"Miltä näytän mieheen verrattuna..."
Nyt naiset voisitte kertoa mihin tämä ajattelu perustuu?
Kuvittelevatko naiset oikeasti että ihmiset vertaavat heitä miehen kokoon, aivan kuin nainen olisi pelkkä miehen vartalon uloke eikä yksilöllinen ihminen?
Miksi ylipäätään on niin tärkeää mitä joku random Tiina tai Tinderiina ajattelee siitä miltä pari näyttää yhdessä?
Miksei minulle aika lyhyenä ja hoikkana miehenä ole koskaan tullut mieleen että jos ottaisin tosi pienen ja siron naisen, minua pidemmät ja raamikkaammat miehet ja minun kokoiset naiset näkisivätkin minut oikeana kolossina? :D
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tuollaisesta ajattelutavasta kuullutkaan.
Et ole kuullut mitään seuraavista?
"Mielestäni näytämme oikein sopusuhtaisilta yhdessä"
"Haluan miehen olevan minua selkeästi pidempi, jotta voin käyttää korkkareita"
"Ihanaa kun mies on iso, tunnen itseni pieneksi ja naiselliseksi mieheen verrattuna"
"En haluaisi itseäni pienempää miestä, tuntisin itseni melkoiseksi amatsoniksi miehen rinnalla"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tuollaisesta ajattelutavasta kuullutkaan.
Et ole kuullut mitään seuraavista?
"Mielestäni näytämme oikein sopusuhtaisilta yhdessä"
"Haluan miehen olevan minua selkeästi pidempi, jotta voin käyttää korkkareita""Ihanaa kun mies on iso, tunnen itseni pieneksi ja naiselliseksi mieheen verrattuna"
"En haluaisi itseäni pienempää miestä, tuntisin itseni melkoiseksi amatsoniksi miehen rinnalla"
En ole omassa tuttavapiirissäni törmännyt koskaan tuollaiseen. Tuttavilla on kaiken näköisiä ja jokoisia miehiä, eikä kukaan ole koskaan miettinyt, miltä näyttävät yhdessä. Ainoastaan hääkuviin siskoni laittoin vähän matalammat korot, jotta ei olisi miestään pidempi kuvissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tuollaisesta ajattelutavasta kuullutkaan.
Et ole kuullut mitään seuraavista?
"Mielestäni näytämme oikein sopusuhtaisilta yhdessä"
"Haluan miehen olevan minua selkeästi pidempi, jotta voin käyttää korkkareita""Ihanaa kun mies on iso, tunnen itseni pieneksi ja naiselliseksi mieheen verrattuna"
"En haluaisi itseäni pienempää miestä, tuntisin itseni melkoiseksi amatsoniksi miehen rinnalla"
En ole omassa tuttavapiirissäni törmännyt koskaan tuollaiseen. Tuttavilla on kaiken näköisiä ja jokoisia miehiä, eikä kukaan ole koskaan miettinyt, miltä näyttävät yhdessä. Ainoastaan hääkuviin siskoni laittoin vähän matalammat korot, jotta ei olisi miestään pidempi kuvissa.
No onhan tuossakin joku samantapainen ajatus, jos on valinnut kengät miehen pituuden mukaan. Itse olen pitkä nainen ja laittaisin kyllä hääkuviinkin juuri ne kengät, mitkä itseä miellyttää eniten.
No kyllä seuralainen vaikuttaa siihen mielikuvaan, joka jonkun ulkonäöstä tulee.
Tuo oman kehon koon vertaaminen on tyypillistä tietynlaisille naisille muutenkin, ei pelkästään suhteessa mieheen. Esimerkiksi yksi entinen kaveri kielsi mua laihtumasta, koska halusi olla porukan pienin. Lisäksi tiedän naisia, jotka ovat pistäneet välejä poikki kavereihinsa näiden laihduttua normaalipainoisiksi (siis ihan just näin: nainen on ollut ylipainoinen, laihduttanut normaalipainoon ja menettänyt kaverinsa).
Olen aina ihmetellyt tätä. Olen itsekin siis nainen, eikä mun kehoni kokoa hetkauta muiden läskit tai läskittömyydet mihinkään suuntaan. Se ei ole multa pois, jos joku muu lihoo tai laihtuu tai mitä ikinä. Se ei siis oikeasti muuta mun fyysistä tilannettani mihinkään suuntaan. Joillakin tosiaan tuntuu muuttavan.
Mutta tämä ei todellakaan koske kaikkia naisia!!! En itsekään enää jaksa tätä tiettyä ihmistyyppiä ja on muutenkin kiva olla seurassa, jossa ei noin ylipäänsä puhuta ulkonäöstä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oman kehon koon vertaaminen on tyypillistä tietynlaisille naisille muutenkin, ei pelkästään suhteessa mieheen. Esimerkiksi yksi entinen kaveri kielsi mua laihtumasta, koska halusi olla porukan pienin. Lisäksi tiedän naisia, jotka ovat pistäneet välejä poikki kavereihinsa näiden laihduttua normaalipainoisiksi (siis ihan just näin: nainen on ollut ylipainoinen, laihduttanut normaalipainoon ja menettänyt kaverinsa).
Olen aina ihmetellyt tätä. Olen itsekin siis nainen, eikä mun kehoni kokoa hetkauta muiden läskit tai läskittömyydet mihinkään suuntaan. Se ei ole multa pois, jos joku muu lihoo tai laihtuu tai mitä ikinä. Se ei siis oikeasti muuta mun fyysistä tilannettani mihinkään suuntaan. Joillakin tosiaan tuntuu muuttavan.
Mutta tämä ei todellakaan koske kaikkia naisia!!! En itsekään enää jaksa tätä tiettyä ihmistyyppiä ja on muutenkin kiva olla seurassa, jossa ei noin ylipäänsä puhuta ulkonäöstä koko ajan.
Onpas aikamoisia tapauksia nuo kertomasi naiset. Tuntuu hurjalta, että kahden ihmisen kaveruus on sen seikan varassa, että toinen ei muutu ylipainoisesta normaalipainoiseksi. Ovatko nämä välit poikki pistäneet naiset olleet itse normaalipainoisia?
Vierailija kirjoitti:
Tuo oman kehon koon vertaaminen on tyypillistä tietynlaisille naisille muutenkin, ei pelkästään suhteessa mieheen. Esimerkiksi yksi entinen kaveri kielsi mua laihtumasta, koska halusi olla porukan pienin. Lisäksi tiedän naisia, jotka ovat pistäneet välejä poikki kavereihinsa näiden laihduttua normaalipainoisiksi (siis ihan just näin: nainen on ollut ylipainoinen, laihduttanut normaalipainoon ja menettänyt kaverinsa).
Olen aina ihmetellyt tätä. Olen itsekin siis nainen, eikä mun kehoni kokoa hetkauta muiden läskit tai läskittömyydet mihinkään suuntaan. Se ei ole multa pois, jos joku muu lihoo tai laihtuu tai mitä ikinä. Se ei siis oikeasti muuta mun fyysistä tilannettani mihinkään suuntaan. Joillakin tosiaan tuntuu muuttavan.
Mutta tämä ei todellakaan koske kaikkia naisia!!! En itsekään enää jaksa tätä tiettyä ihmistyyppiä ja on muutenkin kiva olla seurassa, jossa ei noin ylipäänsä puhuta ulkonäöstä koko ajan.
Voisitko kuvailla millaisia ne naiset on muuten persoonina, jotka tällaista tekevät? Kiinnostaisi miehenä.
Joo. Mun mies ei halua nähdä ruokatunnilla vaikka ois töissä lähellä mun työpaikkaa. Mies on raksamies ja mä jakkupukunainen , joten näytetään kuulemma liian erilaiselta. Vapaa-ajalla tyylieroa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mun mies ei halua nähdä ruokatunnilla vaikka ois töissä lähellä mun työpaikkaa. Mies on raksamies ja mä jakkupukunainen , joten näytetään kuulemma liian erilaiselta. Vapaa-ajalla tyylieroa ei ole.
XDDDDDD Onko miehesi 18?
Ap on miälipuoli. Tarvii koko ajan vakuuttelua normaaliudesta muilta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mun mies ei halua nähdä ruokatunnilla vaikka ois töissä lähellä mun työpaikkaa. Mies on raksamies ja mä jakkupukunainen , joten näytetään kuulemma liian erilaiselta. Vapaa-ajalla tyylieroa ei ole.
XDDDDDD Onko miehesi 18?
+30-vuotias...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo oman kehon koon vertaaminen on tyypillistä tietynlaisille naisille muutenkin, ei pelkästään suhteessa mieheen. Esimerkiksi yksi entinen kaveri kielsi mua laihtumasta, koska halusi olla porukan pienin. Lisäksi tiedän naisia, jotka ovat pistäneet välejä poikki kavereihinsa näiden laihduttua normaalipainoisiksi (siis ihan just näin: nainen on ollut ylipainoinen, laihduttanut normaalipainoon ja menettänyt kaverinsa).
Olen aina ihmetellyt tätä. Olen itsekin siis nainen, eikä mun kehoni kokoa hetkauta muiden läskit tai läskittömyydet mihinkään suuntaan. Se ei ole multa pois, jos joku muu lihoo tai laihtuu tai mitä ikinä. Se ei siis oikeasti muuta mun fyysistä tilannettani mihinkään suuntaan. Joillakin tosiaan tuntuu muuttavan.
Mutta tämä ei todellakaan koske kaikkia naisia!!! En itsekään enää jaksa tätä tiettyä ihmistyyppiä ja on muutenkin kiva olla seurassa, jossa ei noin ylipäänsä puhuta ulkonäöstä koko ajan.
Onpas aikamoisia tapauksia nuo kertomasi naiset. Tuntuu hurjalta, että kahden ihmisen kaveruus on sen seikan varassa, että toinen ei muutu ylipainoisesta normaalipainoiseksi. Ovatko nämä välit poikki pistäneet naiset olleet itse normaalipainoisia?
No siis silmämääräisesti arvioiden pyöreitä, en varsinaisesta ylipainosta tiedä. Mutta pointti on siis se, että ovat aluksi olleet verraten pienempiä kuin laihduttanut ja lopulta isompia.
Joillekin naisille on juuri tuo aloittajan mainitsema suhteellinen koko kaikki kaikessa, en tiedä, miksi. Kun tosiaan se, että jos joku muu on sua itseäs isompi tai pienempi, ei muuta sun omaa kai kokoa yhtään mihinkään. Ja siis tämä ei ole mikään teinityttöjen juttu vaan ihan aikuisia nämä ovat olleet.
On oikeasti kiinnostavaa miettiä, mistä tämä johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo oman kehon koon vertaaminen on tyypillistä tietynlaisille naisille muutenkin, ei pelkästään suhteessa mieheen. Esimerkiksi yksi entinen kaveri kielsi mua laihtumasta, koska halusi olla porukan pienin. Lisäksi tiedän naisia, jotka ovat pistäneet välejä poikki kavereihinsa näiden laihduttua normaalipainoisiksi (siis ihan just näin: nainen on ollut ylipainoinen, laihduttanut normaalipainoon ja menettänyt kaverinsa).
Olen aina ihmetellyt tätä. Olen itsekin siis nainen, eikä mun kehoni kokoa hetkauta muiden läskit tai läskittömyydet mihinkään suuntaan. Se ei ole multa pois, jos joku muu lihoo tai laihtuu tai mitä ikinä. Se ei siis oikeasti muuta mun fyysistä tilannettani mihinkään suuntaan. Joillakin tosiaan tuntuu muuttavan.
Mutta tämä ei todellakaan koske kaikkia naisia!!! En itsekään enää jaksa tätä tiettyä ihmistyyppiä ja on muutenkin kiva olla seurassa, jossa ei noin ylipäänsä puhuta ulkonäöstä koko ajan.
Voisitko kuvailla millaisia ne naiset on muuten persoonina, jotka tällaista tekevät? Kiinnostaisi miehenä.
Ulkonäkökeskeisiä peiliintuijottelijoita. Koko elämä pyörii pelkän ulkonäön ja miesten huomion ympärillä. Jatkuva laihdutuspuhe, kauneushoitolapuhe, muotiblogipuhe.
Elämä siis pyörii kuoren vahtimisen ympärillä, oman ja muiden. Ja just sitä en ymmärrä, että miten se toisen keho siihen omaan vaikuttaa.
Mä en mieti tolleen, et miltä niinku ulkopuolisen silmiin näytetään. Mut huomaan kyl jos joku mies on vaikka tosi laiha ja pieni, nii ei mul tuu sillon naisellinen olo todellakaan. :D
Enemmän se olo ku ulkonäkö.
Minä en ole tuollaisesta ajattelutavasta kuullutkaan.