Miksi luulen, että olen tosi hyvännäköinen?

Ehkä oletkin. Mieluummin näin kuin kamala itseinho.

Sama tilanne. Itselläni se johtuu muiden kehuista. He näkevät mut vain imartelevaa vaatteet päällä, joten heidän on helppo kuvitella kroppanikin paremmaksi kuin se on. Olen tyytyväinen näin, enkä kaipaa mitään itsetunto-ongelmia vaan elän mielummin vähän harhaisena.

Jotkut ihmisryhmät tuppaavat kehumaan toistensa olemusta aina tavatessaan, ja jotkut uskovat näitä.

Miehet rämppää sitä sydäntä katsomatta kuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Miehet rämppää sitä sydäntä katsomatta kuvaa.

Tinder tuntuu ylimääräiseltä riesalta, kun menekkiä olisi muutenkin. Mukavaa näin varattuna huomata, miten hyvännäköiset miehet ottavat kontaktia ihan vaikkapa ratikassa. -2

Ooh..no ma oon varmaa kaunis meikattuna,kuljen aina tyylii ilma meikkii paskasena,ja vaatteet paalla.ja ei ne mun vartaloa kato jotka sanoo ettq oon kaunis,enka oo olettanukkaa et ne kehuu mun vartaloa??:DDnain siis mulla,jolla ok naama ja vartalossa rasvavarastoja talla hetkella

Koska luulo ei ole tiedon väärti.

No jos sul on mies niin ei mikään ihme

Vierailija kirjoitti:

Koska luulo ei ole tiedon väärti.

Kerropas miten tällaisen asian voi ”tietää”?

Hyvä, että uskot. Ei koko ajan tarvitse kritisoida itseään tai toisia.

Sehän olisi upeaa, jos jokainen ajattelisi noin.

Mäkin luulen niin. Mutta peili valehtelee verrattuna valokuvaan, eikä kukaan koskaan lähesty. No, en ole 10 vuoteen käynyt ulkona, mutta silloin olin alipainoinen joten ei kai siinä voi muuta syyttää kuin rumaa naamaa.

Lähikaupassani on eräs naamasta nätti, lyhyt ja silleen sopivasti "tuhti ja muodokas" naikkonen töissä millaisia ei kyllä usein näe että olisi tavara niin sopivasti jakautunut. Ehkä se olet sinä?

Miksi se muuten häiritsee jota kuta, jos joku toinen pitää itseään hyvännäköisenä?

Minäkin! Yleensähän asia on juuri päinvastoin. Pidän itseäni kuumana pakkauksena ja itsetunto on huipussaan etenkin kun olen menossa laittautuneena baariin. Sitten nään jonkun ottaman valokuvan itsestäni ja tajuan totuuden, olen ruma ja läski. Jotenkaan en silti usko sitä, vaikka kuvasta näen omin silmin totuuden.

Niin mäkin. Olen omasta mielestäni tosi ihana, hehkeä, valovoimainen ja lisäksi tyylikäs. Tykkään peilikuvastani, vaikka on hyvinkin mahdollista, että monet muut ihmiset löytäisivät vartalostani / naamastani virheitä (olen kuitenkin jo 40-vuotias ja kai mulla jokunen ryppy saattaa silmäkulmassa olla). Tosin pidän myös useimpia muitakin ihmisiä täydellisen kauniina.

Mulla vähän sama. Kuvittelen olevani hyvännäköinen, mutta en todellisuudessa taida olla. No, olen kyllä saanut jonkun verran kehuja eli tuskin aivan susiruma olen, mutta kun näen itsestäni otettuja kuvia, niin huomaan, että en ole ollenkaan niin kaunis kuin luulen olevani. Surkeaa kyllä.