tänään oli oikeudenkäynti..oon ihan loppu

Sitten töihin että saat korvaukset maksettua, hopi hopi!

Empatiaa ei tipu paskan vertaa, ihan vaan tiedoksi.

Hyvä että sait tuomion. Nyt vähän aikaa huilaat ja sitten töihin tienaa korvausrahoja.

Oot varmaan aika pahasti jonkun pahoinpidellyt? Mitä tapahtui?

On pitänyt olla tosi törkeä pahoinpitely, jos oot saanut tuollaisen tuomion.

9 kk? Siinä saa jo aika lailla pahasti hakata jonkun vai otitko peräti puukkoa esille?

Olet täys pelletäti. Sait mitä tilasit. Ulinat pois.

Ammuitko jotain bussissa naamaan?

Tuomio on nimittäin sama.

Ymmärrän, että on varmasti uuvuttava tilanne, mutta ajattelisit rikoksesi uhria. Eiköhän hän ole kuitenkin tässä kärsinyt eniten. Olet itse aiheuttanut rangaistuksesi, nyt on aika maksaa teoistasi.

No sait oikeudenmukaisen seurauksen jonka sitten vain vastuullisesti suoritat etkä enää tee samaa uudelleen. Uhrille voit esittää anteeksipyynnön ellet sitä jo tehnyt ja tarvittaessa hakea itsellesi apua terapiasta väkivaltaisuuden hoitoon. Ei tuon takia kuolla kannata haluta, vaikka on terve reaktio tuntea huonoa omaatuntoa kun on väärin toiminut, niin olet jo saanut rangaistuksen ja nyt sen sitten suoritat ja sitten katse eteenpäin.

Parisuhderiita ja muita riidanhaastajia. Puukko, joka vahingossa osui hipaisten pienen vekin. Ei todellakaan ollut tarkoitus. Tottakai siitä kuuluu tuomita. Humalassa ihmiset ovat ääliöitä. Hävettää. masentaa..... oon muutenkin aivan loppu elämäni haasteisiin. Vaikka tiesin et tulee kova tuomio vahingosta huolimatta, jotenkin menetin lopullisesti elämänhaluni. t. nainen34

Lynkkaajat taas liikkeellä... Tsemppiä ap, kyllä sinä tästäkin vielä selviät. Käy tilanne mielessäsi huolella läpi. Yhteiskunnan tuomio teostasi ja sinun oma sisäinen oikeutuksesi sille ovat kaksi eri asiaa. Miten ajauduit pahoinpitelemään ja ketä? Jos yhteiskuntamme ei olisi näin "koskemattomuutta vaativa", niin olisiko kyseessä ollut edes pahoinpitely? Syytätkö itse itseäsi teosta vai oliko se sinusta itsestäsi olosuhteisiin nähden oikeutettu? (kummatkin vaihtoehdot ovat minusta ihan ok, mutta sinun pitää tiedostaa itse, mitä asiasta ajattelet). Häpeätkö enemmän itse tekoa vai sitä sosiaalista leimaa, jonka se sinuun iskee? Joudutko edelleen olemaan vastapuolen tai hänen tuttujensa kanssa tekemisissä? Onko tiedossa kohtuutonta sosiaalista syrjintää? Pitäisikö harkita maiseman vaihtoa?

Vierailija kirjoitti:

Parisuhderiita ja muita riidanhaastajia. Puukko, joka vahingossa osui hipaisten pienen vekin. Ei todellakaan ollut tarkoitus. Tottakai siitä kuuluu tuomita. Humalassa ihmiset ovat ääliöitä. Hävettää. masentaa..... oon muutenkin aivan loppu elämäni haasteisiin. Vaikka tiesin et tulee kova tuomio vahingosta huolimatta, jotenkin menetin lopullisesti elämänhaluni. t. nainen34

Raitistu ja ota opiksi. Käy terapiassa käsittelemässä tunteesi. Äläkä vähättele tekoasi, sillä vaikka tilanteessa oli "häiriötekijöitä" (humala ja muita riidanhaastajia), sinä itse päätit ottaa puukon käteesi, oli se huitaisu kuinka vahinko tahansa.

Loppuiko parisuhteesi siihen?

No et sentään joutunut linnaan. Siellä sitä vasta ahdistaisikin.

MENE TÖIHIN LUSMU! 

No ehkä tämä on sun elämän aallonpohja ja tästä on suunta vain ylöspäin. Ota opiksesi, sovita rikoksesi ja aloita puhtaalta pöydältä. Tehtyä ei tekemättömäksi saa, joten märehtiminen on turhaa.

Siinä vaiheessa kun puukko on kädessä eikä olla keittiössä vihanneksia pilkkomassa niin huitaisu puukolla ei ole mikään vahinko.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun puukko on kädessä eikä olla keittiössä vihanneksia pilkkomassa niin huitaisu puukolla ei ole mikään vahinko.

Tästä kannattaa ottaa uusi suunta. Alkoholi kannattaa unohtaa totaalisesti sekä hankkia jonkinlaista tunteidenhallintaterapiaa. Asioita ei selvitetä asein niin kuin varmaan nyt olet toivottavasti oppinut.

Itke jossain muualla ongelmiasi.

Jätä se sika.