Lue keskustelun säännöt.
Jutellaan partiosta
12.10.2026 |
Millainen harrastus? Omia kokemuksia? Pärjäisikö lapsesi sellaisella partioleirillä, jossa olen itse ollut? Piti esim. 10-vuotiaana herätä kaminateltassa vahtimaan tulta muiden nukkuessa. Vartionjohtaja taas saattoi olla 14-vuotias, ja leiriläiset 10 tai 11. Aikuista ei ollut lähistöllä. Puhelimia ei voinut käyttää edes onnettomuustilanteessa (koska niitä ei ollut).
Kommentit (16)
Tässä ei ole mitään juteltavaa. Käykää lukemassa partiotoiminnasta kaikkialla. 🤣🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
, Vaikka virallisesti partio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, monilla paikkakunnilla varsinkin lestadiolaisalueilla, se on käytännössä kristittyjen johtamaa toimintaa jossa lapset pakotetaan rukoilemaan, lukemaan Raamattua ja osallistumaan seurakunnan toimintaan yms.
Olin lapsena partiossa, meillä oli kyllä leireillä aina myös aikuisia mukana.
Sitten tosiaan yläasteella joskus 14-vuotiaina saatettiin käydä viikonloppuretkellä jossain lippukunnan majalla ja olla yötäkin. Vanhemmat vei ja haki autolla. Hyviä muistoja.
Vierailija kirjoitti:
, Vaikka virallisesti partio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, monilla paikkakunnilla varsinkin lestadiolaisalueilla, se on käytännössä kristittyjen johtamaa toimintaa jossa lapset pakotetaan rukoilemaan, lukemaan Raamattua ja osallistumaan seurakunnan toimintaan yms.
Onko sitoutumaton? Mun partioaikoina uskonnollisuus nimenomaan oli olennainen osa partiota. Piti esimerkiksi antaa vannoa: "Lupaan rakastaa Jumalaani, isänmaatani ja ihmiskuntaa". Sitten oli kaikkia hokemia tyyliin "Hyvää yötä, Jeesus myötä".
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena partiossa, meillä oli kyllä leireillä aina myös aikuisia mukana.
Sitten tosiaan yläasteella joskus 14-vuotiaina saatettiin käydä viikonloppuretkellä jossain lippukunnan majalla ja olla yötäkin. Vanhemmat vei ja haki autolla. Hyviä muistoja.
Olitko siis 14-vuotiaana sillä retkellä leiriläisen vai ohjaajan roolissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
, Vaikka virallisesti partio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, monilla paikkakunnilla varsinkin lestadiolaisalueilla, se on käytännössä kristittyjen johtamaa toimintaa jossa lapset pakotetaan rukoilemaan, lukemaan Raamattua ja osallistumaan seurakunnan toimintaan yms.
Käytänteet varmaan määräytyy pitkälti sen mukaan, millaisia ihmisiä siellä aluella asuu. Jos joillekin on normaalia toimintaa että rukoillaan, niin kai he sitten rukoilee partiossakin. Me ei kyllä rukoiltu eikä luettu Raamattua, vaan useimmiten ulkoiltiin ja liikuttiin luonnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena partiossa, meillä oli kyllä leireillä aina myös aikuisia mukana.
Sitten tosiaan yläasteella joskus 14-vuotiaina saatettiin käydä viikonloppuretkellä jossain lippukunnan majalla ja olla yötäkin. Vanhemmat vei ja haki autolla. Hyviä muistoja.
Olitko siis 14-vuotiaana sillä retkellä leiriläisen vai ohjaajan roolissa
Sekä että. Oli minulla omakin vartio, jossa olin vartionjohtaja, ja käytiin me joskus heidänkin kanssa viikonloppuretkellä, ja niissä oli mukana myös vähintään toinen vartionjohtaja tai parikin muuta. Ne oli sellaisia lyhyitä yöretkiä, joihin kotona vanhemmat teki eväät ja järjesti kyydit. Ei siis olleet varsinaisia leirejä. Mutta useimmiten käytiin ihan keskenämme vaeltajaporukassa, eli 14-16-vuotiaita oltiin silloin kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
, Vaikka virallisesti partio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, monilla paikkakunnilla varsinkin lestadiolaisalueilla, se on käytännössä kristittyjen johtamaa toimintaa jossa lapset pakotetaan rukoilemaan, lukemaan Raamattua ja osallistumaan seurakunnan toimintaan yms.
Onko sitoutumaton? Mun partioaikoina uskonnollisuus nimenomaan oli olennainen osa partiota. Piti esimerkiksi antaa vannoa: "Lupaan rakastaa Jumalaani, isänmaatani ja ihmiskuntaa". Sitten oli kaikkia hokemia tyyliin "Hyvää yötä, Jeesus myötä".
Meilläkin lippukunnan taustayhteisönä oli se meidän alueen lähiseurakunta. Käytettiin paljon seurakunnan tiloja ja niissä oli omat säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena partiossa, meillä oli kyllä leireillä aina myös aikuisia mukana.
Sitten tosiaan yläasteella joskus 14-vuotiaina saatettiin käydä viikonloppuretkellä jossain lippukunnan majalla ja olla yötäkin. Vanhemmat vei ja haki autolla. Hyviä muistoja.
Olitko siis 14-vuotiaana sillä retkellä leiriläisen vai ohjaajan roolissa
Sekä että. Oli minulla omakin vartio, jossa olin vartionjohtaja, ja käytiin me joskus heidänkin kanssa viikonloppuretkellä, ja niissä oli mukana myös vähintään toinen vartionjohtaja tai parikin muuta. Ne oli sellaisia lyhyitä yöretkiä, joihin kotona vanhemmat teki eväät ja järjesti kyydit. Ei siis olleet varsinaisia leirejä. Mutta useimmiten käytiin ihan keskenämme vaeltajaporukassa, eli 14-16-vuotiaita oltiin silloin kaikki.
Kiitos kivasta vastauksesta. Tuosta muuten näkyy, miten leiri-sanan voi tulkita monella tavalla. Minun partioaikonani puhuttiin leiristä, jos oltiin yksikin yö poissa. Jotkut taas käyttävät sanaa "päiväleiri", jostain monta tai ainakin pari päivää kestävästä tapahtumasta, jossa ei kuitenkaan yövytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
, Vaikka virallisesti partio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, monilla paikkakunnilla varsinkin lestadiolaisalueilla, se on käytännössä kristittyjen johtamaa toimintaa jossa lapset pakotetaan rukoilemaan, lukemaan Raamattua ja osallistumaan seurakunnan toimintaan yms.
En kyllä muista että ketään olisi koskaan partiossa pakotettu rukoilemaan. Mutta en ollut lestadiolaisalueella, en tiedä miten siellä sitten. Tosi harmi, jos tuollaista tapahtuu.
Vähän kakspiippuinen juttu nuo nuotuysmuistit verrattuna nykyiseen. Nykyään pitää olla aina joku aikuinen vähintään päältäkatsomassa. Tämä taas vähentää nuorten omaa aktiivisuutta ja tekee harrastuksesta lapsekkaamman. Nuorisoa on vaikea saada jatkamaan johtajiksi.
Omat parhaat partiomuistot on teinivuosilta, jolloin ei tosiaankaan ollut aikuisia koko ajan kyttäämässä meidän tekemisiä. Toinen piippu pn sitten se, että kyllähän aikuiset vetäjät pystyy ja osaa vetää paljon laadukkaampaa toimintaa kuin mitä me itsekseen nuorina osattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin lapseni saada partioon kolmena vuotena peräkkäin, mutta aina siellä oli täyttä eikä oma lapsi koskaan päässyt mukaan harrastamaan. Pitäköön tunkkinsa, enää en hae.
Vierailija kirjoitti:
Yritin lapseni saada partioon kolmena vuotena peräkkäin, mutta aina siellä oli täyttä eikä oma lapsi koskaan päässyt mukaan harrastamaan. Pitäköön tunkkinsa, enää en hae.
Tarjouduitko itse vetämään partiota tai auttamaan? Tuohan ei ole mitään palkkatyönä pyöritettävää toimintaa, vaan käytännössä vapaaehtoisten varassa. Ongelma on tosiaan vetäjien puute, kun harva aikuinen on valmis lähtemään itse johtajaksi vaikka pahastuvat siitä, ettei ryhmissä ole tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän kakspiippuinen juttu nuo nuotuysmuistit verrattuna nykyiseen. Nykyään pitää olla aina joku aikuinen vähintään päältäkatsomassa. Tämä taas vähentää nuorten omaa aktiivisuutta ja tekee harrastuksesta lapsekkaamman. Nuorisoa on vaikea saada jatkamaan johtajiksi.
Omat parhaat partiomuistot on teinivuosilta, jolloin ei tosiaankaan ollut aikuisia koko ajan kyttäämässä meidän tekemisiä. Toinen piippu pn sitten se, että kyllähän aikuiset vetäjät pystyy ja osaa vetää paljon laadukkaampaa toimintaa kuin mitä me itsekseen nuorina osattiin.
No joo. Meillä oli esim. sellaista että oli tyttöjen ja poikien yhteisleiri, niin yläkouluikäiset johtajat lähtivät keskenään iltayöstä viettämään aikaa. Näimme siis, että heillä, eri sukupuolien edustajilla oli keskenään juttua. Meidän tyttövetäjät vaan laittoivat puita kamiinaan ja jättivät meidät noin 10-vuotiaat keskenämme. Osa pelkäsikin siellä metsässä. Lähtimme etsimään näitä vetäjiämme, ja samanikäiset poikavetäjät vain totesivat, että "näillä on muutakin tekemistä kuin teidän pienten kanssa oleminen".
Leirien ohjelmissa oli sellaista, mitä aikuiset eivät laittaisi tekemään. Oli muun muassa sellainen vaarallinen joukkuekilpailu, jota varten tehtiin huutojako, ja huutajina olivat porukan urheilullisimmat.
Mielestäni hyvä harrastus, mutta kristityt taustavoimat inhottavat.
Olin partiossa, koska ei oikein ollut muita harrastusmahdollisuuksia lapsena. En hirveästi pitänyt, tai se meni kausittain. Nykyään partio ei voisi vähempää kiinnostaa, tuntuu niin ylipirteältä.