Lue keskustelun säännöt.
Tytärten yhteisestä huoneesta tullut hirveä ongelma, hämmentää kuin muistan lapsuudesta miten hyvin kavereilla & heidän sisaruksillaan sopu sijaa antoi ( olen itse aina lapsi)
08.11.2018 |
Nytkin 10v kiljuu kaverinsa kanssa että "ETTE TUU TÄNNE NYT!" ja 7 v kiljuu oman kaverinsa kanssa ovella että "ÄITII SONJA EI PÄÄSTÄ!".
Kommentit (17)
Sinua se mahtaa elämässä hämmentää moni asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi muuttaa asuntoon, jossa lapsilla on omat huoneet. Mitä isommaksi kasvavat, sitä vaikeampaa on jakaa huone.
Huoneen jakaminen siskon kanssa oli ihan kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Sisko halusi vielä 12-vuotiaanakin mennä nukkumaan kello 20 ja heräsi viimeistään kello 5. Myös viikonloppuna ja lomilla! Minä olen aina ollut illanvirkku, ja olisin halunnut vaikka lukea kirjaa, mutta en saanut. Ikinä ei voinut tuoda kavereitakaan kylään, kun sisko halusi alkaa iltatoimiin niin aikaisin. Eikä saanut nukkua aamuisin, prkl. Tapeltiin niin että veri lensi.
No mitä olette tehneet ettei olisi ongelmia? Onko yhteiset säännöt, joita lapset ovat olleet mukana muotoilemassa? Vai taivasteletteko vain, että "kyllä silloin kun äiti ja isä oli pieniä, kaikki oli kaiken aikaa sovussa yhteisissä huoneissa"? (Riideltiinhän silloinkin, tosin varmaan ainahan se on vanhemmille rasittavampaa kuin lapsille, jotka eivät metelistä niin hätkähdä.)
Tuossa iässä kolmen vuoden ikäero on iso, kun toiset leikkii ja toiset alkaa tehdä tyttöjen juttuja. Eikä se oikeastaan helpota ennen kuin sitten kun nuorinkin on yli 15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyh, aika kultaa muistot ja todennäköisesti et ollut näkemässä kavereidesi taisteluja kotona. Jos on ahdasta, niin se käy hermoon. Jotkut sopeutuvat paremmin kuin toiset. Koittakaa pärjätä, ei se kestä ikuisesti.
Minä sain oman huoneen vasta kun muutin pois kotoa. Sitä ennen jokainen päivä oli pelkkää v*tutusta, kun ei ollut omaa rauhaa ja huoneeseen saattoi pölähtää kuka vaan milloin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoneen jakaminen siskon kanssa oli ihan kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Sisko halusi vielä 12-vuotiaanakin mennä nukkumaan kello 20 ja heräsi viimeistään kello 5. Myös viikonloppuna ja lomilla! Minä olen aina ollut illanvirkku, ja olisin halunnut vaikka lukea kirjaa, mutta en saanut. Ikinä ei voinut tuoda kavereitakaan kylään, kun sisko halusi alkaa iltatoimiin niin aikaisin. Eikä saanut nukkua aamuisin, prkl. Tapeltiin niin että veri lensi.
Sua oli siis kielletty lukemasta olohuoneen sohvalla? Ymmärrän että hatutti.
Yhteinen huone on taisteluhuone, aina ollut, tulee aina olemaan. Elä sen kanssa.
Tyttäret oppivat samalla upeasti sosiaalisia taitoja, kuten neuvottelua. Varsinkin, jos opetat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoneen jakaminen siskon kanssa oli ihan kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Sisko halusi vielä 12-vuotiaanakin mennä nukkumaan kello 20 ja heräsi viimeistään kello 5. Myös viikonloppuna ja lomilla! Minä olen aina ollut illanvirkku, ja olisin halunnut vaikka lukea kirjaa, mutta en saanut. Ikinä ei voinut tuoda kavereitakaan kylään, kun sisko halusi alkaa iltatoimiin niin aikaisin. Eikä saanut nukkua aamuisin, prkl. Tapeltiin niin että veri lensi.
Sua oli siis kielletty lukemasta olohuoneen sohvalla? Ymmärrän että hatutti.
Kyllä, koska vanhemmat halusivat katsoa rauhassa telkkarista lapsille sopimattomia ohjelmia ja olla kaksistaan. Keittiö oli samaa tilaa olohuoneen kanssa. Todellakin ärsytti.
Vierailija kirjoitti:
Huoneen jakaminen siskon kanssa oli ihan kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Sisko halusi vielä 12-vuotiaanakin mennä nukkumaan kello 20 ja heräsi viimeistään kello 5. Myös viikonloppuna ja lomilla! Minä olen aina ollut illanvirkku, ja olisin halunnut vaikka lukea kirjaa, mutta en saanut. Ikinä ei voinut tuoda kavereitakaan kylään, kun sisko halusi alkaa iltatoimiin niin aikaisin. Eikä saanut nukkua aamuisin, prkl. Tapeltiin niin että veri lensi.
Hmm...miksi kirjaa ei voinut lukea jos siko nukkui? Häiriintyikö yövalosta? Ja kai kavereita saattoi kutsua aiemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoneen jakaminen siskon kanssa oli ihan kamalaa. Ei mitään yksityisyyttä. Sisko halusi vielä 12-vuotiaanakin mennä nukkumaan kello 20 ja heräsi viimeistään kello 5. Myös viikonloppuna ja lomilla! Minä olen aina ollut illanvirkku, ja olisin halunnut vaikka lukea kirjaa, mutta en saanut. Ikinä ei voinut tuoda kavereitakaan kylään, kun sisko halusi alkaa iltatoimiin niin aikaisin. Eikä saanut nukkua aamuisin, prkl. Tapeltiin niin että veri lensi.
Sua oli siis kielletty lukemasta olohuoneen sohvalla? Ymmärrän että hatutti.
Kyllä, koska vanhemmat halusivat katsoa rauhassa telkkarista lapsille sopimattomia ohjelmia ja olla kaksistaan. Keittiö oli samaa tilaa olohuoneen kanssa. Todellakin ärsytti.
Ok, ymmärrän, sitten oli varmasti mälsää.
T. se olohuoneen sohvasta kuittaillut
Mun äiti oli ainoa lapsi ja kaipasi sisaruksia. Niinpä he isän kanssa hankkivat neljä lasta. Mehän tietysti tapella nahisteltiin, aina joskus. Äidistä se oli kauheaa. Koska hänellä oli epärealistinen ihannekuva isosta perheestä. Ja me tunnettiin syyllisyyttä, kun oltiin niin pahoja ja pahoitettiin äidin mieltä. Vanhemmat ei tietenkään osanneet opastaa, miten sisarukset voisivat ratkaista konflikteja rauhanomaisesti. Osanneeko kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverillani oli pikkusiskonsa kanssa yhteinen huone ja lopulta tilanne oli se että kaverini käytössä oli ainoastaan sänky ja pienenpieni pöytä nurkassa. Omat julisteet myös revittiin pois seinältä
Tuonikäisillä ei oikeasti ole mitään yhteistä. Ovat ihan eri kehitysvaiheissa!
Luojan kiitos olen ainut lapsi niin oli oma huone ja oma rauha.
Meillä on tyttö ja poika isolla ikäerolla niin todellakin on omat huoneet. Eivät ole paljoa riidelleet koskaan mistään.
Jos meillä ei olisi kolmea makuuhuonetta niin me aikuiset muuttaisimme olkkariin niin muksut saisivat omat huoneet.
Otsikko pidempi kuin aloitus :D 1/5