Hankala terapeutti vai hankala asiakas?
Onko muilla kokemuksia siitä kun terapiasuhde menee täysin pieleen ja kemiat ei kohtaa? Itselläni päättyi 2-vuotinen terapia ennen aikojaan...
Alussa meni hyvin ja koin että terapeutti ymmärtää jne. Puolen vuoden kohdalla tajusin ettei oikeasti kuuntele minua ja istuu siinä vain rahan takia (mikä lienee aika yleistä). Alkoi molemminpuoleinen ärsyyntyminen: itse olin terapeuttia kohtaan riitaisa ja äksy ja hän kertoi minulle, ettei uskalla oikein kysellä mitään minulta koska kuulemma ärsyynnyn.
Myös terapeuttia selvästi ärsytti kun puhuin Jumalasta ja pohdin omaa uskonnollista suuntautumistani josta en päässyt selvyyteen. Hänen mukaansa "jankkasin" ja "raivosin" ja kun totesin että häntä ateistina ärsyttää niin itse kielsi, ettei muka ärsyyntynyt vaikka kyllähän sen huomasi...
Kemiamme eivät siis toimineet viime kädessä ollenkaan. Lopulta turhauduin täysin ja lopetin terapiasuhteen. Terapeutti oli viileä, etäinen ja paikoin hieman ylimielisen oloinen nainen, välillä kuitenkin yritti esittää empaattista.
Suuntaus oli psykodynaaminen ja terapeutilla vaativan erityistason pätevyys. Seuraavaksi taidan kokeilla kognitiivista terapiaa...
Kommentit (39)
Sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus. Taustalla koulukiusaamista ja vanhempien väkivaltaa jne
ap
Tottakai terapeutti kuuntelee rahan takia. Tekisitkö itse ilmaiseksi työtäsi?
Jos potilas aistii että terapeutti istuu vastapäätä vain ja ainoastaan rahan takia niin ei silloin tee mieli avautua...Googlettakaa terapia ja terapian tarkoitus jos ette muuten tajua. Terapiaan hakeutuvat usein elämän haavoittamat ihmiset jotka kaipaavat aitoa vuorovaikutussuhdetta ilman että terapeutista oikein huokuu sellainen "hohhoijaa" asenne
Miksi pitää aina olla näitä v-mäisiä vastauksia "tekisitkö itse ilmaiseksi työtäsi" jne? Mikä on ongelmasi kun pitää johonkin random ketjuun tulla aukomaan päätä...Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa niin älä sano mitään on ihan hyvä neuvo! Ap kaipaa varmastikin vertaistukea eikä mitään pään aukomisia. Ja kyllä, meni tunteisiin!
Tyypillinen muka-osaava terapeutti ja tyypillisen tyhmä asiakas. Eivät terapeutit kenenkään ongelmia osaa kysymyksillä ja keskustelulla parantaa, vaikka tyhmät asiakkaat näin joskus luulevat.
Yhtä hyvin paranet, jos pohdit sinua askarruttavia asioita (kuten uskontoa, vanhoja epäonnistuneita kaverisuhteita, vanhoja perheongelmia) ihan itseksesi. Tulee halvemmaksikin. Toivon, ettet saa mitään tukiaisia tuohon terapiassa mäkättämis -harrastukseesi.
Vierailija kirjoitti:
Jos potilas aistii että terapeutti istuu vastapäätä vain ja ainoastaan rahan takia niin ei silloin tee mieli avautua...Googlettakaa terapia ja terapian tarkoitus jos ette muuten tajua. Terapiaan hakeutuvat usein elämän haavoittamat ihmiset jotka kaipaavat aitoa vuorovaikutussuhdetta ilman että terapeutista oikein huokuu sellainen "hohhoijaa" asenne
Trauma syvenee tuollaisella ”hohhoijaa”-asenteella. On jo muutenkin ahdistavaa käydä (rahasta) avautumassa asioistaan, saatika että joku haluaa sen sinulle sormella osoittaan. Ostettua ymmärrystä. Pahinta on juuri maksetut kliseiset kehut ”olet tärkeä”, ”olet juuri oikeanlainen tuollaisena”.
Ap, miksi et usko mitä terapeutti sanoo? Miksi oletat, että hän oli ärsyyntynyt, koska oli ateisti? Ehkä hän oli ärsyyntynyt juuri siitä syystä, minkä itse mainitsi. Tämä on nyt sitä tehokasta terapiaa: mieti, mitä itse teit väärin tilanteessa.651
Terapeuteilla on ihan mukavat palkat, oli sitten kyse mielen, fysiikan tai puheen terapeuteista. Olen huomannut että tärkeintä heille on vahdata kelloa minuutin tarkkuudella, ettei vaan tee ilmaista työtä.
Jonnin joutavaan jaaritukseen meneekin sitten suurin osa ajasta, ja merkittävää apua ei ehdi saamaan.
Riippuu asiakkaista, haluaako hoitaa ongelmiaan vai jaaritella.
Voit vaihtaa terapeuttia, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei natsaa.
Vierailija kirjoitti:
Voit vaihtaa terapeuttia, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei natsaa.
Ap:n tapauksessa terapeutin vaihtaminen tuskin on ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Terapeuteilla on ihan mukavat palkat, oli sitten kyse mielen, fysiikan tai puheen terapeuteista. Olen huomannut että tärkeintä heille on vahdata kelloa minuutin tarkkuudella, ettei vaan tee ilmaista työtä.
Jonnin joutavaan jaaritukseen meneekin sitten suurin osa ajasta, ja merkittävää apua ei ehdi saamaan.
”Meidän aika alkaa olla lopussa, mutta tässä on LASKU!”
Kuulostaa tosi epäammattimaiselta. Ei terapeutin kuulu loukkaantua tai ärsyyntya asiakkaan jutuista, sehän on nimenomaan terapian idea että asiakas uskaltaa kertoa ja näyttää omat tunteensa aidosti. Ei niin, että pitää miettiä terapeutin tunteita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vaihtaa terapeuttia, jos tuntuu, että nykyisen kanssa ei natsaa.
Ap:n tapauksessa terapeutin vaihtaminen tuskin on ratkaisu.
Vähän kanssa veikkaan samaa. Persoonallisuushäiriöt on vähän sellainen laji, että ihminen saattaa olettaa omasta päästään toisen ajatuksia ja tunteita ja uskoa sitten voimakkaasti niihin ja tehdä hyvinkin pitkällemeneviä johtopäätöksiä niiden perusteella.
Tärkeintä on LASKU! Nämähän myyvät aikaansa narinoillenne.
Minulla meni nopeasti kaikki pieleen kognitiivisen terapeutin kanssa. Nyt olen käynyt ratkaisukeskeisessä terapiassa ja ollut paljon tyytyväisempi.
Mitä varten terapiaa?