei itsellään välttämättä ole sairaudentuntoa.

Ei sh ole vastuussa ihmishengistä.

Jos esimerkiksi jakaa lääkkeet väärin, niin kyllä on vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä sairastuneita valmistuneissakin

Tämä! Kenelle hyvänsä voi tulla ongelmia mielenterveyden kanssa, vaikkei niitä aiemmin olisikaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ihan totta. Henkilöllä on varmasti parempia aikoja ja huonompia aikoja sairautensa kanssa. Mutta miten hän huonompana aikana pystyy sellaiseen työhön jossa on vastuussa ihmishengistä? Ihmisellä ei itsellään välttämättä ole sairaudentuntoa.

No mistä sitä koskaan kenestäkään tietää meneekö psykoosiin ja vieläpä sellaiseen jota kukaan ei näe ulospäin.. ko henkilö luultavasti tietää mitä merkkejä siitä voi tulla etukäteen.

Aivan, ei sitä tiedä kenelle voi tulla oireita.

Tällaiset keskustelut on ihan törkeän syrjiviä. Kun on joku diagnoosi niin joku toinen yrittää määritellä että soveltuuko sen takia johonkin työhön tai alalle.

Itse olen joskus kerran ollut psykoosissa kuormittavan elämäntilanteen takia. Onkohan minustakaan enää mihinkään? Pitäisi varmaan loppuikä olla olematta töissä jos joskus vielä kävisi samoin. Or not.

Olen töissä.

Enkä käytä mitään lääkkeitäkään.

On tuo joka tapauksessa erikoista. Jos olisin raksahommia aikanaan pyrkinyt opiskelemaan esim. pyörätuolissa, olisin todennäköisesti karsiutunut porukasta jo kun opiskelijoita valittiin. Terveydenhuollon puolella vakavatkaan psyykkiset ja fyysiset sairaudet eivät tunnu olevan edes hidaste. Onko sitten toisaalta ihme että koko ajan otsikoissa pompahtelee nämä narkkihoitsut ja heitteillejätetyt vanhukset?

Eli pääsykokeet ei nykyään enää ole sellaisetz joissa psyykkiset sairaudet voitaisiin havaita? Eikö sairaanhoitaksi pyrkivät pitäisi näyttää lääkärintodistus tms? Teidän myös huumeita käyttävän lähihoitajan, jolla on kaksisuuntainen diagnoosina.

Usein oireet tulevat hiipien taudin uusiutuessa. Jos sairaalla on jo aiemmin kokemusta omasta sairaudestaan, hän osaa olla hiljaa oireista, jotka vähitellen pahenevat kunnes ollaan tilanteessa, jossa sairas uskoo muiden uhkaavan hänen henkeään. Kukapa ei silloin puolustautuisi vaikkapa antamalla "vaaralliselle" potilaalle ylimääräisen pillerin.

Tällaisessa tilanteessa sairas hoitaja voi olla oikeasti vaarallinen. Tämä kommenttini perustuu kokemukseen sairaasta sisaresta ja hänen taudinkulustaan. Kaikkien sairaus ei ole samanlainen. Eikä ole olemassa vain "terve" ja "sairas" -ryhmiä, vaan voi olla siltä ja väliltä.

KäKi kirjoitti:

Kyllä sairaanhoitaja on vastuussa ihmishengistä, hänen täytyy osata elvyttää, jos hoidettava saa vaikean sairauskohtauksen kunnes ensihoitaja tai lääkäri saadaan paikalle hoitamaan. Sairaanhoitajan vastuulla on myös kirjata ylös oireet, joiden perusteella lääkäri tekee jatkopäätökset. Esim. meidän terveyskeskuksessa joutuu soittamaan ensin sairaanhoitajalle, joka käytännössä päättää pääseekö lääkäriin ja milloin. Tämä siirtää pääosan hoitoonpääsy vastuusta hoitajalle, jonka koulutus ei ehkä riitä tulkitsemaan oireita.

Skitsofrenia käytännössä tuhoaa tai heikentää merkittävästi loogista ajattelukykyä joka on todella tarpeen em. tehtävissä, sen verran monta skitsofreenikkoa tunnen. Vaikka vointi olisi päällisin puolin hyvähkö, henkilö ei kykene loogiseen päättelyyn.

Kannattaa muistaa, että sairaanhoitaja pääsee helposti käsiksi hengenvaarallisiin lääkkeisiin, mikä on vakava ongelma hänen hoitotasapainonsa heiketessä.

No jopas jotain. Käsite skitsofrenia ei tarkoita kaikilla ihmisillä samaa asiaa. Se tarkoittaa hyvin erilaisia toimintakyvyn tiloja.

Skitsofreniadiagnoosin saaneet voivat opiskella yliopistossa, olla valmistuneita ja työelämässä tai he voivat olla hyvin huonossa kunnossa kykenemättä huolehtimaan itsestään tai kykenemättä kouluttautumaan.

Skitsofrenia ei vaikuta välttämättä loogiseen päättelyyn kuten kuvaat.

Skitsofrenia-diagnoosi tehdään vailla mitään biologisia testejä henkilöä ulkoisesti tarkkailemalla. Täten myös diagnoosin teossa voi olla virheellisyyksiä ja jotkut saattavat vuosia olla skitsofreniadiagnoosin omaavia kunnes se vaihdetaan johonkin toiseen.

Tuo vaarallisiin lääkkeisiin käsiksipääsy kuulostaa kyllä hieman kaukaahaetulta. Varmaan suurin osa anastetuista lääkkeistä tapahtuu ihan muiden kuin skitsofreenikkojen toimesta. Esim. jos on aineiden väärinkäyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Eli pääsykokeet ei nykyään enää ole sellaisetz joissa psyykkiset sairaudet voitaisiin havaita? Eikö sairaanhoitaksi pyrkivät pitäisi näyttää lääkärintodistus tms? Teidän myös huumeita käyttävän lähihoitajan, jolla on kaksisuuntainen diagnoosina.

Minulla on masennus. Jos haluaisin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, niin täyttäisin soveltuvuuskokeessa vastaukset sillä perusteella, minkä arvelisin olevan toivottu vastaustapa. 

KäKi kirjoitti:

Kyllä sairaanhoitaja on vastuussa ihmishengistä, hänen täytyy osata elvyttää, jos hoidettava saa vaikean sairauskohtauksen kunnes ensihoitaja tai lääkäri saadaan paikalle hoitamaan. Sairaanhoitajan vastuulla on myös kirjata ylös oireet, joiden perusteella lääkäri tekee jatkopäätökset. Esim. meidän terveyskeskuksessa joutuu soittamaan ensin sairaanhoitajalle, joka käytännössä päättää pääseekö lääkäriin ja milloin. Tämä siirtää pääosan hoitoonpääsy vastuusta hoitajalle, jonka koulutus ei ehkä riitä tulkitsemaan oireita.

Skitsofrenia käytännössä tuhoaa tai heikentää merkittävästi loogista ajattelukykyä joka on todella tarpeen em. tehtävissä, sen verran monta skitsofreenikkoa tunnen. Vaikka vointi olisi päällisin puolin hyvähkö, henkilö ei kykene loogiseen päättelyyn.

Kannattaa muistaa, että sairaanhoitaja pääsee helposti käsiksi hengenvaarallisiin lääkkeisiin, mikä on vakava ongelma hänen hoitotasapainonsa heiketessä.

Sittenhän skitsofreenikko ei pääse kursseja läpi ja karsinta tapahtuu siinä vaiheessa

Tunnen tavalliseksi itseään kutsuvia työssäkäyviä juoppoja, jotka turvautuvat myös lääkkeisiin, kun jännittävät esiintymistä. He ovat heti ensimmäisenä epäilemässä, että tuolla nyt on  mielenterveysongelmia, kun käy hitailla, vaikka kyse olisikin siitä, että toinen päättää hoitaa työnsä ilman että vapaa-ajallaan ottaisi päihteitä ja tiukan paikan tullen töissä sykettä hidastavaa lääkitystä! Normaali jännityshän voi näkyä joskus hitautena. Toisinaan taas epäilevät, että on skitsofreniaa, maniaa, kun  työt sujuvat vauhdikkaasti. Kovia ovat toisia arvostelemaan, vaikka itse ovat vapaapäivien jälkeen turpeita alkoholista! Yritä siinä sitten olla raitis oma itsesi!

Ihmisillä nyt on vaikka mitä ongelmaa aina välillä. Hoidossa oleva mielenterveyden sairaus mahdollistaa normaalia elämää, eikä esim skitsofrenia ole mikään yksi ja yhdenlainen sairaus. Jollain se voi olla hyvinkin hallittavissa ja tosella yhtä psykoottista kaaosta hamaan tappiin.

Ja siis sairaanhoitaja voi olla muuallakin kuin tehostetussa hoidossa, jossa elvytystilanteita saattaa tulla vastaan. Tai ylipäätään sairaalassa, jossa jaetaan lääkkeitä.

Tutuistani kaksi on sairaanhoitajia, eivätkä kumpikaan ole koskaan työssään jakaneet sen enempää lääkkeitä kuin elvyttäneetkään. Toinen on lääkefirman esittelijä ja toinen yksityisellä lääkäriasemalla töissä. 

Eli eiköhän se skitsofreenikkokin löydä paikkansa.

Enemmän olisin huolissani lääkäreiden mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Heillä osalla on ihan konkreettisesti usein jonkun henki käsissä.