Yksinäiset, joilla on parisuhde

Hei sinä toinen parisuhteessa oleva, yksinäinen! Mitä sulle kuuluu? Kuinka saat ajan kulumaan, kun puolisosi on omien kavereidensa kanssa? Vaivaako sinua koskaan se, ettei sinulla ole omia ystäviä tai kavereita lainkaan, tai yhtä paljon kuin puolisollasi? Oletko joutunut tilanteeseen tahtomattasi, ja kenteis olosuhteiden pakosta?

Täällä kirjoittaa yksi sellainen yksinäinen nainen. Aina olen ollut huono saamaan ystäviä, ja mitä vanhemmaksi tulen, sen vaikeampaa se on. Omia ystäviä on vain pari, mutta hekin asuvat toisilla paikkakunnilla. Tapaamme siis vain muutamia kertoja vuodessa. Asun paikkakunnalla, josta en tunne juurikaan muita, kuin poikaystäväni. Hänellä on oma kaveripiirinsä ja hän viettää heidän kanssa paljon aikaa, ymmärrettävästi. Olen saanut myös muutaman kaverin näiden hänen kavereittensa kautta. Mutta oikeita "ystäviä" minulla ei ole.

Mietin vain miten te muut samassa tilanteessa olevat jaksatte? Minua harmittaa usein se, että joudun olemaan yksin kotona, kun poikaystävällä on hauskaa omien ystävien kanssa. Keksin kyllä tekemistä, mutta ainainen kotona oleminen alkaa olla raskasta. Mitähän tässä tilanteessa tekisi? Jos olisin vielä työtön tämän lisäksi, varmaan masentuisin. Onneksi on työ :) ja poikaystävä on ihana ja ymmärtäväinen. Joskus tietysti voin olla mukana hänen kaverijutuissakin, mutta jokainenhan ymmärtää että ei aina voi olla mukana, kun omat kaverit on omat kaverit.

Olisi kiva keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa :) ! En tiedä, onko tämä paras kanava mutta katsotaan saisiko tästä keskustelua aikaan! <3