Onko kuvioratsastus eläinrääkkäystä?

Mitä on kuvioratsastus ja miten siinä eläin kärsii? Olen harrastanut ratsastusta yli 20 vuotta mutten ole koskaan törmännyt mihinkään kuvioratsastukseen.

Mitä tämä "kuvioratsastus" on ja miten se eläin siinä kärsii? Vai onko tämä provo?

Tarkoitetaan kouluratsastusta. Onhan se rääkkäystä. Kuolaimet sattuu jonkin verran hevosen suuhun, kun niitä kiskotaan aina ratsastajan toimesta miten sattuu. Riippuu kuinka helläkätinen ratsastaja on. Samoin hevosen selkärankaan ja lihaksiin sattuu, kun ratsastaja pakotetaan selkään. Yleensä pakotus aloitetaan satulalla ja siitä sitten väkisin selkään, oli kipuja tai ei. Hevonen on niin kiltti eläin, että alistuu kohtaloonsa. Kouluratsastus on pienin rasite, esteet ja raviurheilu vielä enemmän. Ei hevosta ole tehty urheiluvälineeksi, vaan se on luontokappale ja kuuluisi laiduntamaan laumoissa aroille. Hevosilla ei tunneta kuolainvammoja, selkävammoja, aristuksia, paleltumia lumihangesta jne. Täyttä eläinrääkkäystä. Itse aloitin kilparatsastuksen 8 vuotiaana ja nyt 40 kymppisenä näen lajin eri tavoin. En enää nousisi hevosen selkään. 

Ei se sika siinä kärsi jos sitä vähän nylkiinsuuntaan ja toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitetaan kouluratsastusta. Onhan se rääkkäystä. Kuolaimet sattuu jonkin verran hevosen suuhun, kun niitä kiskotaan aina ratsastajan toimesta miten sattuu. Riippuu kuinka helläkätinen ratsastaja on. Samoin hevosen selkärankaan ja lihaksiin sattuu, kun ratsastaja pakotetaan selkään. Yleensä pakotus aloitetaan satulalla ja siitä sitten väkisin selkään, oli kipuja tai ei. Hevonen on niin kiltti eläin, että alistuu kohtaloonsa. Kouluratsastus on pienin rasite, esteet ja raviurheilu vielä enemmän. Ei hevosta ole tehty urheiluvälineeksi, vaan se on luontokappale ja kuuluisi laiduntamaan laumoissa aroille. Hevosilla ei tunneta kuolainvammoja, selkävammoja, aristuksia, paleltumia lumihangesta jne. Täyttä eläinrääkkäystä. Itse aloitin kilparatsastuksen 8 vuotiaana ja nyt 40 kymppisenä näen lajin eri tavoin. En enää nousisi hevosen selkään. 

Jos aloitit "kilparatsastuksen" 8-vuotiaana et kirjoittaisi noin kuten kirjoitat (siis sillä tavalla, että et ymmärrä hevosurheilusta mitään). Argumentteihisi on jotenkin vaikea vastata, kun ne ovat niin puolivillaisia (esim. "kiskotaan ratsastajan toimesta miten sattuu" aivan kuin ratsastajan tarkoituksena olisi kiskoa suusta). Jos olet joskus lapsena kokeillut ratsastusta, et voi oikein ymmärtää, mitä se on ja mitä sen on tarkoitus olla.

Kesyhevonen ei ole villihevonen, ei kuulu aroille eikä siellä pärjäisikään. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitetaan kouluratsastusta. Onhan se rääkkäystä. Kuolaimet sattuu jonkin verran hevosen suuhun, kun niitä kiskotaan aina ratsastajan toimesta miten sattuu. Riippuu kuinka helläkätinen ratsastaja on. Samoin hevosen selkärankaan ja lihaksiin sattuu, kun ratsastaja pakotetaan selkään. Yleensä pakotus aloitetaan satulalla ja siitä sitten väkisin selkään, oli kipuja tai ei. Hevonen on niin kiltti eläin, että alistuu kohtaloonsa. Kouluratsastus on pienin rasite, esteet ja raviurheilu vielä enemmän. Ei hevosta ole tehty urheiluvälineeksi, vaan se on luontokappale ja kuuluisi laiduntamaan laumoissa aroille. Hevosilla ei tunneta kuolainvammoja, selkävammoja, aristuksia, paleltumia lumihangesta jne. Täyttä eläinrääkkäystä. Itse aloitin kilparatsastuksen 8 vuotiaana ja nyt 40 kymppisenä näen lajin eri tavoin. En enää nousisi hevosen selkään. 

On olemassa huonoja ja eläintä kunnioittamattomia ratsastajia. Ja sitten on heitä, jotka pyrkivät "symbioosiin" ja yhteistyöhön hevosen kanssa. Kun pääsee sille taajuudelle, missä oikeasti tehdään hevosen kanssa yhteistyötä se on jotain aivan uskomatonta ystävyyttä. Kyse on puhtaasti hevosmiestaidoista. Jotkus osaa ja toiset ei vaikka harrastelisivat lajia vuosikymmeniä.