Mulla on mielenkiintoinen työ, mutta liian
stressaava, pitää olla koko 8h työvuoro terävänä ja keskittyä täysillä. Päivän aikana ehtii nopeasti syödä, mutta muuten töitä tehdään taukoamatta. Työkaverit on suurimmaksi osaksi fiksuja ja mukavia, mutta stressi on alkanut ärsyttää ja se, että en voi aina tehdä työtä omien standardieni mukaan. Olen hyvin väsynyt jokaisen työpäivän jälkeen. Olen ajatellut, että vaihtaisin työhön, jossa pääsisi helpommalla ja keskittyisin enemmän itsestäni huolehtimiseen, mutta pelkään sitä, että jos työssä ei ole haasteita, tympäännyn siellä ja sekin alkaa ärsyttää.
Kommentit (9)
En ole koskaan nauttinut työstäni joten suosittelen pysymään nykyisessäsi
Missä työssä voisi palkallisesti keskittyä itsestään huolehtimiseen? Tämä kiinnostaisi minuakin.
Ei vaan tekisin työtä, mikä ei väsyttäisisi niin paljon ja jaksaisin iltaisin tehdä enemmän itseni hyväksi.
Mulla on samanlainen tilanne. Lounas pikaisesti töiden ohella, kahvitaukoja ei ole ja hirveät aikataulupaineet kokoajan. Olen aivan rättiväsynyt työpäivien jälkeen. Pitäisi jaksaa hoitaa kotia ja pihaa ja parisuhdetta yms. Nyt illat kuluvat vain sohvalla torkkuen. Välillä raahaudun ulos lenkille tai pihahommiin. Työ on omalla tavallaan mielenkiintoista ja haastavaa, mutta se jäätävä kiire ja loputon työmäärä. Olen ollut nykyisessä tehtävässä vasta muutaman kuukauden. Edellinen työpaikkani oli aivan samanlainen hullunmylly, joten työpaikan vaihto ei itselläni auttanut lainkaan.
Haaveilen downshiftauksesta. Tulisin toimeen vähemmälläkin ja toivon, että jonain päivänä voisin tehdä vain osa-aikaista työtä, mutta asuntolainaa on vielä kymmeneksi vuodeksi jäljellä, joten toivottavasti en sairastu burnouttiin tai sydänkohtaukseen ennen sitä. En todellakaan pidä näin suorittavasta elämästä, jossa en ehdi nauttia mistään ja olen kokoajan mielettömän stressaantunut ja väsynyt.
Niin mä tein tuollaisen "downshiftauksen" lähes palettuani loppuun erittäin vaativissa teknisissä asiantuntijatehtävissä, oman perfektionismini ajamana. Haaveilin pitkään että tahdon tehdä vain jotain helppoa suorittavaa työtä, vaikka olla kaupan kassalla. Ajattelin että oi ihanaa kun jaksaisi tehdä jotain työpäivän jälkeen.
No, minäpä toteutin tämän ja pääsin varastolle töihin joissa ei päätä tarvitse kauheasti vaivata eikä deadlinet projekteissa paina. Ekat muutama kuukausi oli ihanaa, aah, toivun kroonisesta stressitilasta ja ikään kuin synnyn uudesti. Mutta sitten alkoi tylsistyttää. Kaipasin älyllisiä haasteita sittenkin. Olin tuossa työssä kuitenkin yli vuoden, kunnes aloin taas hakea oman koulutusalani vaativia töitä. Sainkin niitä aika pian onneksi.
Nyt olen taas tyytyväinen näissä stressaavissa töissä. Joo, en jaksa mitään vapaa-ajalla, mutta toisaalta saan kummaa tyydytystä siitä kun saan vetää kykyni äärimmilleen ja haastaa itseni joka päivä.
Mua surettaa lukea tällaisia:( Ja juurikin se, että ihmiset kokevat elämänsä suorittamisena, on suorastaan oksettavaa..eihän sen pitäisi mennä niin, ihmiset eivät ole robotteja ja aika on kalleinta mitä meillä on. Se saattaa loppua koska vain, ja on hirveän surullista jos se aika menee aina vain palautumiseen ja stressaamiseen.
Oletteko miettineet, että osa-aikaistaisitte nykyisen mielenkiintoisen työnne ja ottaisitte rinnalle jotakin helpompaa keikkatyötä tai osa-aikaista? Itse voisin kuvitella tekeväni näin, jos vastaava tilanne sattuu eteen
Itselläni myös vähän samanlainen tilanne. Työ mukavaa ja voin kehittää sitä ja tehdä siitä itseni näköistä. Työ seuraa kaikkialle 24/7 ja päivystysvalmiudessa on oltava aina. Puhelin ja sposti piippaa aina.Olisi ihanaa,kun jäisi aikaa myös muulle elämälle. Mies tekee reissutyötä ja kaksi alle kuoluikäistä lasta. Elämään ei mahdu tällä hetkellä muuta kuin työ ja lapset. Talo on mullin mallin,pyykkiä,tiskiä, yleisjärjestys tipotiessään...
up