Lue keskustelun säännöt.
Miksi muiden aika on arvokkaampaa kuin sinun aikasi?
03.11.2018 |
Annan esimerkkejä:
- Kaveri pyytää muuttoapua. Tarjoudun tulemaan, jos hän tulee vastaavasti meille lapsenvahdiksi (1 lapsi). Ei kelpaa, koska hän ei halua tuhlata vähää vapaa-aikaansa. Suuttui sitten ja haukkui itsekkääksi, kun sai muuttaa yksin. Hän on lapseton, 30 tuntia viikossa työskentelevä sinkku, jolla ei vastuita - minä taas täyttä työaikaa tekevä perheenäiti, jolla lisäksi autettavana sekä omat, samalla paikkakunnalla asuvat vanhemmat, että miehen tunnin ajomatkan päässä asuvat vanhemmat. Kummallahan on enemmän sitä vapaa-aikaa?
- Kaveri kinuaa minua neulomaan lapselleen sukkia. Osaan siis neuloa hyvin, mutta harrastus on jäänyt lasten myötä, ei aikaa. Teen taas tarjouksen, että hän korvaa minun hommaan käyttämäni ajan tekemällä vastaavan ajan hommia minun hyväkseni - ihan mitä tykkää tehdä, siivousta, puutarhanhoitoa, lapsen vahtimista... niin ei kelpaa, ja piti minua törkeänä. Kun kyllähän muutamat sukat tikuttaa menemään helposti, mutta hänellä ei ole aikaa tehdä mitään ylimääräistä. Niinpä...
Mistä tämä itsekkyys kumpuaa? Aikaa on minullakin vähän, hyvä jos kerkeän joskus lenkille tai juomaan kahvini rauhassa. Olisi minustakin kivaa, kun joku muu tulisi hoitamaan muuttoni ja vaatettaisi lapseni, mutta en suutu kun muut eivät sitä tee.
Monen kanssa toki apu toimii. Kävin esim. yhden kaverin luona maalamaassa taloa, ja hän kasteli kasvimaani kun olin reissussa. Häntä on mukava auttaa, kun tietää että jossain vaiheessa apua tulee takaisinpäin, ja usein vielä pyytämättä.
Kommentit (3)
Onhan toi itsekästä ei kahta kysymystäkään. Mutta en myöskään ehkä ihan ymmärrä tätä sun "vastikkeellista auttamista." Jos itse lupaudun jollekin apuun niin se ei tarkoita, että se toinen on heti välittömästi velvoitettu auttamaan minua. Jossakin kohtaa kyllä mutta se oma osallistuminen ei pohjaudu sille, että sen toisen on välittömästi lupauduttava vastapalvelukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan toi itsekästä ei kahta kysymystäkään. Mutta en myöskään ehkä ihan ymmärrä tätä sun "vastikkeellista auttamista." Jos itse lupaudun jollekin apuun niin se ei tarkoita, että se toinen on heti välittömästi velvoitettu auttamaan minua. Jossakin kohtaa kyllä mutta se oma osallistuminen ei pohjaudu sille, että sen toisen on välittömästi lupauduttava vastapalvelukseen.
Ap taitaa olla jo kokeillut tuon, että ei vaadi vastapalvelusta, vaan odottaa sen tulevan joskus myöhemmin. Jos sitä ei ole koskaan tullut, ymmärrän että haluaa ottaa puheeksi heti.
En tiedä mutta lähtisin mielelläni lapsenvahdiksi. Olisi syy poistua 4 seinän sisältä edes joskus.