Lue keskustelun säännöt.
Pahoitinko turhasta mieleni?
14.10.2018 |
Olen kaverin lapsen kummi ja meillä on kaverin kanssa tässä muutaman viime vuoden aikana välit viilentyneet. Tämä ei ole tietenkään kummilapsen syytä ja vielä viime vuonna minutkin kutsuttiin lapsen synttäreille.
Nytkin vasta oli kummilapsen synttärit ja osallistuin yhteislahjaan toisten kummien ja sukulaisten kanssa (ostettiin siis vähän kalliimpi lahja porukalla).
Eilen sitten kuulin että synttärit on jo juhlittu, eli eipä tullut kutsua juhliin mutta ei myöskään kiitosta lahjasta, ei kummilapselta eikä vanhemmilta! Tuli vähän sellainen olo että saattaapa jäädä joululahja tänä vuonna ostamatta...
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Sinuna unohtaisin koko ihmissuhteen, jos kanssasi ei haluta olla tekemisissä. Ja kummilla ei ole velvollisuutta ostaa lahjoja. Mikä syy on vaikuttanut tuohon kaverisi viileyteen? Oletko itse ollut jotenkin hankala?
Kaveri löysi uuden miehen ja sitä myötä muuttunut ihmisenä todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista sattuu. Älä ota kummiutta liian vakavasti ja ole vain se lahjakummi, joten anna olla. Jos sieltä ei kuulu jouluun mennessä mitään, niin lopetat kalenterin kyttäämisen ja jatkat normaalia elämääsi. Niin minäkin aikanaan tein yhden kummilapsen kohdalla ja nyt hän on jo yli kaksikymppinen enkä tunnistaisi, jos tyttö vastaan tulisi. Yritin olla kummi viitisen vuotta, mutta koska kummitus meni vain lahjomiseksi siihen suuntaan, niin lopetin. Tuskinpa kenelläkään on ollut minua ikävä.
Sinuna unohtaisin koko ihmissuhteen, jos kanssasi ei haluta olla tekemisissä. Ja kummilla ei ole velvollisuutta ostaa lahjoja. Mikä syy on vaikuttanut tuohon kaverisi viileyteen? Oletko itse ollut jotenkin hankala?