Harva ihminen pitää minusta
Harva pitää minusta erikoislaatuisen luonteeni takia. Möläyttelen kaikkia asioita, jotka on tarkoitettu vitsiksi, josta ihmiset loukkaantuvat. Yritän aina näiden sammakkojen jälkeen heti sanoa jotain: "Ei oikeasti! Olet oikeasti tosi hyvä asiassa x!" Mutta vahinko on ehtinyt jo tapahtua. Lisäksi muutama vuosi sitten olin aikamoinen pätijä, joka halusi sanoa, jos tiesi jonkun olevan väärässä. Nykyään en enää ole sellainen, mutta ihmiset, joihin tuolloin tutustuin, ajattelevat edelleen niin. Eli oikeastaan se on omaa syytäni, että muut pitävät minua inhottavana. Kohtalontovereita?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta puhuminen.
Oikeastaan olen alkanutkin tehdä näin, mutta nyt he ajattelevat, että olen ujo ja hiljainen. Kai sekin on parempi kuin olla inhottu, mutta ei tämäkään rooli mikään ihana ole.
A
Jotakin samanlaista itsessäni. Olen luonteenpiirteiltäni hyvin aspergermainen, poislukien ainoastaan järjestelmällisyys. Jos tiedän jollakulla ystävävälläni olevan jotakin jäykkiä ajatuksia päässään, kyseenalaistan niitä lukemattomilla omasta mielestäni nerokkailla metodeillani kunnes ystäväni eivät enää siedä minua :D Small talk on mielestäni sietämätöntä tylsää, konemaista teatteria. Yritän muistaa kulkea tässä suhteessa keskitietä, etten aivan heti karkottaisi ihmisiä ympäriltäni. Huonojen tapojen muuttaminen alkaa siitä että tunnistaa ne, tietää että ne ovat olemassa ja tunnustaa niiden negatiiviset vaikutukset.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä aidosti anteeksi.
Kiitos! Onko täällä ketään muita (entisiä) möläyttelijöitä? Miten pääsitte tavasta eroon? :/
Ap
Älä välitä! Harva ihminen pitää minustakaan koska minulla on kuiva huumorintaju ja en koe tarvetta mielistellä ketään. En mollaa enkä puhu pahaa kenekään selän takana vaan sanon kahden kesken henkilölle itselleen jos minun pitää huomauttaa jostain asiasta. En ainakaan omasta mielestäni möläyttele vaan olen hyvinkin asiallinen ja asiakeskeinen ihminen.
En pidä turhasta puhumisesta. Minulla on sen vuoksi varmaan pitkä tukkakin koska kampaajalla käyminen on minulle kidutusta kun pitäisi jaaritella ummet ja lammet sekä ottaa kantaa asioihin, joista en tiedä mitään. Suurin osa kampaajista ei vieläkään ymmärrä etteivät kaikki ihmiset seuraa kaikkia TV-ohjelmia tai ole kiinnostuneita paikkakunnan merkkihenkilöiden henkilökohtaisesta elämästä. Minua ei myöskään kiinnosta olla kampaajan kuulusteltavana yksityisasioistani koska aavistan, että hän kertoo niistä seuraavalle asiakkaalle aivan kuten kampaaja kertoo minulle tuntemattomien ihmisten yksityisasioista. En tiedä, opetetaanko siellä koulussa kampaajat jotenkin pakkojutustelemaan kaikkien kanssa? Olisi hienoa löytää sellainen kampaaja, joka keskittyisi tekemiseen ja olisi enimmäkseen hiljaa. Toki voi keskustella kampauksestani mutta kaikki muu on turhaa.
Entinen suurisuu täällä hei! Minulla suurin asia, joka auttoi oli ongelman tiedostaminen ja myöntäminen. Sitten alkoi se harjoittelu. Kun juttelin (varsinkin uusien) ihmisten kanssa, mietin tarkkaan kaikkia mielestäni hauskoja letkautuksia. Mietin, voisiko toinen osapuoli ottaa sen henkilökohtaisesti ja suuttua. Jos tuntui vähääkään siltä, en sanonut juttua. Jos sitten sanoin jotain typerää, pyysin anteeksi ja varmistin, ettei toinen loukkaantunut. Hiljalleen möläyttelyt vain jäivät puheista pois ja nykyään olen ihan pidetty ihminen. Tsemppiä ap, olen varma, että olet oikeasti ihan hyvä tyyppi!
Puhu,mutta mieti sanojasi. Mieti ensin itse loukkaantuisitko jos joku sanoisi sinulle niin? Älä heittäydy ujon rooliin,jos kerta et ole ujo. Ujoja pidetään usein tyhminä, mutta tietty myös sammakoitakin. Älä puhu liikaa ettet rasita itseäsi.
Puhu,mutta mieti sanojasi. Mieti ensin itse loukkaantuisitko jos joku sanoisi sinulle niin? Älä heittäydy ujon rooliin,jos kerta et ole ujo. Ujoja pidetään usein tyhminä, mutta tietty myös sammakoitakin. Älä puhu liikaa ettet rasita itseäsi.
Ala miettimään sanomisiasi, ennenkuin puhut.
Lopeta puhuminen.