Lähihoitajakoulutuksesta, terkut päättäjille!

Kun opiskelin lähihoitajaksi oli samalla vuosikursilla kolme päihdeongelmaista. Lopettivat opinnot jossain vaiheessa. Ja tämä oli 2000-l alussa jolloin oli vielä soveltuvuuskokeet.

Ja ottakaa huomioon, että lähihoitaja ei tarkoita pelkästään vanhusten hoitajaa.

Ei kai lähäriksi mee kuin ne jotka ei pääse siivoojaksi?

Sisään pääsee kuka vaan.

Ja valmistuu kuka vaan kun pyytää mukautetun arvosanan suoraan rehtorilta.

Jos ei huvita opiskella liikoja.

Kirjallisesta mukautuspäätöksestä voi valittaa muutoksenhaun avulla AVIiin ja helposti tutkinto taskussa.

Itse opiskelin aikana jolloin oli vielä soveltuvuuskokeet. Silti se porukka siellä oli kyllä osin "melkoista". Erityisesesti oli todella jotenkin älyllisesti yksinkertaista sakkia, ja jotenkin avutonta. Esim. se matematiikka oli aivan naurettavan yksinkertaista mitä siellä opetettiin, ala-astetasoa, mutta puolella vuosikurssista se meni yli ja korkealta. Ja sitten oli niitä "perinaisellisia nyyhkyjä" jotka ihan kirjaimellisesti itkivät siellä opettajalle sitä miten on vaikeaa. Mt-ongelmaisia löytyi myös, eihän niitä diagnoosejaan ole mikään pakko siellä soveltuvuusarviossa kertoa. 

Ihmisiä hoitamaan ei voi ongelmaisia päästää. Kyllä  viimeistään työpaikalla huomataan ja meilläkin on kaksi saanut lähtöpassit soveltumattomuuden vuoksi. Turha opiskella siis, jos ei ole rahkeita. Harmi vaan, jos ehtii tekemään jotain vahinkoa ja päästetään töihin. Vakituiseksi ei varmaan pääse kuka tahansa kuitenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai lähäriksi mee kuin ne jotka ei pääse siivoojaksi?

Siivoojiksi päätyvät ne, jotka eivät oikeasti pääse minnekään tai pärjää. Niiden ei tarvii osata yhtään mitäänö.l

Vieläkö  kun totta puhuttaisiin medioissa että soveltuvuuskokeet poistettiin, että saatais edes jotkut  ekan ja toisen sukupolven aivottomat  m a m u t  töihin? mutta reisille meni.

Minä valmistuin juuri lastenohjaajaksi (hakuaikanani oli vielä pääsykokeet) ja tapasin opintojeni alkuaikoina erään tuttavan, joka oli juuri valmistumassa lähihoitajaksi. Tiedän varmuudella, että hän käyttää huumeita. Olemme samalta pieneltä paikkakunnalta kotoisin. Kun hän näki minut, hän tuli hysteerisenä juttelemaan ja hoki minulle, että ei kannata uskoa kaikkia juoruja ja että hän ei ole mitään koskaan käyttänyt. Tiedän kyllä varmuudella, että on käyttänyt, kun on tuomionkin saanut. Myöhemmin sain tietää, että hän edelleen käyttää.

Minusta koulussa pitäisi olla seulat. Siis huumeseulat.

Tuo tuttava lähti töihin päihdekuntoutukseen. En tiedä onko edelleen samassa paikassa töissä.

Lähäreissä on monia ylioppilaitakin. Ovat fiksuja ja halunneet vaan auttamaan muita. Kyllä työpaikoilla seulotaan ongelmaiset pois aika äkkiä, mutta joskus voivat ehtiä saamaan aikaan vahinkoa. Kunnon soveltuvuuskokeet takaisin todellakin!

Vierailija kirjoitti:

Ei kai lähäriksi mee kuin ne jotka ei pääse siivoojaksi?

Et päässyt lähäriksi?

Vierailija kirjoitti:

Itse opiskelin aikana jolloin oli vielä soveltuvuuskokeet. Silti se porukka siellä oli kyllä osin "melkoista". Erityisesesti oli todella jotenkin älyllisesti yksinkertaista sakkia, ja jotenkin avutonta. Esim. se matematiikka oli aivan naurettavan yksinkertaista mitä siellä opetettiin, ala-astetasoa, mutta puolella vuosikurssista se meni yli ja korkealta. Ja sitten oli niitä "perinaisellisia nyyhkyjä" jotka ihan kirjaimellisesti itkivät siellä opettajalle sitä miten on vaikeaa. Mt-ongelmaisia löytyi myös, eihän niitä diagnoosejaan ole mikään pakko siellä soveltuvuusarviossa kertoa. 

Samoja huomioita oli myös minulla, varsinkin tuo matikka. Ja minulla on sentään aina ollut _todella_ huono matikkapää, mutta lääkelaskut oli aivan yksinkertaisia.

Nykyään kaikki työttömät ja työkyvyttömät uudelleenkoulutetaan lähihoitajiksi, koska ”lähihoitajista on pulaa”. Ei ajatella ollenkaan sitä, soveltuuko hakija alalle.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kaikki työttömät ja työkyvyttömät uudelleenkoulutetaan lähihoitajiksi, koska ”lähihoitajista on pulaa”. Ei ajatella ollenkaan sitä, soveltuuko hakija alalle.

Kohta ei ole enää pulaa, kun kaikista tulee lähihoitajia.

Ehkä soveltuvuuskokeet eivät olleet onnistuneita? Minä pääsin mt-ongelmaisena opiskelemaan opettajaksi soveltuvuuskokeiden kautta. Olisin varmaan päässyt lähihoitajaksikin

Minka takia tasta ammattiryhmasta kirjoitetaan jatkuvasti? Siksiko kun siihen tyohon ei oikeastaan edes tarvisi koulutusta?Onko se tarkoitettu mamuille?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä soveltuvuuskokeet eivät olleet onnistuneita? Minä pääsin mt-ongelmaisena opiskelemaan opettajaksi soveltuvuuskokeiden kautta. Olisin varmaan päässyt lähihoitajaksikin

Minäkin pääsin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavana lähihoitajaksi. Mutta minulla sairaus on hallinnassa, aina ollut, ja juuri psykologi totesi, että mitään syytä huoleen ei ole, jos vain otan säännöllisesti lääkkeeni.

Tunnen yhden sairaanhoitajan, joka sairastaa kaksisuuntaista.

Samaa ihmetellyt. Nuoria, joita ala ei voisi vähempää kiinnostaa. Työ on kuitenkin niin ihmisläheistä, että todellakin pitäisi kiinnostaa ja olla tietynlaiset tuntosarvet päässä, miten toimia eri tilanteissa, erilaisten ihmisten kanssa, taito kuunnella ja halu auttaa!

Tuntuu että kuka tahansa pääsee läpi, myös ne perässä vedettävät haamut jotka eivät uskalla katsettaan lattiasta nostaa. Myös ne sankarit jotka huutelevat koulun käytävillä kovaan ääneen (siis keskustelevat muka hiljaa) huumeiden vetämisestä..

Kauhea kiire aina koulusta pois, tehtävät tehdään vain pakolla ja jotenkin sinne päin. Huokuu valtaopiskelijoista, se ettei opintoihin syvennytä laisinkaan.

Pääsykoe oli aivan naurettavan olematon, ei sitä voi edes kokeeksi sanoa.

Näistäkö ammattitaitoisia ammattilaisia? Enpä enää ihmettele terveydenhuollon henkilökunnan epäammattimaisuutta ja osaamattomuutta.

Up.

Joskus sitä ihmettelee, mihin ne toivottomimmat tapaukset päätyvät. Tapaan työssäni jonkin verran sekä valmiita lähihoitajia että opiskelijoita. Opiskelijoissa on kaikenlaista hiihtäjää, mutta työssä olevista suurin osa on työssään pärjääviä ihan tavallisia ihmisiä. On helppo nähdä, että osasta opiskelijoista tulee juuri heitä, osasta pystyy uskomaan, että itselleen sopivassa paikassa, tutussa paikassa, tilanteissa ja tuttujen kesken oppivat kyllä pärjäämään ihan hyvin, mutta sitten se toivottomin osa... Mihin he häviävät, kun työttömiä lähihoitajia ei kuitenkaan niin paljon ole? Ja näitä aika toivottomia tapauksia tuntuu kuitenkin harjoittelijoissa olevan kohtuullisen runsaasti, ehkä jopa joka viides. Tai ainakin tuntuu, että heitä on suunilleen saman verran kuin oikein nokkelia ja noheviakin.