Harmittaa kun äidillä ei ole hautakiveä
Äiti kuoli kun olin 10v ja isoäitini hoiti luonnollisesti äidin kuolemaan liittyvät jutut. Äiti oli sanonut haluavansa oman isoäitinsä ”viereen” kuollessaan. Hautausmaalla on siis muistolehto, jonne tuhkat voidaan sirotella. Harmittaa, kun äidistä ei ole oikein mitään jäljellä, edes sitä hautakiveä. Tuli vain mieleen kun viikonloppuna tulee vuosia siitä kun se kuoli.
Kommentit (14)
Mun lapsen isälle hommaatiin vasta joku vuosi kuoleman jälkeen sellainen pieni muistolaatta, kun hautakiveen ei todellakaan ole varaa, aiemmin sitä virkaa toimitti se hautausmaan kustantama pieni puinen risti.
Ei sillä ole mitään merkitystä kuinka hienolta hautapaikka näyttää vaan se on tärkeää miten me muistamme sen henkilön, joka ei enää ole kanssamme, hautausmaalla ei tule enää edes usein käytyä, mutta hyvät asiat ja muistot ovat vuosien mittaan olleet ne mitkä ovat jääneet jäljelle.
Kannattaa selvittää voisiko mummon haudalle joko käydä laittamassa laatan tai olisiko mahdollista jos kaiverruttaa kiveen jotain äidistä.
Moni hautausmaa toimii omien sääntöjen mukaan, osa on todella sallivia jolloin kivet voivat olla eri kokoisia, niissä voi olla eri tyylejä teksteissä.
Nykyään kun kiveen voi kaivertaa kynttilälle pesän tai kokonaan muodostaa esim. kolmesta eri kivistä yhden kokonaisuuden niin joka paikkaan näitä ei saa laittaa.
Ottaisin selvää kirkolta mitä siihen mummon haudalle voisi saada laittaa, koska se olisi ratkaisu. Vaikka tuhka tai ruumis kokonaan on toisaalla niin on sallittua että ihmisellä on kivi, ei siis tarvitse olla muistolehdossa vaikka tuhka on sinne ripoteltu.
Omalla hautausmaalla tiedän erään kiven, jonne ei ole haudattu ruumista vaan ihminen on kadonnut ja aikanaan saatu merkattua kuolleeksi, on otettu tuo kivi hänen haudaksi.
Ei maahan kaivetut ruumiitkaan pysy vuosikymmeniä luina vaan ne katoavat ajan kuluessa. Hautakivi on muistopaikka.
Jos tahdot kunnioittaa äitisi toivetta hänen hautapaikasta niin minusta kaunis ja sinua lohduttava asia voi olla juuri äidin muistaminen siellä hautakivellä. Kannattaa tutustua tapoja miten hautakiviä on korostettu. Se voi olla kenties erillinen pieni kivi, laatta, kuva, kirjoitus, allekirjoitus, jokin sanonta mitä äitisi sanoi.
Hautakivi on nimenomaan paikka surra, muistaa, voimaantuakin. Erityisesti kun puhutaan lähisuvusta niin asia muuttuu tärkeäksi. Ja huomaat sen itsestäsi, se helpottaa surua ja kannattaa.
Kun olet kysynyt kirkkomaan tiedot mitä kivelle saa tehdä ja mitä ei niin sen jälkeen voi esim. hautausliike tai kiviliike kertoa mitä voi tehdä ja se on oikeastaan sinun mielikuvitus rajana, ehkä rahakin. Voithan vaihtaa kokonaan uuden kivenkin jos tahdot!
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.
Saa ostaa hautapaikan tai jos on jossain hoidettu kivi niin siihen voi merkitä ihmisen joka on haudattu muistolehtoon tai muualle.
Kivi saattaa siis olla paikalla jossa on omat säännöt millainen kiven kuuluu olla ulkomuodoltaan.
Siihen hautaan on paikka määrä, miten monta ruumista siihen voidaan haudata. Meillä on hommattu perhehauta jonne voi haudata useamman henkilön ja tämän lisäksi muistolehtopaikkoja monta.
Kiveä saa aina koristella lisää, joten (sääntöjen mukaan toimittuna) siihen voi kaiverruttaa esim. kuolleen henkilön piirustuksen, laittaa valokuvan, jotain muistosanoja, tekstin kuten: äiti tai pelkästään nimikirjaimet, jokin patsas saattaa olla sinulle riittävä muisto myös siitä että äitisi on paikalla.. Mahdollisuuksia riittää ja näitä kaiverruksia voi kiviliikkeen tekijät tulla valmistamaan paikanpäälle eli kiveä ei tarvitse liikuttaa.
Aina kannattaa selvittää tieto eikä jättää mutuun. Ei minulle riitä kynttilät kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.Saa ostaa hautapaikan tai jos on jossain hoidettu kivi niin siihen voi merkitä ihmisen joka on haudattu muistolehtoon tai muualle.
Kivi saattaa siis olla paikalla jossa on omat säännöt millainen kiven kuuluu olla ulkomuodoltaan.
Siihen hautaan on paikka määrä, miten monta ruumista siihen voidaan haudata. Meillä on hommattu perhehauta jonne voi haudata useamman henkilön ja tämän lisäksi muistolehtopaikkoja monta.Kiveä saa aina koristella lisää, joten (sääntöjen mukaan toimittuna) siihen voi kaiverruttaa esim. kuolleen henkilön piirustuksen, laittaa valokuvan, jotain muistosanoja, tekstin kuten: äiti tai pelkästään nimikirjaimet, jokin patsas saattaa olla sinulle riittävä muisto myös siitä että äitisi on paikalla.. Mahdollisuuksia riittää ja näitä kaiverruksia voi kiviliikkeen tekijät tulla valmistamaan paikanpäälle eli kiveä ei tarvitse liikuttaa.
Aina kannattaa selvittää tieto eikä jättää mutuun. Ei minulle riitä kynttilät kotona.
Mikä pointti sillä hautapaikan ostamisella jälkikäteen on, jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon? Ei se äiti siellä haudassa ole sen enempää kuin sun olohuoneessakaan. Hautakiven voi ostaa sinne olkkariinkin, jos sellaisen haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.Saa ostaa hautapaikan tai jos on jossain hoidettu kivi niin siihen voi merkitä ihmisen joka on haudattu muistolehtoon tai muualle.
Kivi saattaa siis olla paikalla jossa on omat säännöt millainen kiven kuuluu olla ulkomuodoltaan.
Siihen hautaan on paikka määrä, miten monta ruumista siihen voidaan haudata. Meillä on hommattu perhehauta jonne voi haudata useamman henkilön ja tämän lisäksi muistolehtopaikkoja monta.Kiveä saa aina koristella lisää, joten (sääntöjen mukaan toimittuna) siihen voi kaiverruttaa esim. kuolleen henkilön piirustuksen, laittaa valokuvan, jotain muistosanoja, tekstin kuten: äiti tai pelkästään nimikirjaimet, jokin patsas saattaa olla sinulle riittävä muisto myös siitä että äitisi on paikalla.. Mahdollisuuksia riittää ja näitä kaiverruksia voi kiviliikkeen tekijät tulla valmistamaan paikanpäälle eli kiveä ei tarvitse liikuttaa.
Aina kannattaa selvittää tieto eikä jättää mutuun. Ei minulle riitä kynttilät kotona.
Mikä pointti sillä hautapaikan ostamisella jälkikäteen on, jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon? Ei se äiti siellä haudassa ole sen enempää kuin sun olohuoneessakaan. Hautakiven voi ostaa sinne olkkariinkin, jos sellaisen haluaa.
Näinpä juuri. En oikein ymmärrä hautausmailla käymistä ja kiven tuijottelua, sikllä eihän se ihminen siellä ole sen paremmin kuin muuallakaan. Muistelua voi helpommin harjoittaa tosiaan kotonaan vaikka valokuvan ääressä tai jos kivi pitää olla, niin sellaisen voi hommata vaikka olohuoneen nurkkaan, niin on helpp käydä siinä vaikka päivittäin.
Jos äiti on tullut tahtonsa mukaisesti tuhkatuksi ja sirotelluksi muistolehtoon, hän ei ilmeisestikään halunnut hautaa ja hautakiveä. Voisiko nyt vaikka noudattaa hänen toiveitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.Saa ostaa hautapaikan tai jos on jossain hoidettu kivi niin siihen voi merkitä ihmisen joka on haudattu muistolehtoon tai muualle.
Kivi saattaa siis olla paikalla jossa on omat säännöt millainen kiven kuuluu olla ulkomuodoltaan.
Siihen hautaan on paikka määrä, miten monta ruumista siihen voidaan haudata. Meillä on hommattu perhehauta jonne voi haudata useamman henkilön ja tämän lisäksi muistolehtopaikkoja monta.Kiveä saa aina koristella lisää, joten (sääntöjen mukaan toimittuna) siihen voi kaiverruttaa esim. kuolleen henkilön piirustuksen, laittaa valokuvan, jotain muistosanoja, tekstin kuten: äiti tai pelkästään nimikirjaimet, jokin patsas saattaa olla sinulle riittävä muisto myös siitä että äitisi on paikalla.. Mahdollisuuksia riittää ja näitä kaiverruksia voi kiviliikkeen tekijät tulla valmistamaan paikanpäälle eli kiveä ei tarvitse liikuttaa.
Aina kannattaa selvittää tieto eikä jättää mutuun. Ei minulle riitä kynttilät kotona.
Mikä pointti sillä hautapaikan ostamisella jälkikäteen on, jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon? Ei se äiti siellä haudassa ole sen enempää kuin sun olohuoneessakaan. Hautakiven voi ostaa sinne olkkariinkin, jos sellaisen haluaa.
Noin minulle on joku sanonut lapseni haudalla kun vein kukkia sinne.
Hauta on muistopaikka. Minusta luonnollista on mennä hautapaikalle muistamaan kuollutta.
Tämä asia muuttui minussa konkreettisesti vasta oman lapsen kuoltua. Se on hänen syli minulle.
On täysin eri asia minusta kun saan kävellä haudalle, nähdä ja koskea kiven. Tuo on todella ymmärtämätöntä sanoa että hautakiven voi viedä kotiin.
Olen sytytellyt kotona kynttilöitä se ei ole sama. En voi olla käymättä haudalla ja tarvitsen sen. Se on paikka jossa pystyn jättää kaiken arjen pois ja menen hänen luo.
Minusta tässä kuuluu antaa jokaiselle oma tapansa. Ei sanoa että kynttilät riittää. En tahdo surra ja muistaa olohuoneessa sitä varten on hautakivi.
Ymmärrän hyvin ettei muistolehto ole yksityinen. Sen takia kannattaa pohtia asiaa tuota kannalta voiko kaipuunpaikan siirtää yksityisemmälle kivelle ja muistaa siellä.
Moniin tuhkalehtoihin saa kuitenkin johonkin seinään laittaa muistolaatan, jossa on vainajan nimi. Ehkä ap haluaisi laittaa äidilleen tämmöisen?
Monilla hautausmailla on myös ”kaukaisten hautojen” tai ”tuntemattomien hautojen” muistomerkkejä, jotka on tarkoitettu niiden ihmisten muistopaikoiksi, joiden rakkaat on haudattu liian kauas, jotta haudalla voisi käydä - tai tosiaan kadonneet tms.
Omalla isälläni on hautapaikka hautausmaalla, mutta en minä siellä käy. Muistelen häntä lähinnä hänen lempimetsässään, siellä, missä hän kuolikin.
Mulla on monta hautaa, joissa käyn muistelemassa, mutta samalla mulla on kyllä huollettavaakin. Hoidan äitini ja isäni yhteistä hautaa, pienenä kuolleen siskoni hautaa, isän vanhempien ja äidin vanhempien hautaa.
Syksyllä laitan kanervat ja havut, jouluna vien kynttilät, keväällä istutan orvokit ja kesällä kesäkukat. Olen hankkinut seurakunnalta kastelut kesän ajaksi, koska asun yli 200 kilometrin päässä. Toki mökki sijaitsee noin 30 kilometrin päässä hautausmaista eli sieltä käsin hoidan hautausmaahommat. Onhan tässä ja näitä hautoja kertynyt. Äidin puolelta löytyisi vielä hänenkin isovanhempien hauta, jota en ole ottanut hoidettavaksi. Onneksi ei ole samalla hautausmaalla niin, etten näe juuri koskaan tätä hautaa. Käyn jo kahdella hautausmaalla.
Osta kivi kotiisi niin voit polttaa muistokynttilän vaikka joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon, niin hautakivi ei taida olla mahdollinen.
Itse en oikein ymmärrä koko kiven tarpeellisuutta, vaan muistelisin äitiä vaikkapa hänen valokuvansa ääressä ja polttelisin kynttilää.Saa ostaa hautapaikan tai jos on jossain hoidettu kivi niin siihen voi merkitä ihmisen joka on haudattu muistolehtoon tai muualle.
Kivi saattaa siis olla paikalla jossa on omat säännöt millainen kiven kuuluu olla ulkomuodoltaan.
Siihen hautaan on paikka määrä, miten monta ruumista siihen voidaan haudata. Meillä on hommattu perhehauta jonne voi haudata useamman henkilön ja tämän lisäksi muistolehtopaikkoja monta.Kiveä saa aina koristella lisää, joten (sääntöjen mukaan toimittuna) siihen voi kaiverruttaa esim. kuolleen henkilön piirustuksen, laittaa valokuvan, jotain muistosanoja, tekstin kuten: äiti tai pelkästään nimikirjaimet, jokin patsas saattaa olla sinulle riittävä muisto myös siitä että äitisi on paikalla.. Mahdollisuuksia riittää ja näitä kaiverruksia voi kiviliikkeen tekijät tulla valmistamaan paikanpäälle eli kiveä ei tarvitse liikuttaa.
Aina kannattaa selvittää tieto eikä jättää mutuun. Ei minulle riitä kynttilät kotona.
Mikä pointti sillä hautapaikan ostamisella jälkikäteen on, jos tuhkat on siroteltu muistolehtoon? Ei se äiti siellä haudassa ole sen enempää kuin sun olohuoneessakaan. Hautakiven voi ostaa sinne olkkariinkin, jos sellaisen haluaa.
Noin minulle on joku sanonut lapseni haudalla kun vein kukkia sinne.
Hauta on muistopaikka. Minusta luonnollista on mennä hautapaikalle muistamaan kuollutta.
Tämä asia muuttui minussa konkreettisesti vasta oman lapsen kuoltua. Se on hänen syli minulle.
On täysin eri asia minusta kun saan kävellä haudalle, nähdä ja koskea kiven. Tuo on todella ymmärtämätöntä sanoa että hautakiven voi viedä kotiin.Olen sytytellyt kotona kynttilöitä se ei ole sama. En voi olla käymättä haudalla ja tarvitsen sen. Se on paikka jossa pystyn jättää kaiken arjen pois ja menen hänen luo.
Minusta tässä kuuluu antaa jokaiselle oma tapansa. Ei sanoa että kynttilät riittää. En tahdo surra ja muistaa olohuoneessa sitä varten on hautakivi.
Ymmärrän hyvin ettei muistolehto ole yksityinen. Sen takia kannattaa pohtia asiaa tuota kannalta voiko kaipuunpaikan siirtää yksityisemmälle kivelle ja muistaa siellä.
Mutta kun aloittajan tapauksessa vainaja ei ole haudassa.
Minä en nyt oikein ymmärrä että mitä se tarkoittaa että on siroteltu johonkin lehtoon... siis onko se metsä mihin ihmiset vaan käy nakkaamassa ne tuhkat, aita ympärillä?
Minä olen luullut että tuhkat yleensä pidetään siellä uurnassa ja sitten on joku paikka mihin se uurna laitetaan ja siinä on nimilaatta jne. voi viedä kukkia...
Jos se isoäitikin on vaan nakattu johonkin lehtoon, niin eihän hänen viereensä ketään voi haudata, nehän on kaikki tuhkat siellä ihan sikinsokin.
Vaikka toisaalta ymmärrän että oma isoäitini halusi kunnioittaa tyttärensä toivetta ja niin minäkin äitini. Tuntuu vain, että jotain ”puuttuu” kun ei saa ns. henkilökohtaisesti mennä äidin luo vaan sellaiseen yleiseen paikkaan.